Lue keskustelun säännöt.
Miten opiskelija voi pärjätä rahallisesti?
01.02.2024 |
Katselin yksiöiden vuokrahintoja. Halvimmatkin lähes 600 e (Tampereen Hervanta). Kaikki tuntuvat asuvan yksiöissä. Miten opiskelijoilla on rahaa?
Millaisia kk-hintoja muut opiskelijat maksaa vuokraa, paljon saa asumistukea ja opintorahaa?
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintolaina, opintoraha, opintorahan asumisosa ja toimeentulotuki. Ennen kuin joku tulee sanomaan, ettei opiskelija saa toimeentulotukea, kyllä voi saada.
Vanhaan aikaan ei saanut, piti lopettaa opiskelut kun ei ollut rahaa.
Ei nykyäänkään saa toimeentulotukea, pitää nostaa täysi opintolaina 850 euroa kuussa. Eli käytännössä ei saa toimeentulotukea kuin poikkeustapauksissa. Tulee siinä toimeentulotuella hintaa.
850€ lainaa/kk? Se on kylläkin 650€. Iso ero opiskelijalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintolaina, opintoraha, opintorahan asumisosa ja toimeentulotuki. Ennen kuin joku tulee sanomaan, ettei opiskelija saa toimeentulotukea, kyllä voi saada.
Vanhaan aikaan ei saanut, piti lopettaa opiskelut kun ei ollut rahaa.
Ei nykyäänkään saa toimeentulotukea, pitää nostaa täysi opintolaina 850 euroa kuussa. Eli käytännössä ei saa toimeentulotukea kuin poikkeustapauksissa. Tulee siinä toimeentulotuella hintaa.
850€ lainaa/kk? Se on kylläkin 650€. Iso ero opiskelijalle.
Hallitus juuri päätti nostaa sen 850 euroon kuussa. Tulee voimaan samoihin aikoihin kuin tukileikkaus. Tämä siksi, ettei tarvitse maksaa opiskelijoille toimeentulotukea.
Vierailija kirjoitti:
Missä muka on soluja 250 euron vuokralla? Jo 20 vuotta sitten solun vuokra oli minulla yli 250 euroa kuussa ja hintataso on sen jälkeen noussut.
Pääkaupunkiseudulla Hoasin taloissa
Esimerkiksi tässä talossa https://hoas.fi/kohteet/kitarakuja-1/
Alle 300 eurolla löytyy paljon soluhuoneita Hoasilta. Ja niitä jopa saa helposti, paljon on tyhjillään soluja kun kaikki haluaa yksiöön.
Vierailija kirjoitti:
Meidän alalla niillä töissä käyneillä meni yleensä opinnot enemmän tai vähemmän penkin alle, erityisesti jos ei ollut mitään pohjaa. On sen verran vaativaa ja aikaa vievää ihan pelkkä opiskelu ettei sitä kannata uhrata jos ei ole pakko.
Tätä samaa olen huomannut. Jotkut yritti, olivat ensin klo 9-15 koululla ja sen jälkeen klo 22 saakka töissä. Siihen päälle erilaiset läksyt, esseet, harjoitustehtävät.
Sanoivat itsekin, että uupumus iskee eikä mitään jaksa tehdä kunnolla.
Asuin solussa, otin opintolainaa ja tein loma-ajat töitä. Vanhemmat eivät auttaneet rahallisesti rutiinisti, mutta tiukassa paikassa kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin opiskelija 2010-luvulla. Minä pärjäsin ilman opintolainaa seuraavilla ratkaisuilla:
-Ekan opiskeluvuoden asuin yliopiston halvassa solussa, soluhuoneen hinta oli 150 e. Solu oli todella halpa, mutta sijainti oli kaukana ja asunto vanha. Kannatti silti asua, kun oli noin halpaa. Lopun opiskeluajan asuin Hoasilla avopuolison kanssa, vuokra oli tuolloin 625 e jaettuna kahdelle eli asumiskulut oli reilu 300 e/kk per hlö. Asuttiin tuolloinkin kaukana keskustasta. Nykyisin saman opiskelija-asunnon hinta on n. 750 e eli hinta on noussut.
