Olen 28-vuotias mies, joka on täysin epäonnistunut elämässä, enkä tiedä mitä minun pitäisi tehdä..

Ongelmasi ei ole se, että olet epäonnistunut (et ole),  vaan se, että ajattelet olevasi epäonnistunut ja et uskalla tehdä mitään, koska pelkäät epäonnistumista etukäteen. Saatat olla myös vähän masentunut. Suosittelen hakemaan keskusteluapua. Kyllä se siitä. 😊

Arvaapa kuinka paljon samoja juttuja mulla tuosta listasta on, enkä silti koe epäonnistuneeni 💪 Se, että listaat OMASTA MIELESTÄSI olevia heikkouksia, ei tarkoita, ettei sulla ole vastaavanlaista listaa sun superominaisuuksista eli niistä, jotka tekee just susta sut. Montaa asiaa ehtii kokeilla myöhemminkin, mut jos sä vaan surkuttelet tilannettasi, en näe että se erityisemmin houkuttelisi tekemään lähempää tuttavuutta kanssasi.

N32

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia mikä painaa päätä on, miten te normaalit ihmiset suhtaudutte mieheen, jolla ei ole juurikaan oikeita ystäviä tai elämänkokemusta? Miten naiset suhtautuvat kokemattomaan mieheen? Jossain vaiheessa tämä kaikki käy kuitenkin ilmi?

ap

Naisia on erilaisia, mutta itseäni ei haittaisi kokemattomuus suhteissa ja seksissä. Usko pois, suurin osa naisista ei halua mitään örveltävää miestä vaan kiltin miehen, joka tukee ja jonka kanssa voisi keskustella ja halailla.

Elämänkokemusta on myös koulutus, sekä se, että saa pidettyä katon päänsä päällä ja asunnossa sähköt päällä. Käydä kaupassa, hoidettua omia asioitaan eri virastojen kanssa.... Joten elämänkokemustahan sulla kyllä on vaikka kokemusta naisista ei olisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia mikä painaa päätä on, miten te normaalit ihmiset suhtaudutte mieheen, jolla ei ole juurikaan oikeita ystäviä tai elämänkokemusta? Miten naiset suhtautuvat kokemattomaan mieheen? Jossain vaiheessa tämä kaikki käy kuitenkin ilmi?

ap

Ei ihmisiä ole vain "normaaleja" ja "epänormaaleja" vaan kaikkea siltä väliltä. Joillain on aina ollut paljon läheisiä ja antoisia ihmissuhteita, joillain ei ole ikinä ollut ketään, jota voisi hyvällä tahdollakaan sanoa kaveriksi. Ja on paljon ihmisiä, joilla on ollut jonkinlaisia ei-niin-läheisiä kaverisuhteita ja ehkä joku seurustelusuhdekin joskus mutta ei mitään sydänystäviä eikä suuria rakkauksia. Ja hyvin monet ovat ainakin jossain vaiheessa elämäänsä yksinäisiä ja kokevat olevansa huonoja muodostamaan ihmissuhteita. Joten monet ihmiset voivat kyllä samaistua kokemuksiisi ja ymmärtää sinua eivätkä pidä sinua täytenä kummajaisena.

"-Pelko siitä, että hän pitää minua outona

-Pelko siitä, että teen jonkun virheen

-Pelko siitä, että en huomioi tarpeeksi

-Pelko siitä, että hän pitää minua tylsänä

-Pelko siitä, että hän ei halua, että häntä lähestyttäisiin

-En tiedä miten hän reagoisi kokemattomuuteen

-

jne.

ap"



Ap, mietipä vähän lisää. Eihän kukaan missään tilanteessa tiedä tuommoisia asioita, vaikka tapaisi kenet, jos kyse on uudesta ihmisestä. Mikä on pahinta, mitä tuossa voisi tapahtua?



