Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ymmärrätkö, jos vanhemmat järjestelevät työaikansa niin, ettei 11-12v lapsen tarvitse olla yksin iltapäivisin, eikö tuon ikäisen
07.02.2024 |
terveen lapse jo pitäisi pärjätä yksin helposti vaikka koko päivä?
Kommentit (62)
Niin, kyllähän ihminen selviää vaikka mistä. Keskitysleiriltäkin selvisi valtava määrä ihmisiä.
Aina ei kuitenkaan ole järkevää asettaa rimaa siihen mistä selvitään. Etenkin lasten kohdalla kannattaa pyrkiä korkeammalle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Minä olin kotiäitinä. Eipähän tarvinnut lasten tulla tyhjään kotiin, aina oli välipala odottamassa ja juttuseuraa. Ja jostain syystä koulukaveritkin tulivat mieluummin meille kuin menivät kotiinsa. Kaikille tarjosin tietysti välipalan.
Koska minä voin!
Koska muut työssäkäyvät mahdollistavat sen sinulle. Hommaan kuuluu yleensä vielä se, että kotiäiti arvostelee työssäkäyviä äitejä.
Millä tavalla muut työntekijät mahdollistavat kenenkään kotiäitiyden?
Eihän kotiäiti edes saa mitään yhteiskunnan tukia.
Jospa huolehtisitte omista asioistanne. Meillä on tehty selkeä päätös. Mies tekee 100% etätöitä ja minä pelkkää arkiaamua vuorotyön sijaan. Hävitään paljon rahallisesti, mutta halutaan viettää aikaa lasten kanssa niin kauan kuin ne vielä haluaa viettää aikaa meidän kanssa. Kyse on meillä puhtaasti arvovalinnasta. Kyse ei ole siitä, ettei lapset pärjäisi tai pysyisi muuten hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos minä haluan ja pystyn järjestämään työaikani niin, että olen iltapäivisin lasteni kanssa - koska haluan viettää heidän kanssaan aikaa muutenkin kuin vain iltapalalla.
Haluaako sun 12-vuotias vielä viettää kaikki iltapäivät koulun jälkeen äidin seurassa? Jos haluaa, niin ehkä kehottaisin pikkuhiljaa haketutumaan kavereidenkin seuraan. Tuon ikäisen on jo ihan hyvä oppia itsenäistymään, esim. tekemään itselle välipalaa, tekemään läksyt omatoimisesti jne. Meillä nuorempi, 11v. (kohta 12, 5-luokkalainen) on sen 2-3h kotona yksin tai isoveljensä kanssa, tai kavereilla, ennen kuin tulen kotiin klo 16 jälkeen. En todellakaan koe jääväni mistään paitsi vaikken vietä sitä paria kolmea tuntia iltapäivällä lapsen seurassa. Joku raja nyt sentään, älkää nyt oikeasti tukahduttako niitä lapsianne.
Ihanaa yleistystä. Jos äiti on kotona, niin hänen kanssaan täytyy aina olla, ei saa tehdä itse välipalaa eikä läksyjä. 14v soittaa useinkin, että menee suoraan kavereille tai kaveri tulee meille. Läksyihin en puutu koskaan, kokeisiin kyselen, ka oli 9,4. Itse osaa tehdä välipalaa, mutta hemmottelen toisinaan. Osaa mieskin tehdä, mutta ei tykkää huonoa jos on tuoreet sämpylät. Sä saat olla kotona neljän jälkeen, minä en halua olla. Onneksi voi valita.
Jaa. Että ihan "järjestelevät työaikansa". Tule tänne työelämään mukaan ja kokeile "järjestellä" sun työaikaa. Tuu vasta sitten tänne puhumaan pehmeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Minä olin kotiäitinä. Eipähän tarvinnut lasten tulla tyhjään kotiin, aina oli välipala odottamassa ja juttuseuraa. Ja jostain syystä koulukaveritkin tulivat mieluummin meille kuin menivät kotiinsa. Kaikille tarjosin tietysti välipalan.
Koska minä voin!
Koska muut työssäkäyvät mahdollistavat sen sinulle. Hommaan kuuluu yleensä vielä se, että kotiäiti arvostelee työssäkäyviä äitejä.
