Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä johtuu ystäväni tarve puhua kuinka häntä on kehuttu muiden toimesta?
02.02.2024 |
Meillä on yli 15 vuoden ystävyys, mutta välillä tuntuu niin raskaalta olla vain korvina mitä hänelle kuuluu, tai kuka häntä nyt on kehunut.
Rasittavinta on ehkä se kun hän joka tapaamisella kertoo kuinka joku tuttu, entinen työkaveri tai nykyinen alainen oli kehunut kuinka mukavaa hänen kanssaan oli tehdä töitä, kuinka hän on paras esimies mitä jollain on koskaan ollut, kuinka hän on nuorekas ikäisekseen jne.
Olen koittanut miettiä mistä tuo johtuu tai olenko itse jotenkin outo kun en koe tarvetta kertoa jos joku on jostain esim töissä kehunut tai kehunut vaikka uutta kampausta tmv. Osaisko joku avata mistä em johtuu?
Kommentit (23)
Koska ihminen mieluusti kertoo myönteisistäkin kokemuksistaan ja olettaa, että todellinen ystävä iloitsee niistä. Erikseen sitten "ns. ystävät" jotka haluavat kuulla vain epäonnesta ja nostattaa itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuosta ei ole kyse kun pääosin puhuu siitä kuinka kotona rankkaa, kuinka puoliso ei ymmärrä, kuinka joku työkaveri ei muistanut syntymäpäiviä, kuinka hän ei voi sietää jotain ihmistä jne. Ja sen perään musta kuka mistäkin häntä on taas kehunut. Niin raskasta seuraa etten taida jaksaa enää tavata. Ei tulisi itselle mieleen kertoa mitä esim työkaveri on minusta töissä sanonut, koen myös niin ettei minulla ole oikeutta kertoa toisen henkilökohtaisesti sanomaa asiaa muille. Ap
Myönteistä palautetta saa harvoin. Tuntuu varmaan hyvältä kun työtoveri kehuu jostakin.
Minulla oli samanlainen "ystävä", usein juuri tuollaista puhetta kuinka häntä on kehuttu niin ja näin. Välillä yltyi ihan itsekseenkin kehumaan itseään kuinka "minähän olen upeampi kuin *nimeltä mainitsematon seksisymboli laulaja*" Ihan uskomatonta. Minulle hän puhui yltiö alentavasti sössöttäen.
No sua AP tuskin kukaan kehuukaan. Mikset vaan iloitse toisen puolesta? Selkeästi nuo mukavat palautteet ovat tehneet hänelle hyvän olon. Ehkä hän tarvitsee niitä. Miksi haluat sen ilon viedä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tuosta ei ole kyse kun pääosin puhuu siitä kuinka kotona rankkaa, kuinka puoliso ei ymmärrä, kuinka joku työkaveri ei muistanut syntymäpäiviä, kuinka hän ei voi sietää jotain ihmistä jne. Ja sen perään musta kuka mistäkin häntä on taas kehunut. Niin raskasta seuraa etten taida jaksaa enää tavata. Ei tulisi itselle mieleen kertoa mitä esim työkaveri on minusta töissä sanonut, koen myös niin ettei minulla ole oikeutta kertoa toisen henkilökohtaisesti sanomaa asiaa muille. Ap
Aika pinnallinen suhde sinulla, eikä minkäänlaista sietokykyä kumppanin vastoinkäymisiin.
Itse usein teen tota, jos joku dissaa perusteettomastikin. Kerron perään, että aijaa, mua on se ja se ja se kehunut kyllä siitä ja tästä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tuosta ei ole kyse kun pääosin puhuu siitä kuinka kotona rankkaa, kuinka puoliso ei ymmärrä, kuinka joku työkaveri ei muistanut syntymäpäiviä, kuinka hän ei voi sietää jotain ihmistä jne. Ja sen perään musta kuka mistäkin häntä on taas kehunut. Niin raskasta seuraa etten taida jaksaa enää tavata. Ei tulisi itselle mieleen kertoa mitä esim työkaveri on minusta töissä sanonut, koen myös niin ettei minulla ole oikeutta kertoa toisen henkilökohtaisesti sanomaa asiaa muille. Ap
Onko keskustelunne vastavuoroista eli sinullakin on mahdollisuus kertoa omasta päivästäsi hänelle? Ymmärrän ajatuksesi henkilön raskaudesta, jos keskustelunne on täysin yksipuolinen hänen arjestaan ja kokemuksistaan.
Yleisesti ottaen tuntuu kivalta, kun joskus kehutaan, mutta tietoinen itsensä korostaminen muita paremmaksi on kyllä raskasta kuunneltavaa. Voisiko syy olla tuollainen?
