Mihin kouluun et antaisi ysiluokkalaisesi hakea?

Toki sitä saa neuvoa ja toivoa, että nuori kuuntelee niitä neuvoja, mutta loppupeleissä se on nuori, joka valinnan tekee ja vanhemmalla ei ole siihen mitään sanomista.

Vierailija kirjoitti:

Mihinkään taidehommaan tai vastaavaan. Kaikki nuo taideopiskelijat on ikuisuustyöttömiä aikuisina. Taiteella itsensä elättäminen on yhtä harvinaista kuin huippuurheilu taloudellisena ammattina.

Mutta toiset on sen luontoisia, ettei mikään ns. järkivalinta kannata. Ei vaan riitä motivaatio opiskella vuosia jotain mikä ei aidosti kiinnosta, eikä jaksa tehdä vuosikymmenien työuraa alalla mikä ei oikeasti vaan kiinnosta eikä työyhteisöissäkään ole samanhenkisiä ihmisiä, eli päivät pitkät vaan esität jotain hahmoa.

Taidehommilla ei tosiaan monikaan elätä itseään, kuten ei myöskään ketjussa mainituilla vaatealan hommilla, mutta silti tunnen _useita_ naisia jotka ovat elättäneet noilla lahjoillaan niin itsensä, miehensä kuin myös liudan lapsia! Eli osalla se vaan onnistuu, kun lahjoja on ja persoonaa ja tuuriakin pelissä. 

Joillain ei onnistu niin hyvin, mutta niistäkin jotkut tekee mieluummin jotain hanttihommia ja keskittyvät intohimoihinsa, kuin hankkisivat varsinaisen uran joka ei kiinnosta. Tunnen esim. ihmisen joka on aina 7pv laivalla siivoamassa ja 7pv vapaalla taiteen parissa. Jälkimmäiselle elää, ensimmäisellä elättää itsensä (puolisoa tai lapsia ei ole). 

Miksi puhut lapsestasi tai lapsesta ylipääätään ysiluokkalaisena? 

Jokaisella on oikeus valita oma tiensä. Eli kaikki on saanut hakea just sinne minne nenä näyttää. Kyse ei ole minun elmästä.

Antamisesta en tiedä, mutta suosittelisin kaksoistutkintoa pelkän lukion sijaan.

Lähipiirissä on henkilö, joka kipuili koko korkeakoulututkinnon läpi, koska ei uskaltanut hypätä pelkän lukiokoulutuksen varaan, koska näki, miten surkeaa työllistyminen oli opiskelijana. On sanonut, että jos ei olisi ollut vain pelkkä lukio alla, olisi lopettanut opiskelut 6 kuukauden jälkeen. Nyt on vessapaperiin verrattava korkeakoulututkinto väärältä alalta ja opintolainaa mukava summa niskassa. Aloitti vuoden alusta opinnot ammattikoulussa. Olisi säästynyt paljolta, kun olisi tehnyt kaksoistutkinnon. Olisi ollut enemmän aikaa miettiä, mitä lähteä opiskelemaan, ei olisi tarvinnut ottaa niin paljoa opintolainaa, kun olisi voinut tehdä toisella alalla töitä, olisi voinut lopettaa opinnot, jos eivät maistu. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä kehoitan lapsia menemään lukioon ja miettimään sen jälkeen mitä haluavat tehdä isona. Saavat kolme vuotta lisää harkinta-aikaa ja hyvän yleissivistän pohjan. 18- vuotias osaa jo ottaa enemmän vastuuta päätöksistään kuin 15-vuotias. Ylioppilastodistus ei sulje mitään ovia kun taas amispohjalta on vaikeampi jatkaa opiskeluja jos akateeminen ala alkaakin kiinnostaa. 

 

Mielestäni 15-vuotias ei voi vielä osata tehdä loppuelämäänsä koskevia päätöksiä. Jos olisin itse mennyt amikseen silloisen kiinnostukseni mukaan, olisin nyt työtön vaatesuunnittelija. Nyt 20 vuotta myöhemmin olen iloinen että valitsin lukion, josta oli helppo jatkaa yliopistoon alalle josta tykkään, jolla on hyvä työllisyys ja jolla palkkataso on korkea. Ompelen edelleen ilokseni vaatteita ja käyn joskus vaatesuunnittelukursseilla, mutta pystyn myös maksamaan omakotitaloni, auton ja ulkomaanmatkat.

Ai,lukion jälkeen voi valita ammatin mut jos lukee yhden ammatin, niin sit se on siinä =D

Kolmevuotinen koulu riittää vaikka yliopistoon nykyään. Ei tarvi olla käynyt lukiota. 

Tai mhn vaan, sitä voi mennä amikseenkin miettimään, mitä haluaa tehdä isona. Vaikka hommata sen Lähihoitajan tutkinnon pohjalle. Varmistaen , että ei ikinä ole työtön.