Kyllä se kuule oli minun aviomieheni, joka tämän mahdollisti. Muilla työtätekevillä ei siihen ollut osaa eikä arpaa. Mitään tukia en nostanut äitiyspäivärahan ja ensimmäisten 3 v. kotihoidontuen jälkeen
12v on riittävän vanha pelaamaan jääkiekkoa ulkona klo 22.00 asti. Tuota nuoremmatkin on. Yläasteikäiset eivät jaksa enää pelata ulkona jääkiekkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin muutaman tunnin silloin tällöin itsekseni tuon ikäisenä himassa yksin. No problem.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Että ihan "järjestelevät työaikansa". Tule tänne työelämään mukaan ja kokeile "järjestellä" sun työaikaa. Tuu vasta sitten tänne puhumaan pehmeitä.
Voi kuule, ihan oikeasti on paljon työpaikkoja joissa tuollainen on mahdollista. Että jos just sinun työpaikallasi ei onnistu, ei tarkoita etteikö missään olisi mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin 6v kotiäiti, minkä jälkeen tein osa-aikatyötä 8v. Koska halusin. Kokoaikatyön aloitettuani siirryin 1,5 vuoden jälkeen etätöihin. Olen tykännyt olla lasten "tavoitettavissa", nyt he alkaa olla jo aikuisia. Tämä kuvio oli onneksi mahdollista vaikka olen totaali yh. Hyvä koulutus ja hyvin palkatut työt mahdollisti.
Riippuu lapsesta. Itse tuoikäisena koin, että päivän parasta aikaa oli tuo väli jossa sain olla ihan itsekseni kaikessa rauhassa. Poikani on samaa maata, ei mitään ongelmia olla ominpäin ja patistaa minua menoihini jos epäröin.
Joillekin lapsille taas voi tuntua kurjalta olla yksin, vaikka yleensä lapset kyllä löytävät tekemistä jolla aika lentää.
Eli jos ei tunne kyseistä lasta, niin vaikea tuota on lähteä arvioimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, itse olen kotiäitinä jottei tuonikäisen tarvitse viettää yksinäisiä aamuja ja iltapäiviä, ja on tähän muitakin syitä joita en nyt ala tässä sen enempää avaamaan. Joten ymmärrän erittäin hyvin aloittajan kertoman perheen ratkaisun.
Saahan sitä järjestää työaikansa miten haluaa.
Itse olin jo 13-vuotiaana öitä yksin kotona, kun yksinhuoltajaäitini teki vuorotyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä 11-12-vuotiaan on jo pärjättävä yksin kotona. Hän osaa itse jo laittaa jotain syötävääkin.
Mites jos molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä esim poliisina ja molemmilla on iltavuoro samana päivänä?
Christiiina kirjoitti:
Mites jos molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä esim poliisina ja molemmilla on iltavuoro samana päivänä?
Tätähän tässä ei kysytty, vaan aloituksessa puhuttiin perheestä jossa vanhemmilla työt jotka mahdollistavat työaikojen järjestämisen.
Ei ole mitään ikää, jolloin pitää pärjätä yksin. Ihmiset ovat niin erilaisia ja on vielä lisäksi sairauksia, diagnooseja, herkkyyksiä ja muita haasteita, jotka tekevät yksinolemisen hankalaksi. Jos vanhemmille tuo järjestely on mukava ja helppo, miksei toteuttaisi? Mutta, jos se tuntuu haastavalta tai uuvuttavalta, voi alkaa totuttautua yksinolemiseen pikkuhiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Oudoksi on mennyt. Minä seitsemän vuotiaana hoidin 3-vuotiasta pikkusiskoani koulun jälkeen äitini mentyä työhön. Ja hyvin pärjättiin.
Kyse ei kai nyt ole pärjäämisestä. Varmaan teilläkin oli sellainen tilanne ettei ollut vaihtoehtoja, mutta jos perhe ilman suurempia hankaluuksia pystyy järjestämään asiat näin hyvin, niin tottakai sitten tekevät niin!
Lapset töihin koulun jälkeen ja suomi nousuun!
T. Persut ja Kokkareet
Alue: Aihe vapaa
Työssäkäyvä hyväpalkkainen puoliso sen yleensä mahdollistaa - ainakin meillä tapahtui niin. Silti ehdin opiskella ja olla vähän töissä myös kotiäitiaikoinani sekä tehdä kyllin pitkän työuran (68-vuotiaaksi) eläkkeen kertymisen näkökulmasta.