Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Millaisia ovat ihmisinä nämä tiukkapiposisustajat?

Vierailija
11.01.2007 |

Jotka motkottavat esim. lastenhuoneen sisustuksesta, kun on niin kirjavaa ja hirveää ja yök. Lelut (joiden keskeinen valintaperuste on varmaan väritys) on tungettu " käytännöllisiin" rottinkikoreihin ja ainoa sallittu väritys on vaalea beige.



Miten musta tuntuu, että nämä samat paskantärkeilijät ovat juuri niitä, joille kelpaa vain tietynlainen joulutervehdys ja jotka oksentavat suurieleisesti lasten kuvista teetetyille ja tehdyille korteille (tästäkin aiheesta oli jälleen ennen joulua lukemattomia ketjuja).



Voitteko kertoa, miten suhtaudutte elämään yleensä, kun kaikki tuntuu olevan noin tarkkaa ja armotonta? Onko elämä teille mitään muuta kuin sisustusnäyttely?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
11.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sisustan mielelläni ja pidän kaikesta kauniista, olen esteetikko. Meillä myös lastenhuoneet ovat sisutettuja minun makuni mukaan (lapset 1 ja 3v). Vietän paljon aikaa kotonani ja minua häiritsisivät ihan oikeasti lastulevykirjahyllyt, muovilaatikot, laminaattilattiat, puhviverhot, muoviastiat jne. Minulle on kuitenkin aivan sama miten toiset asuvat tai pukeutuvat. En arvostele toisten koteja tai tekemisiä. En isommin edes kiinnitä niihin huomiota. Kukin pitää omasta tyylistään. Sisustaminen on tavallaan harrastukseni.

Muuten olen melko tavallinen, humaani, ystävällinen ja ihmisten kanssa toimeentuleva yksilö. Lastenkasvatukseen tämä sisutushimoni ei mitenkään liity tai sitä häiritse. Pihan ja puutarhan haluan olevan myös kivoja katsella. Mies saa pukeutua ihan vapaasti, mutta lastenvaatteet valitsen minä. Lapset pukeutuvat meillä paremmin kuin minä itse, valitettavasti. Osaan myös arvostaa muita kuin materialistisia arvoja. Olen siis ihan tavis, mutta pidän kaikesta kauniista ympärilläni.

Vierailija
2/8 |
11.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meiltäkin muuten lähti jouluna niitä lastenkuvakortteja ja minusta ne ovat erittäin hauskoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
11.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

minulle tärkeää ja meidän perheemme viihtyy kodissa, jonka me koemme viihtyisäksi ja se on tällainen tarkemmalla maulla sisustettu! =)



Lastenhuoneet eivät ole värisekamelskia (joskaan vaalea beige ei niissä ainoa väri ole, vaikka sitäkin hiukan löytyy), vaan hyvällä maulla sisustettuja ja kauniita & käytännöllisiä. Lapset viihtyvät ja pitävät itsekin mielellään kauniit huoneensa siistinä. Rottinkikorit ovat muuten käteviä lelujen säilytykseen aivan siinä missä muovisetkin.



Meidän elämämme on mukavaa, saamme kaikki toteuttaa itseämme meille tärkeillä tavoilla: esikoinen maalaamalla ja kirjoittamalla, kuopus musiikilla, mies urheilulla ja minä muun muassa sisustusharrastukseni kautta.



Minua taas ihmetyttää, millainen on ihminen, joka lokeroi toisia ihmisiä tuolla tavalla? Melkoisen yksinkertainen varmaan ainakin!



Vierailija
4/8 |
11.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hmmm.. Vai elämä sisustusnäyttely... On se muutakin, mutta on mukavampaa olla, kun on kaunis koti. =) Sinä et taida kauneudesta paljon perustaa..



Jotka motkottavat esim. lastenhuoneen sisustuksesta, kun on niin kirjavaa ja hirveää ja yök. Lelut (joiden keskeinen valintaperuste on varmaan väritys) on tungettu " käytännöllisiin" rottinkikoreihin ja ainoa sallittu väritys on vaalea beige.



Miten musta tuntuu, että nämä samat paskantärkeilijät ovat juuri niitä, joille kelpaa vain tietynlainen joulutervehdys ja jotka oksentavat suurieleisesti lasten kuvista teetetyille ja tehdyille korteille (tästäkin aiheesta oli jälleen ennen joulua lukemattomia ketjuja).



Voitteko kertoa, miten suhtaudutte elämään yleensä, kun kaikki tuntuu olevan noin tarkkaa ja armotonta? Onko elämä teille mitään muuta kuin sisustusnäyttely?

[/quote]




Vierailija
5/8 |
11.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

kelpaa millainen joulukorrti vain tai vaikka tekstiviesti ;), mutta silti olen halunnut tehdä lapsemme huoneesta yksinkertaisen ja rauhallisen värisen.

Ihan vain siksi koska pidän yksinkertaisesta ja rauhallisesta, eikä lapsi ole vielä tarpeeksi vanha sanoakseen mielipidettään.



En ymmärrä miten tämä tekee ihmisestä " paskantärkeän" ?

Vierailija
6/8 |
11.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos noin valita riemunkirjavasta tai tyylikkään hillitystä, valitsen jälkimmäisen. Mikä siinä on niin kamalaa?

On jotenkin rauhoittavampaa kun jokainen huonekalu, verho tms ei ole eri paria. Piristystä ja vaihtelua saa sitten värikkäillä yksityiskohdilla.



Ihan sama miten muut asutte, tämä sopii minulle ja perheelleni. Kun koti on siisti ja järjestyksessä, ajatuksetkin pysyvät selkeämpinä :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
11.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Silti kukaan joka meille eksyy ei todella sano, että olisi tullut sisustuksen mekkaan. Lasten ehdoilla lasten koti, ja lopputulos riemunkirjavaa, ja todellisuudessa meillä on myös ne automatot ja nallekuviot verhoissa (vaikkakin beessiä). Ja lelut jos ovatkin rottinkikoreissa, niin lapset itse ne on valinneet, vaihtoivat äidin tavarat muovisiin, ja muovisista lelut rottinkisiin.

Enkä ole tiukkis. Sisustustoimittajat ei todella ikinä eksyis meille muuta kuin varoittavana esimerkkinä korkeintaan.

Vierailija
8/8 |
11.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

lähettelen itse myös noita lastenkuva-kortteja...



että ihan tavallinen tallaaja olen,

meillä on kauniita tavaroita ja asioita jotka sopivat yhteen,mutta myös lapset saa sotkea ja mellastaa ihan rauhassa!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi neljä