Nainen pitää sinua outona tai tylsänä - no, teistä tuskin tulee paria, mutta saat ainakin kokemusta naisille keskustelusta. Parhaassa tapauksessa nainen ei pidä sinua outona tai tylsänä, vaan ilmenee, että teillä onkin jotain yhteistä. Et voi tietää, ellet kokeile. Eikä elämä siihen pääty, että saa pakit. Niin käy kaikille muillekin. Tahtoisitko itse, että joku sinulle sopiva ja kiva nainen ei uskaltaisi lähestyä siinä pelossa, että pitäisit häntä outona tai tylsänä? Eihän sitä voi tietää, ennen kuin vähän tutustuu.



Pahin virhe, minkä voit tehdä, on kohdella naista esineenä tai pelkkänä halujen kohteena. Jos olet kunnioittava ja ystävällinen ja kiva, niin tuskinpa siinä mitään peruuttamatonta virhettä voi tehdä.



Jos nainen ei halua, että lähestyt häntä, niin sitten elämä jatkuu ja jätät sen naisen taaksesi. Pahin virhe, mitä voit tehdä, on jäädä ahdistelemaan ja roikkumaan, jos on ilmaistu, ettei ole kiinnostusta. Mutta jos käyttäydyt ystävällisesti ja normaalisti, niin ei se ole mikään ongelma. Et sinäkään varmaan haluaisi, että joku josta et ole kiinnostunut, roikkuisi jatkuvasti perässäsi. Mutta haittaisiko sinua, jos joku nainen lähestyisi ystävällisesti tarkistaakseen, voisitko kiinnostua? Tuskinpa.



Huomioiminen ja kokemattomuudesta keskustelu tulevat ajankohtaiseksi vasta myöhemmässä vaiheessa, kun näyttää että suhde etenee. Älä mieti niitä vielä. Huomioi kanssaihmisiä normaalisti, niin kuin kuka tahansa ystävällisesti tekee. Loppujen lopuksi naiset ovat ihan normaaleja ihmisiä ja kuten tässäkin keskustelussa moni nainen on sinulle kertonut, ei se kokemattomuus ole mikään ongelma. Jos jollekulle on, se ei ole silloin sinulle oikea kumppani. Ja mistä tahansa asiasta selviää se toisen mielipide keskustelemalla. Kun alat tutustua ja seurustella, voit kysyä siltä kumppaniltasi, millaisesta huomiosta hän tykkää. Eivät kaikki naiset ole tässäkään asiassa samanlaisia.



Epäonnistumisen pelossa kannattaa ehkä kehittää vähän pelisilmää. Älä lähde ensimmäisenä tavoittelemaan sellaisia tyttöjä, joilla ei näytä olevan kiinnostusta. Huomaa muutkin kuin vain ne nuorimmat ja pinnallisimmat. Katsele suunnilleen oman ikäisiä, mukavan näköisiä naisia, niin todennäköisemmin saat hyvää vastakaikua.

 

Täällä toinen mies jolla aika lailla samat ongelmat ja ikääkin jo 35v.

Kysymys on juuri tuosta sivistyksestä. En koe tietäväni mistään tarkeeksi. Jos pitäisi esim. keskustella elokuvista niin en minä muista ohjaajien enkä näyttelijöiden nimiä. Ei kiinnosta. Saatan muistaa päivän tai pari, mutta viikon päästä en enää muista..

Tämä koskee myös muita aiheita. En muista yksityiskohtia. Se tekee pitkistä keskusteluista mahdotonta..

Ja naisille "ei kiinnosta" vastaus on myrkkyä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä toinen mies jolla aika lailla samat ongelmat ja ikääkin jo 35v.

 

Kysymys on juuri tuosta sivistyksestä. En koe tietäväni mistään tarkeeksi. Jos pitäisi esim. keskustella elokuvista niin en minä muista ohjaajien enkä näyttelijöiden nimiä. Ei kiinnosta. Saatan muistaa päivän tai pari, mutta viikon päästä en enää muista..

 

Tämä koskee myös muita aiheita. En muista yksityiskohtia. Se tekee pitkistä keskusteluista mahdotonta..