-Kesät kävin töissä ja elelin säästöillä pitkin vuotta. Elin säästäväisesti, enkä tuhlaillut. Kerran kuussa käytiin ulkona syömässä (ateria n. 15 e). Kerran matkustin Ruotsiin opiskeluaikana, muuten en matkustellut ulkomaille. Ei ollut kalliita trendiharrastuksia, vaan kävin yliopistoliikunnassa (kausikortti n. 90 e/vuosi). Kalliiden trendibaarien sijaan istuttiin iltaa kotona tai käytiin halvemmissa baareissa, eikä juotu mitään kalliita drinkkejä. Vaatteet ostettiin ketjuliikkeistä halvalla (eikä silloinkaan raaskinut ostaa vaatteita usein), ei ollut varaa johonkin Marimekkoon.
Toki hintataso oli tuolloin erilainen, mutta en olisi tuolloinkaan voinut elää niin, että olisin asunut Helsingissä lähellä keskustaa yksiössä. Ei olisi ollut varaa käydä usein ulkona syömässä, matkustella ulkomaille tai harrastaa jotain kuviokelluntalaitepilateksia, mitä nykyisin monet nuoret aikuiset harrastaa. Olennaista minusta on se, että jos opiskeluaikana on pienet tulot, niin sitten myös eletään sen tulotason mukaisesti.
Täytyy todeta että nykyään on opiskelijoilla vaatimustaso täysin erilainen kuin vielä esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ensimmäisen kodin pitää olla hieno, ei kelpaa solu, kodin pitää olla kuin sisustuslehtien sivuilta.
Ennen opiskelija otti kiitollisena vastaan ne huonekalut mitä sai eikä puhettakaan että kaiken olisi pitänyt sopia sävy sävyyn toisten kanssa yms. Nyt opiskelija vaatii kaikenlaista. Eihän siinä mitään jos itse maksaa mutta nykyään vaaditaan että yhteiskunta maksaa opiskelijoille omat hienot asunnot hienoine huonekaluineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän alalla niillä töissä käyneillä meni yleensä opinnot enemmän tai vähemmän penkin alle, erityisesti jos ei ollut mitään pohjaa. On sen verran vaativaa ja aikaa vievää ihan pelkkä opiskelu ettei sitä kannata uhrata jos ei ole pakko.
Tätä samaa olen huomannut. Jotkut yritti, olivat ensin klo 9-15 koululla ja sen jälkeen klo 22 saakka töissä. Siihen päälle erilaiset läksyt, esseet, harjoitustehtävät.
Sanoivat itsekin, että uupumus iskee eikä mitään jaksa tehdä kunnolla.
No ei kai siellä töissä kannata mitään täysipäivästä pestiä hoitaa, vaan tasan sen verran, että pärjää. Ei siellä joka ilta ja viikonloppu tarvitse olla, jos on menot kunnossa.
Ja sitten ihmisillä on erilaisia opiskelutapoja. Itse olen koettanut tunnistaa tehokkaat opiskeluajat ja keskittyä hoitamaan hommat silloin. Tosi monella opiskelukaverilla tuntui menevän tunteja asian siirtelyyn ja pohdiskeluun että jaksaisiko aloittaa vai ei. Ja tietysti kaljan kittaamiseen. Nämä jos jättää väliin, niin jaksaa jännästi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy todeta että nykyään on opiskelijoilla vaatimustaso täysin erilainen kuin vielä esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ensimmäisen kodin pitää olla hieno, ei kelpaa solu, kodin pitää olla kuin sisustuslehtien sivuilta.
Ennen opiskelija otti kiitollisena vastaan ne huonekalut mitä sai eikä puhettakaan että kaiken olisi pitänyt sopia sävy sävyyn toisten kanssa yms. Nyt opiskelija vaatii kaikenlaista. Eihän siinä mitään jos itse maksaa mutta nykyään vaaditaan että yhteiskunta maksaa opiskelijoille omat hienot asunnot hienoine huonekaluineen.