Kysy häneltä miksi tekee sitä. Kerro nuo tuntemukset jos uskallat. Ja sano että se on ollut sulle kiusallista ja outoa. Ehkä pitää erota? Ei sanoa mitään. Ehkä hän jatkaa omahyväisenä elämäänsä tai kehumistarpeitaan täyttää sitten töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen on tuo ystäväsi? Itse en kehuskelisi sillä kuinka minua on kehuttu..
Paasaako vain omia kuulumisiaan kysymättä mitä sinulle kuuluu.
Tuntuu aika..oudolta ystävältä.
Voisit ap joskus kehua ystävääsi, niin hänen ei tarvitsisi kertoa muiden kehumisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, eipä häntä kiinnosta minun kuulumiset. Jossain vaiheessa muistaa kysyä jotain, mutta tuntuu kuin se olisi vain sen takia kun niin kuuluu tehdä. Entiedä kuinka sitten kuuntelee jos jotain vaikka työpäivästä tai muista kuulumisesta kerron. Jatkaa sitten jotain omaa juttuaan. Itselläni on yleensä tapana kysyä heti kun toisen tapaa, että mitä kuuluu. Häneltä ei tarvitse kysyä kun puhe alkaa heti. Ap
Hän on itseäni 6 vuotta vanhempi, vähän yli 50.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari kaveriani tekee tuota myös, paitsi että repertuaariin kuuluu myös toisten painaminen alaspäin ja omien valintojen hehkuttaminen.
Molemmilla on mielestäni huono itsetunto ja erityisesti se tuntuu painavan menneisyydestä, että olivat peruskouluaikana epäsuosittuja. Yrittävät jotenkin saada vakuutetuksi muille että ovat hyviä tyyppejä.
Heillä on myös vahva tarve luoda identiteettiään jonkin tietyn harrastuksen tai aatemaailman ympärille. Molemmat ovat nyt äitejä joten tietysti se on päivitetty itsensä esittelylistalle "äitinä olen tätä mieltä, menen nyt hoitamaan lapsiani, on se tämä äitinä olo tällaista". Itsekin olen äiti, mutten ole tainnut kertaakaan sitoa sitä perustelu-, tai esittelykeinoksi omille sanomisilleni tai tekemisilleni.
Juoko alkoholia? Onko tuollainen ihminen epävarma vai muuten elää omissa maailmoissaan "sekaisin", jos tarvitsee kehuja koko ajan? Vai emmekö vain ymmärrä miksi puhuu siitä koko ajan. Vaikka ehkä se kuuluu joidenkin tuttuuteen kehua toisia, mutta mikä on aitoa ja se on työpaikan juttu ilmeisesti. Joku osaa kai selittää mitä se on tai sitten ollaan viidakossa.
Sellainenkin teoria on, että mitä jos osa toistaa vaan aina mitä muut on sanoneet. Eli päivän tapahtumat. Että on se tapa jutella siitä. Mutta ei se silläkään ehkä selity. Toiselle aika tylsää ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Juoko alkoholia? Onko tuollainen ihminen epävarma vai muuten elää omissa maailmoissaan "sekaisin", jos tarvitsee kehuja koko ajan? Vai emmekö vain ymmärrä miksi puhuu siitä koko ajan. Vaikka ehkä se kuuluu joidenkin tuttuuteen kehua toisia, mutta mikä on aitoa ja se on työpaikan juttu ilmeisesti. Joku osaa kai selittää mitä se on tai sitten ollaan viidakossa.
No siis joo varmaan normaalisti juo ja nuo on yleensä esim ihan kahvilassa juteltuja asioita. En todella tiedä ja olen kyllä asiasta muutakaan kertaan maininnut mutta hän on vain todennut että en varmaan tunne muita niin hyvin että kertoisivat päivän kehuistaan tmv. No, ainakin sisarukseni, vanhempani ja puolisoni tunnen :) eikä heistä kukaan kertoile miten heitä kukakin on kehunut.joten tiedä sitten.
ap
Minun sululaiseni kertoo aina miten pätevä ja upea hän on ja miten hänellä on ihailijoita. Itsekehu on hyvin epäsuomalaista ja tuntuu oudolta. Hänen isänsä oli väkivaltainen ihmishirviö, eikä hän ole lapsena saanut rakkautta ja huolenpitoa, joten varmaan siksi on kasvanut sellaiseksi joka kehuu ja rakastaa itse itseään. Raskasta seuraa, mutta yritän ymmärtää.
Jatkuva itsensä kehuminen on ärsyttävää. Mutta jos esimies kehuu joskus, että olen onnistunut jossain tehtävässä hyvin, tuntuuhan se tosi kivalta. Voin myös kertoa siitä kotona tai ystävällenikin. Ei tuossa minun mielestäni mitään erikoista ole. Ystävän kanssahan voi puhua mistä milloinkin. Toiset ovat vaan puheliaimpia ja kertovat kaiken mitä on tapahtunut.
Alue: Aihe vapaa
Huono itsetunto?