 

Ja naisille "ei kiinnosta" vastaus on myrkkyä.

Sitten varmaan kannattaa etsiä samoista asioista kiinnostuneita naisia tai seuraamaan enemmän tän hetken ilmiöitä siinä toivossa et olis keskusteluissa jotain sanottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä toinen mies jolla aika lailla samat ongelmat ja ikääkin jo 35v.

 

Kysymys on juuri tuosta sivistyksestä. En koe tietäväni mistään tarkeeksi. Jos pitäisi esim. keskustella elokuvista niin en minä muista ohjaajien enkä näyttelijöiden nimiä. Ei kiinnosta. Saatan muistaa päivän tai pari, mutta viikon päästä en enää muista..

 

Tämä koskee myös muita aiheita. En muista yksityiskohtia. Se tekee pitkistä keskusteluista mahdotonta..

 

Ja naisille "ei kiinnosta" vastaus on myrkkyä.

Joo, sitten on myös se, että ei välttämättä muista edes kertoa hauskoja asioita, mihin sattui törmäämään esim. viime viikolla kun kävi kaupassa. Sitten vasta myöhemmin tajuaa, että ei hitto olisi pitänyt kertoa..

ap

Oletko ajatellut työvoimatoimiston rekrytoivia koulutuksia? Itse pääsin sitä kauttaoman alan töihin, kun työkokemusta ei ollut. 

Opiskele ammatti jossa työllistyy, jotakuinkin edes vähän mielekästä hommaa ja josta saa kohtuullista palkkaa.

Lähde jossain kohtaa ulkomaille katselemaan, ainakin vaihda kotikuntaa - uudessa paikassa voit määritellä itsesi uudelleen.

Aloita jokin itseä kiinnostava harrastus, kokeile sitä sun tätä kunnes jotain löytyy.

Nykyinen pop-kulttuuri ei ole paskankaan väärti.

Vierailija kirjoitti:

Ap, kerropa. Kun monet kaltaisesi ujot nuoret miehet sanovat etteivät osaa/uskalla lähestyä naisia. Mikä siinä on, että nimenomaan naisia on vaikea lähestyä, kun naiset kuitenkin on keskimäärin sosiaalisempia kuin miehet, eli naiset voivat helpommin alkaa juttelemaan mistä vaan. Miehet on usein sellaisia että kun kysyy jotain niin vastaavat vain yhdellä sanalla. Naiset on laajemmin kiinnostuneita monista asioista, seuraavat maailmanmenoa jne. Monet miesten harrastuksetkin on sellaisia, että keskittyvät vain ja ainoastaan siihen yhteen asiaan.

Vai jännittääkö naisten kanssa puhuminen sen takia, että mietit koko ajan että sillä on vaatteiden alla erilaiset tissit kun sulla ja jalkovälissä ei roiku samanlaiset vehkeet kun sulla? Muutenhan naiset on ihan tavallisia ihmisiä kuten miehetkin, luonteita on joka lähtöön ja erilaisia mielenkiinnonkohteita.

Media on koko ajan täynnä juttua siitä, että miten naiset eivät halua, että heitä lähestytään. Suostumus sitä, turvallinen tila tätä, patriarkaatti tuota.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ajatellut työvoimatoimiston rekrytoivia koulutuksia? Itse pääsin sitä kauttaoman alan töihin, kun työkokemusta ei ollut. 

Ovatko nuo niitä missä mennään ilmaiseksi töihin monen kuukauden ajaksi ja sitten työnantaja ehkä palkkaa (tai todennäköisimmin vaan ottaa uuden ilmaisen työntekijän)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä toinen mies jolla aika lailla samat ongelmat ja ikääkin jo 35v.

 

Kysymys on juuri tuosta sivistyksestä. En koe tietäväni mistään tarkeeksi. Jos pitäisi esim. keskustella elokuvista niin en minä muista ohjaajien enkä näyttelijöiden nimiä. Ei kiinnosta. Saatan muistaa päivän tai pari, mutta viikon päästä en enää muista..