En tiedä yhtäkään opiskelijaa, joka olisi olettanut yhteiskunnan maksavan hienouksia. Vähän perspektiiviä saa, kun muistaa, että opintorahaa saa käteen noin 250 euroa kuussa, siitäkin iso osa menee asumiseen, vaikka asuisi halvimmassa solussa.
Käytännössä eläminen pitää rahoittaa joko töillä, lainalla tai vanhempien avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tosiaankin syytä tarkastella laissa olevia porsaanreikiä näiden tukien osalta.
No varmasti toistan sitä, mitä muut ovat jo sanoneet, mutta ellei ole varallisuutta jo entuudestaan, opiskelija saa erilaisia tukia. Opintolainaa voi ottaa. Toki mitä pidempään opinnot kestävät, sitä todennäköisemmäksi nousee tarve tehdä osa-aikaisesti töitä opintojen ohessa, etenkin kesäisin. Moni niin tekeekin, ja se voi hyvinkin tuoda mukavaa vastapainoa opiskelulle sekä kokemusta erilaisilta aloilta. Jos jatkaa pidemmälle opiskelijana ja alkaa tekemään tohtoriopintoja, apurahaa tai yliopiston palkkapaikkoja voi hakea.
Itse olen nykyisin tohtoriopiskelija, joka on saanut apurahaa (nyt tammikuussa minulle myönnettiin 30 000 € esimerkiksi). Tilanteeni on juuri nyt aiempaa parempi. Olen menneisyydessä tehnyt myös vuosikaudet osa-aikaisesti töitä opintojen ohessa läpi vuoden (ja edelleen teenkin apurahasta huolimatta). Käytin kaikki tukikuukauteni ja nostin opintolainaa yhteensä noin 10 000 € edestä. Olen siis käynyt aika lailla kaikki yllämainitut rahoitusmenetelmät omakohtaisesti läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy todeta että nykyään on opiskelijoilla vaatimustaso täysin erilainen kuin vielä esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ensimmäisen kodin pitää olla hieno, ei kelpaa solu, kodin pitää olla kuin sisustuslehtien sivuilta.
Ennen opiskelija otti kiitollisena vastaan ne huonekalut mitä sai eikä puhettakaan että kaiken olisi pitänyt sopia sävy sävyyn toisten kanssa yms. Nyt opiskelija vaatii kaikenlaista. Eihän siinä mitään jos itse maksaa mutta nykyään vaaditaan että yhteiskunta maksaa opiskelijoille omat hienot asunnot hienoine huonekaluineen.
En tiedä yhtäkään opiskelijaa, joka olisi olettanut yhteiskunnan maksavan hienouksia. Vähän perspektiiviä saa, kun muistaa, että opintorahaa saa käteen noin 250 euroa kuussa, siitäkin iso osa menee asumiseen, vaikka asuisi halvimmassa solussa.
Käytännössä eläminen pitää rahoittaa joko töillä, lainalla tai vanhempi
Mihin asumislisä on hävinnyt? Sitä sai ainakin omana opiskeluaikanani. Muistaakseni asumislisä ja opintoraha oli noin viisisataa euroa kuussa.
Vierailija kirjoitti:
On tosiaankin syytä tarkastella laissa olevia porsaanreikiä näiden tukien osalta.
Kerrotko vielä mitä porsaanreikiä? Opiskelijat on ainoa ihmisryhmä, jonka toimeentuloksi lasketaan elämiseen otettu laina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pärjään siten että asun opiskelijoiden asuntolassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy todeta että nykyään on opiskelijoilla vaatimustaso täysin erilainen kuin vielä esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ensimmäisen kodin pitää olla hieno, ei kelpaa solu, kodin pitää olla kuin sisustuslehtien sivuilta.
