Lue keskustelun säännöt.
Kumpi on tärkeämpää kun kouluttautuu, ala joka kiinnostaa, vai ala joka työllistää?
Kommentit (236)
Haaveiluiden ajat ovat ohi. T. Riikka P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle merkityksellistä oli se missä tienaa hyvin. Onneksi tajusin tämän itse viimehetkellä lukiossa. Siihen asti olin opon aivopesemä ja lapsellisesti kuvittelin että sillä on jotain merkitystä kiinnostaako joku ala. Olin siinä mielessä onnellisessa asemassa ettei mikään kiinnostanut ja ymmärsin, että elämä on paljon mukavampaa jos on rahaa tarpeeksi. Opintojen ohjauksessa persaukiset opettajat eivät mitenkään nostaneet rahan tärkeyttä esiin. Olen nyt ollut 25 vuotta valmistumisen jälkeen koulutustani vastaavassa työssä erilaisissa tehtävissä ja voin rehellisesti sanoa etten ole missään työpaikassa ollut kiinnostunut töistäni. Kaiken olen kuitenkin aina hoitanut niin hyvin kuin osaan ja naureskelen matkalla pankkiin. Ainut mikä kiinnostaa on palkkalaskelma.
Itse ajattelen niin, että työn on oltava sekä kiinnostava että hyväpalkkainen. Ensin mietitään niitä ammatteja mistä saa hyvän palkka ja niistä sitten valitaan se kiinnostavin. Yleensä se myös on usein niin, että ne kiinnostavat alat ovat monesti myös niitä hyväpalkkaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä on kiinnostaako ala jos sinne ei kuitenkaan pääse töihin?
Ei ole olemassa sellaista alaa johon ei ollenkaan pääse töihin. Toisilla aloilla se töihin pääseminen on vain vaikeampaa kuin toisilla. Ne alansa parhaat työllistyvät koko ajan myös niillä vaikeammin työllistävillä aloilla.
Kaikki heikosti työllistävälle alalle koulutetut eivät voi olla "alansa parhaita". Suurin osa on ihan keskitasoa tai sitä alempaa. Joillakin aloilla ei uran alkuun saamiseen vaikuta se miten hyvä alallaan on vaan se, minkälaiset verkostot sinulla on. Joskus myös sattuma vaikuttaa, että sinulle aukeaa tilaisuus edetä urallasi.
Suuri osa ovat keskitasoa tai sitä alempaa tasoa ihan omaa laiskuuttaan ja saamattomuuttaan. Jos ei viitsi panostaa opiskeluun ja työntekoon niin silloin toki ei vaikeasti työllistä ala ole se paras valinta.
Tämä! Kummastuttaa kuinka yleinen mielipide täällä tuntuu olevan, että yksilö itse ei voisi vaikuttaa ollenkaan työllistymismahdollisuuksiinsa.
Näitä haaveilijoita on työkkärin kortistot täynnä.
Opiskelen vaan sellaista, josta olen kiinnostunut, Tulevaisuutta varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun näitä leikkauksia on tehty jo aika tavalla ja uusia on tulossa, ei ole varma, onko tulevaisuudessa enää mahdollista kouluttautua kovinkaan helposti kahteen ammattiin. Sen takia minusta kannattaa miettiä tarkkaan mihin kouluttautuu.
Ottaisin kuitenkin sen, mikä kiinnostaa eniten, ja jos se työ ei elätä, niin sitten pitää hankkia rahaa jollain muulla tavalla, vaikka sijoittamalla tai asuntoja vuokraamalla.
Teen matalapalkkaisempaa työtä nyt koska 100% etätyö
Ei mene työmatkoihin aikaa ja rahaa. Sisätyötä parhaimmillaan introvertille
Työ hektistä mutta vähemmän kuormittavaa kuin moni muu aiempi työ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä kun jotkut sanovat, että jos ensimmäinen valinta menee pieleen, niin voi myöhemmin opiskella jonkun toisen tutkinnon. Jos se ensimmäinen tutkinto on joku, joka ei työllistä, ja siihen on käyttänyt jo melkein kaikki opintoviikkonsa, niin miten opiskelet sen toisen tutkinnon? Jos olet työtön humanisti, jolla on 10 opintotukikuukautta käyttämättä, niin miten opiskelet niillä uuden tutkinnon? Ei silloin ole muuta vaihtoehtoa kuin opiskella joku ammatillinen tutkinto, ellei esimerkiksi hyvätuloinenpuoliso suostu rahoittamaan niitä opintoja.
