Oletteko säilyttäneet nuoruudestanne mitään?

Vierailija kirjoitti:

^

Vähän ihmettelen näitä juttuja JVC:n hajoamisista kun vanhemmillani oli 1988 tai 1989 ostettu JVC stereoyhdistelmä, jossa oli myös cd-soitin, tuplapesäinen kasettisoitin ja lp levysoitin ja ne toimi moitteetta ainakin 2018 saakka kun muutossa pienempään asuntoon sitten hävittivät sen stereoyhdistelmän.

 

Itsellä on myös varmaan jostain 90-luvun alusta peräisin oleva autosoitin, tosin vaan kasettisoitin ja radio, oli yhdessä vm. 1990 autossa josta sen irrotin paaliin mennessä vuonna 2008, ja muutama vuosi sitten kun sitä irtaallaan kokeilin, niin vieläkin se toimi, kasettisoitinkin, eli laadukkaat hihnat siinä kun eivät olleet muuttuneet mönjäksi ajan saatossa kuten joissain kasettisoittimissa. 

Sama siinä vm. 1992 Sharpissa, edelleen alkuperäiset kasettisoittimen hihnat ja eikun vaan toimii, ainut se takerteleva cd soitin siinä.

JVC:n ostamiset silloin aikoinaan oli sitten vissiin kuin olisi lottoa laitettu, eli tuuri kävi tai jäi käymättä. No miten muuten siinä on käynyt silleen, että kun yks ostaa yhen laitteen kyseiseltä merkiltä, niin se toimii ja kestää vuodesta 1988 aina vuoteen 2018, ja toinen saa ostaa viidet laitteet siltä samalta merkiltä, eikä onnistu saamaan kunnollisia? Kyllä se on tuurista kii.

Vanhempasi hävittivät sitten Jeesuksen vanhan stereoyhdistelmän.😃

Jotain ex tytyjen alastonkuvia löytyy

Vähän harmittaa, etten säilyttänyt ensimmäistä kännykkääni. Otin puhelimelta kaikki tiedot talteen sim-kortille ja tietysti kadotin sen sim-kortin. Eihän siinä ollut muita kuin mukavia tekstareita, joita olisi ollut kiva lukea myöhemmin. Ja saattaisi se vanha puhelin olla ehkä jonkun arvoinen. 

Kaikki muut puhelimet olen säilyttänyt. Niissä on puhelimella kuvia, joita en ole saanut siirrettyä aikoinaan. Ja joo, on mulla muutama korppu-disketti, jossa myös valokuvia. Eipä taida olla enää missään sellaista tietokonetta, jossa olisi diskettiasema?

Erään poikkiksen tekemät korut näyttävät olevan tallessa sekä valokuva-albumi, ne kuvatekstit ovat lähinnä nolottavia, pitäisi hävittää. Lapsuudesta yksi vedettävä peltilelu, jonka sain mutkan kautta takaisin. Apina soittaa viulua.

Päiväkirjoja ja valokuvia ja kirjoja. Mankka jossa radio ja cd soitin sekä useampi cd levy 2000 luvun alusta on nyt itseasiassa omalla lapsellani leluna (taapero). Koulussa tehtyjä piirustuksia ja luokkakuvia.

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä koulun käsitöitä. Puuveistoksia seinälle, kaappeja, puinen penaali jossa säilytän nyt pieniä poranteriä, kuparista naputeltu avaimenperä... sotilaspassi ja tuntolevyt. Niin ja itse ammattikoulussa rakenneltu säädettävä virtalähde elektroniikan korjauksiin. Sitä käytin viimeksi tänään.

Niin ja on vielä Phipsin räkkimallinen stereoyhdistelmä muistaakseni vuodelta 1982. Levysoitin, viritin (siis radio), ja kasettisoitin- vahvistin. Kaikki toimii vielä 44 vuoden jälkeen mainiosti. Hommasin myöhemmin vahvistimeksi Marantzin vititinvahvistimen, se on paljon monipuolisempi, radio kuuluu tosi hyvin ja se tärkein, liitäntöjä on tarpeeksi. Philipsin kajarit on ihan hyvät autotallikäytössä, massiiviset Radiotehnikat ovat kunnolliset vaativampaankin käyttöön. 