 

Tämä koskee myös muita aiheita. En muista yksityiskohtia. Se tekee pitkistä keskusteluista mahdotonta..

 

Ja naisille "ei kiinnosta" vastaus on myrkkyä.

 

Joo, sitten on myös se, että ei välttämättä muista edes kertoa hauskoja asioita, mihin sattui törmäämään esim. viime viikolla kun kävi kaupassa. Sitten vasta myöhemmin tajuaa, että ei hitto olisi pitänyt kertoa..

ap

Kyllä, joskus tulee muita ihmisiä seuratessa hämmästeltyä sitä ajatuksenvirtaa. Että on kyky keskustella ja heittää erilaisia asioita ilmoille, napata omasta menneisyydestä kaikkia hauskoja juttuja kerrottavaksi. Keskustelua syntyy kuin itsestään.

Jos tuohon kykenisi niin kaikkihan olisi lastenleikkiä. Olisi niin hyvä ajatusten virta.

Mutta.. mitä kun tilalla on vain musta tyhjyys?

Pitäisi löytää joku toinen jolla on sama tyhjyys. Tuntuu, että vain silloin homma voisi toimia. Oltaisiin vain hiljaa kunnes jompi kumpi keksisi jotain sanottavaa.

lähde ukrainaan.      Siellä rajut tositilanteet kasvattavat susta supermiähen.

Voi hyvänen aika. ONNITTELE itseäsi! Ensinnäkään, sun ei tarvitse tietää pop-kulttuurista mitään, et menetä siinä mitään. Ja mikä on sen parempaa kuin ettei likaa ja pilaa itseään irtosuhteilla. Sama se minkä ikäisenä löytää puolison vai löytääkö.

Vierailija kirjoitti:

Täällä toinen mies jolla aika lailla samat ongelmat ja ikääkin jo 35v.

 

Kysymys on juuri tuosta sivistyksestä. En koe tietäväni mistään tarkeeksi. Jos pitäisi esim. keskustella elokuvista niin en minä muista ohjaajien enkä näyttelijöiden nimiä. Ei kiinnosta. Saatan muistaa päivän tai pari, mutta viikon päästä en enää muista..

 

Tämä koskee myös muita aiheita. En muista yksityiskohtia. Se tekee pitkistä keskusteluista mahdotonta..

 

Ja naisille "ei kiinnosta" vastaus on myrkkyä.

No, sinun (tai teidän) pitää etsiä naisia, joita eivät sivistysasiat kiinnosta ja on jotain muuta yhteistä, mikä kiinnostaa. En minäkään muista kaikkien ohjaajien tai näyttelijöiden nimiä, vaikka kiinnostaakin. On ihan yhtä hyvä alkaa jutella "siitä elokuvasta, jossa tapahtui näin..." tai "siitä näyttelijästä, joka on ollut monessakin tutussa elokuvassa, mutta ei nyt tule nimi mieleen".



Vaihtoehtoisesti voisit vähän kiinnostua samoista asioista. Ainakin minulla on sen verran eri kiinnostuksenkohteet kuin useimmilla ystävillä tai miehilläkään, että olen tottunut siihen, että kerron asioista, jotka minua kiinnostavat ja kuuntelen heidän kiinnostuksenkohteistaan, jotka eivät minua niin kiinnosta. Sekin on hyvä perusta suhteelle (myös ystävyyssuhteelle), että on lähtökohtaisesti kiinnostunut toisesta ja sen myötä tietoinen asioista, jotka hänelle ovat tärkeitä ja kiinnostavia. Ei minuakaan henkilökohtaisesti kiinnosta jääkiekko pätkääkään, mutta kuuntelen mielelläni ystävän intoilua siitä ja osallistun keskusteluun sen verran kuin osaan omalla tietämykselläni. Sellaista tekee, kun toinen ihminen on tärkeä ja rakas. En oleta, että edes läheiset kiinnostuvat samoista asioista kuin minä, mutta kyllä se tuntuu mukavalta, jos he osoittavat välittävänsä minusta siten, että huomioivat kiinnostuksenkohteeni.