Jos sen sijaan se ensimmäinen tutkinto on sellainen, joka työllistää, niin monia tutkintoja voi opiskella joustavasti työn ohella. Aikuiskoulutustuki on poistumassa, mutta opintovapaa jää edelleen käyttöön. Monet opiskelevat ihan kokopäivätyön ohellakin, mutta tokihan se on rankkaa. Kuitenkin tässä kuviossa se oma toimeentulo on turvattu eikä haittaa, vaikka opinnot etenisivät hieman hitaammi
Niinpä, työn ohessa opiskelu on nykyään tosi yleistä. Monet opiskelevat ensin AMK-tutkinnon, joka työllistää, ja sen jälkeen työn ohessa maisteritutkinnon. Saisi siihen maisteriohjelmaan varmaan Kelan opintotukeakin, mutta työssäkäyvä ei ole useinkaan valmis enää palaamaan sille opintotuen elintasolle, eivätkä halua enempää opintolainaa, jotta voivat ottaa joskus asuntolainankin. Eikä nuo työn ohessa opiskelevat välttämättä valmistu edes sen hitaammin kuin suoraan lukiosta tulevat opiskelijat.
Vierailija kirjoitti:
Kumpi olisit mieluummin: työtön humanisti vaiko työssäkäyvä lähihoitaja?
Humanistin koulutuksessa korostuvat vahvat kirjoitus- ja viestintätaidot. Työllistäisin sitten vaikka itse itseni ja perustaisin jonkun yrityksen, jossa hyödynnän noita taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työllistävä tietysti. Ei aikuinen ihminen voi elää unelmissa.
Miksi aikuinen ihminen ei voisi tehdä unelmistaan totta?
Vierailija kirjoitti:
Kumpi olisit mieluummin: työtön humanisti vaiko työssäkäyvä lähihoitaja?
Miksi lähihoitaja? Lääkärikin työllistyy ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä valitsin aikanani lyhyen koulutuksen, jolla pääsee kohtuu tienesteille.Sitten oli tarkoitus työn ohessa opiskella lisää. En sitten opiskellut kun huomasin että tienaan paremmin kuin mitä se opiskelu olisi tuonut.
Koulutus/ammatinvalinnan neljä tärkeää asiaa: Valitse ala, johon sinulla on vahvuuksia ja joka kiinnostaa. Nämä kaksi asiaa ovat aivan olennaisia. Ja lisäksi selvitä, millaiset työllisyysnäkymät tulevat olemaan. Ja lopuksi pohdi palkkatasoa, koska rahaakin tarvitaan hyvään elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin mieluummin työssäkäyvä lähihoitaja. Lusmuilu ei kiinnosta, on kivempi saada palkkaa, elättää itsensä ja tehdä työtä, jolla on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Olisin mieluummin työssäkäyvä lähihoitaja. Lusmuilu ei kiinnosta, on kivempi saada palkkaa, elättää itsensä ja tehdä työtä, jolla on merkitystä.
No eipä kyllä sillä lähihoitajankaan palkalla pysty kunnolla elättämään itseään.
Ilmastohätätila!
Liittykää Elokapinaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala, joka kiinnostaa sinua ehdottomasti. Jos olet erittäin intohimoinen alallasi, motivaatiosi antaa sinulle kilpailuetua muihin alalla oleviin nähden, koska olet innostunut koko ajan kehittämään osaamistasi ja alan huippuosaaja löytää kyllä keinon työllistyä, vaikka sitten yksityisyrittäjänä.
Ei, ei ja vielä kerran ei.
Ikinä ei pitäisi valita alaa sen perusteella mikä on intohimosi. Valitse ala, jonka koet MERKITYKSELLISEKSI. Se on ainoa tapa saada pitkäaikaista motivaatiota työntekoon. Liittyy ihan ihmisen peruspsykologiaan. Itsekäs oman intohimon ja onnellisuuden etsintä päätyy usein merkityksettömän elämään. Ainoastaan merkityksellinen elämä tekee onnelliseksi. Ja lähes tulkoon jokainen merkitystä ihmisen elämään tuova asia on toisten auttaminen tavalla tai toisella.
En oikein ymmärrä kommenttiasi. Jos minulla on intohimoa alaa kohtaan niin sehän nimenomaan tarkoittaa, että koen sen merkitykselliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi olisit mieluummin: työtön humanisti vaiko työssäkäyvä lähihoitaja?
Humanistin koulutuksessa korostuvat vahvat kirjoitus- ja viestintätaidot. Työllistäisin sitten vaikka itse itseni ja perustaisin jonkun yrityksen, jossa hyödynnän noita taitoja.
Tämä juuri, kyllä humanistinkin koulustuksessakin oppii sovellettavia taitoja, joista voi olla hyötyä usealla eri alalla.
Riippuu persoonasta. Siitä, kuinka hyvin sietää epävarmuutta ja muutosta vs. kaipaa turvallista, varmaa toimeentuloa. Ja miten hyvin toisaalta sietää tylsyyttä toimeentulon hintana, jos valitsee epämieluisamman, varmemmin työllistävän alan.
Suuri osa ovat keskitasoa tai sitä alempaa tasoa ihan omaa laiskuuttaan ja saamattomuuttaan. Jos ei viitsi panostaa opiskeluun ja työntekoon niin silloin toki ei vaikeasti työllistä ala ole se paras valinta.