Toiselle sopii toinen, toiselle toinen. Kieltää? Ihan niin jyrkkä en olisi, mutta vaihtoehdoista keskustelisin. 

Oman kunnan lukioon. Syynä olematon poikittaisliikenne. Paremmat yhteydet kotoa naapuriksupunkiin.

Eipä siinä riitaa tullut koska halusi yli 9 ka:n lukioon. Sen verran sanoin mihin lukioon. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikea myöskään uskoa jonkun peruskoulun päättävän haluavan oikeasti lähihoitajaksi. Olen toki kuullut juttuja, että opo painostaa ja pakottaa suunnilleen kaikki tietystä taustasta tulevat tytöt kuitenkin hakemaan lähihoitajaksi.

Tyttäreni lähti peruskoulun jälkeen opiskelemaan sosiaali-ja terveysalaa täysin omasta palosta. 

Lukio on ollut "aina" pojan päämäärä, joten ei ole juuri tarvinnut muita vaihtoehtoja pohtia. Poika haluaisi IB-lukioon, vaikka se on 60 km päässä. Menkööt sinne jos pääsee, vaikka se logistisesti vähän huonossa paikass onkin.

Ypäjä hevosopistoon

Amikseen, koska lapsillani on enemmän potentiaalia eikä sitä saa heittää hukkaan. Jos jokin amislinja kuitenkin myöhemmin kiinnostaa, sinne voi mennä lukion jälkeen. Mutta eivätpä ole menneet. 2 teekkaria ja 1 tuleva amk-inssi.

Amikseen. Naurettavia laitoksia. Joko lukioon tai sitten siivoamaan/paistamaan hampurilaisia.

Lähihoitajana voi tehdä monenlaista työtä, ja työttömyyttä ei tarvitse pelätä. Toisen asteen tutkinto antaa kelpoisuuden hakea korkeakouluihin, oli se sitten lukio tai amis. Antakaa nuorten itse päättää, valita, tehdä virheitäkin. Eipä sitten tarvitse katkeroitua isona, että aina vanhemmat päätti mun puolesta.

En minnekään muualle kuin lukioon

Peruskouluun.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä kehoitan lapsia menemään lukioon ja miettimään sen jälkeen mitä haluavat tehdä isona. Saavat kolme vuotta lisää harkinta-aikaa ja hyvän yleissivistän pohjan. 18- vuotias osaa jo ottaa enemmän vastuuta päätöksistään kuin 15-vuotias. Ylioppilastodistus ei sulje mitään ovia kun taas amispohjalta on vaikeampi jatkaa opiskeluja jos akateeminen ala alkaakin kiinnostaa. 

 

Mielestäni 15-vuotias ei voi vielä osata tehdä loppuelämäänsä koskevia päätöksiä. Jos olisin itse mennyt amikseen silloisen kiinnostukseni mukaan, olisin nyt työtön vaatesuunnittelija. Nyt 20 vuotta myöhemmin olen iloinen että valitsin lukion, josta oli helppo jatkaa yliopistoon alalle josta tykkään, jolla on hyvä työllisyys ja jolla palkkataso on korkea. Ompelen edelleen ilokseni vaatteita ja käyn joskus vaatesuunnittelukursseilla, mutta pystyn myös maksamaan omakotitaloni, auton ja ulkomaanmatkat.

Etkö ole tietoinen, että ihan ammattikoulu pohjaltakin voi hakea ja päästä korkeakouluun sekä yliopistoon? Ei lukio ole nykypäivänä se ainoa tie. Poikani kävi ensin merkonomiksi ja siitä jatkoi ammattikorkeaan ja nyt on kauppakorkeassa. Täysin vanhakantainen ajattelutapa, että vain ylioppilastodistuksella pääsee etenemään. Ja valitettavasti se ylioppilastutkinto on vieläkin monelle vanhemmalle niin tärkeä, että lasten mentävä lukioon heidän takiaan vaikka itse haluaisi muuta. 

Lähihoitaja.

Ylpeä ammattikoulu pohjalta oleva 48v nainen olen. Elämässäni hienosti pärjännyt ja ei ole työttämänä tarvinnut olla sekä pystyn työllistämään vielä muitakin. Viimeiset vuodet ansiotulot sekä pääomatulot olleet 150 000€ luokkaa. 

Omat lapseni ovat aivan itse saaneet valita mitä he haluavat opiskella. 2 ja 3 menivät lukioon ja esikoinen pärjää elämässä oikein hyvin ammattikoulupohjalta. Osti juuri toisen asuntonsa Helsingistä ja ikää on 24v. Minun itsetuntoni ei tarvitse lyyria rintaan, jotta kokisin olevani hyvä äiti. Täysin naurettavaa pakottaa nuori lukioon ellei hän sitä itse halua. Ja antaa kyllä ihmisestä tietynlaisen kuvan, kun nostaa itsensä ns muiden yläpuolelle ja haukkuu ammattiopinnot jne.