Olen. Hulttiopoikaystäväni. Kaikki on mennyt pilalle mutta luotan että jonain päivänä kaikki korjaantuu. Hän on niin ihana. 

Traumat

Vielä on amalgaania suussa!

Arkikäytössä olevat astiat (Iittalan Teema yms) olen ostanut muuttaessani 18-vuotiaana pois lapsuudenkodista. On myös tallessa ja käytössäkin joitain vaatteita lukioajoilta. Ysärin vaatteet ilmeisesti kestävämpiä, koska ovat edelleen ehjiä. Samoin edelleen täysin toimiva ensimmäinen 30 v. vanha kännykkä on tallessa. Muitakin edelleen moitteettomasti toimivia yli 30 v. laitteita (esim. silitysrauta) on käytössä. Cd-levyjä on myös paljon. 

Seulaksi särkyneen sydämen ja ikävän erästä henkilöä kohtaan jonka olin aina halunnut. Ihanat muistot, mutta toisaalta valitettavasti myös ne karvaan katkerat menetyksen hetket ja miljoonat kyyneleet. 

Kaikki on ollut tallessa 35vuotta. 

Sen etten luota kehenkään mieheen. En tosin haluaisi ola tällainen mutta nuoruudenrakkaani hoiteli hommat niin että ikuinen trauma jäi.

Tempperamenttini (no ehkä vähän terävimmät särmät pyöristyny), rohkeuteni, kiinnostukseni hyvin moneen asiaan, kovapäisyyteni. 

Vierailija kirjoitti:

En ole. Useamman muuton jälkeen on pikkuhiljaa lähtenyt roskiin tavaraa sieltä vanhimmasta päästä ja nyt olen siinä pisteessä, että mitään nuoruusmuistoja ei enäö ole tallella. Valokuvatkin hävitetty. N61

Mun tuttuni, jolla on skitsofrenia, teki juuri tuolla tavalla. 

Miten sen kaukosäätimen saa auki niin ettei mene rikki?

Rakkauden, kaipuun, surun ja ikävän erästä miestä kohtaan juurikin näihin aikoihin tulee 30 v kun tuli eteen tilanne että tajusin ettemme tule päätymään enää yhteen, vaan hän päätyi laastarisuhteensa kanssa sinne alttarille, ehkä jopa huijatuksi tulleena. Sinne meni. Katkera muisto jäi. Häneltä saadut lahjakorut ja hänen valokuvat on kaikki tallessa.

Tempperamentin, sanavalmiuden, omanarvontunnon, ylpeyden, rohkeuden, kiinnostuksen, eteenpäin pyrkimisen, itsenäisyyden.

Nuoruudessa särkyneen sydämen

Vierailija kirjoitti:

Seulaksi särkyneen sydämen ja ikävän erästä henkilöä kohtaan jonka olin aina halunnut. Ihanat muistot, mutta toisaalta valitettavasti myös ne karvaan katkerat menetyksen hetket ja miljoonat kyyneleet. 

Kaikki on ollut tallessa 35vuotta. 

Minun talletukseni täytti 31.8.25 jo 60 vuotta, edelleen ikävöin. Kaikki oli niin parasta, eihän sitä koskaan unohtaa voi.

Vierailija kirjoitti:

Rakkauden, kaipuun, surun ja ikävän erästä miestä kohtaan juurikin näihin aikoihin tulee 30 v kun tuli eteen tilanne että tajusin ettemme tule päätymään enää yhteen, vaan hän päätyi laastarisuhteensa kanssa sinne alttarille, ehkä jopa huijatuksi tulleena. Sinne meni. Katkera muisto jäi. Häneltä saadut lahjakorut ja hänen valokuvat on kaikki tallessa.

Ihanaa kun löytyy muitakin.