Tykkäisitkö sinäkään siitä, että sinulle tärkeä ihminen ilmaisisi, ettei kiinnosta, kun puhuisit jostain sinulle tärkeästä asiasta? Ei se "vastaus ole myrkkyä" vaan sen merkitys on "et kiinnosta minua enkä välitä sinusta". On ihan eri asia ilmaista asia niin, että muistat huonosti tuollaisia asioita, kun ne eivät sinulle ole olleet niin tärkeitä, mutta ehkäpä nainen voisi kertoa sinulle niistä ja sitten voisitte keskustella asiasta.

 

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia mikä painaa päätä on, miten te normaalit ihmiset suhtaudutte mieheen, jolla ei ole juurikaan oikeita ystäviä tai elämänkokemusta? Miten naiset suhtautuvat kokemattomaan mieheen? Jossain vaiheessa tämä kaikki käy kuitenkin ilmi?

ap

Rakkaudella. Rakastan onnettomia, rikkinäisiä luusereita, itsekin olen sellainen.

Millä paikkakunnalla olet? Hakeudu laajempiin piireihin.

Onko työkkärissä käytettävissä psykologi/ammatinvalinnanohjaaja/tms., joka voisi kartoittaa, mitä sinun kannattaisi työksesi tehdä ja avata ovia sinua kiinnostaviin paikkoihin ja antaa vinkkejä työpaikkojen hakuun. Harmi, jos maisterin tutkinnolla ei nappaa. Näin osoitat myös oma-aloitteisuutta harmillisessa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Millä paikkakunnalla olet? Hakeudu laajempiin piireihin.

Onko työkkärissä käytettävissä psykologi/ammatinvalinnanohjaaja/tms., joka voisi kartoittaa, mitä sinun kannattaisi työksesi tehdä ja avata ovia sinua kiinnostaviin paikkoihin ja antaa vinkkejä työpaikkojen hakuun. Harmi, jos maisterin tutkinnolla ei nappaa. Näin osoitat myös oma-aloitteisuutta harmillisessa tilanteessa.

Olen pk-seudulla.

ap

 

Ujoudesta pääsee eroon vain altistamalla itseään itselleen epämukaville tilanteille. Hyvää tekisi vaikka työpaikka, jossa on ns. pakko olla ihmisten kanssa tekemisissä. Joku asiakaspalvelutyö esim.

Netistäkin voi löytää seuraa ja kavereita. Varmaan nykyisin juurikin enemmän kuin muualta. Fb:ssä on erilaisia ryhmiä eri kiinnostuksen kohteille. Kannattaa vaikka liittyä johonkin miestenhuoneelle niin on vähän kärryillä mitä miehet puhuu. Jos ei omia kavereita ole. On myös paljon sinkkuryhmiä. Päivittäin vilkaiset iltapäivälehtien otsikot netistä ja esim. Ylen tai mtv:n uutiset niin olet jo hyvin kärryillä maailman menosta.

Lataa Tinder tms. niin pääset ehkä ainankin viestittelemään naisten kanssa. Ehkä jopa treffeille. Ole rehellinen ja avoin, mutta ei liikaa heti. Kerro, että olet ujo jolloin tuleva treffikumppani voi varautua siihen ja antaa mahdollisuuden vaikka ihan heti ei juttu luistaisi. Itselleni ei ainankaan kokemattomuus olisi mitenkään huono asia. Jos muuten tulee juttuun niin ei sillä ole mitään väliä.

Muista, että et ole ainut ujo ja kokematon ihminen. Kokemuksia voi kartuttaa ihan joka ikinen päivä. Pitää vain aloittaa jostain ja uskaltaa. Vaikka ihan pienin askelin. Siitä se lähtee. Omasta tahdosta. 

Tsemppiä!