Mistä johtuu ystäväni tarve puhua kuinka häntä on kehuttu muiden toimesta?
Meillä on yli 15 vuoden ystävyys, mutta välillä tuntuu niin raskaalta olla vain korvina mitä hänelle kuuluu, tai kuka häntä nyt on kehunut.
Rasittavinta on ehkä se kun hän joka tapaamisella kertoo kuinka joku tuttu, entinen työkaveri tai nykyinen alainen oli kehunut kuinka mukavaa hänen kanssaan oli tehdä töitä, kuinka hän on paras esimies mitä jollain on koskaan ollut, kuinka hän on nuorekas ikäisekseen jne.
Olen koittanut miettiä mistä tuo johtuu tai olenko itse jotenkin outo kun en koe tarvetta kertoa jos joku on jostain esim töissä kehunut tai kehunut vaikka uutta kampausta tmv. Osaisko joku avata mistä em johtuu?
Kommentit (23)
Jos häntä on kiusattu jossakin työyhyeisössä? Haluaa tuoda esiin, etteivät kaikki ole sitä mieltä. Aikanaan varmaankin rauhottuu.
Vierailija kirjoitti:
Jos häntä on kiusattu jossakin työyhyeisössä? Haluaa tuoda esiin, etteivät kaikki ole sitä mieltä. Aikanaan varmaankin rauhottuu.
Ei ehkä sitäkään, molemmat olemme omissa organisaatioissanme ylimpiä johtajia. Ap
Juu, varmasti jos tuota tapahtuisi silloin tällöin, mutta joka tapaamisella on liuta kehuja kerrottavana kuka mitäkin sanoi. Kuka kehui töissä mukavaksi, kuka ulkonäköä baarissa tai kuinka joku puolituttu ei uskonut että hän olisi täyttänyt jo 50 jne. Vaivaannuttavaa kuunneltavaa mutta hänestä kaiketi hyvinkin normaalia. Taitaa kyllä ystävyys saada vähän aikaa olla hyllyllä kun ei vaan jaksa. Ja kyllä, toki kehuja välillä itsekin olen saanut mutta koen ne henkilöiden keskeisiksi, en muille leuhkittaviksi. Ap