Ennen opiskelija otti kiitollisena vastaan ne huonekalut mitä sai eikä puhettakaan että kaiken olisi pitänyt sopia sävy sävyyn toisten kanssa yms. Nyt opiskelija vaatii kaikenlaista. Eihän siinä mitään jos itse maksaa mutta nykyään vaaditaan että yhteiskunta maksaa opiskelijoille omat hienot asunnot hienoine huonekaluineen.
En tiedä yhtäkään opiskelijaa, joka olisi olettanut yhteiskunnan maksavan hienouksia. Vähän perspektiiviä saa, kun muistaa, että opintorahaa saa käteen noin 250 euroa kuussa, siitäkin iso osa menee asumiseen, vaikka asuisi halvimmassa solussa.
Käytännössä eläminen pi
Asumistuki luonnollisesti menee kokonaisuudessaan vuokraan ja loppuosa vuokrasta maksetaan siitä opintorahasta, jota opiskelija saa käteen sen noin 250 euroa kuussa.
Käytännössä vuokran jälkeen elämiseen ei jää opintorahasta juuri mitään, vaikka asuisi miten halvasti.
Jos tekee osa-aikaisesti töitä, asumistuki vastaavasti pienenee. Hallitus poisti siinä suojaosan, joten vähäisetkin opiskelijan tulot leikkaa tukia enemmän kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksiössä asuvat opiskelijat joko
a. ottavat opitolainaa
b. käyvät osa-aikatöissä opintojen ohella
tai c. maksattavat vanhemmillaan
joku näistähän se ois. Se pelkkä opintotuki 250 e kk ei riitä mihinkään, etenkin kun asumistuki on enintään 80% vuokrasta ja siinäkin on se katto joku 450 e tms, minkä ylittävää osuutta ei edes ollenkaan huomioida. Eli tuon ylittävän osan saa itse maksaa.
Jos haluaa pärjätä ilman lainaa tai osa-aikatöitä eikä ole rikkaita vanhempia, niin soluun on tyytyminen. Paitsi, jos on jo tukikuukaudet loppuneet eikä saa enää opintotukea, silloin täyspäiväinen opiskelijakin saa toimeentulotukea joka on hulppeasti isompi kuin opintotuki, mullakin oli opintojen loppupuolella (kun tukikuukaudet loppuivat, eikä enää siis saanut lain
Kyllä saa, jos tulot jäävät laskennallisesti vähäisemmiksi kuin menot. Sain lisäksi toimeentulotukea koko 3,5 vuoden AMK:n ajan. Asuin yksiössä, olin nostanut opintolainan ja sain asumistukea sekä opintorahaa. Käsittämättömän sitkeässä tuo luulo kyllä istuu, ettei ttt saa. Muutama opiskelukaverikin jätti hakematta, vaikka olisi ollut todennäköisesti mahdollisuus saada. Sitten harmittelivat, kun raha ei riittänyt peruselämiseen. Mutta niinhän se on, että luuloihin on monen helpompaa turvautua, kuin täyttää pari hakemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy todeta että nykyään on opiskelijoilla vaatimustaso täysin erilainen kuin vielä esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ensimmäisen kodin pitää olla hieno, ei kelpaa solu, kodin pitää olla kuin sisustuslehtien sivuilta.
Ennen opiskelija otti kiitollisena vastaan ne huonekalut mitä sai eikä puhettakaan että kaiken olisi pitänyt sopia sävy sävyyn toisten kanssa yms. Nyt opiskelija vaatii kaikenlaista. Eihän siinä mitään jos itse maksaa mutta nykyään vaaditaan että yhteiskunta maksaa opiskelijoille omat hienot asunnot hienoine huonekaluineen.
En tiedä yhtäkään opiskelijaa, joka olisi olettanut yhteiskunnan maksavan hienouksia. Vähän perspektiiviä saa, kun muistaa, että opintorahaa saa käteen noin 250 euroa kuussa, siitäkin iso osa menee asumiseen, vaikka asuisi halvimm
Tuo suojaosan poisto on kyllä ihan idioottimaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksiössä asuvat opiskelijat joko
a. ottavat opitolainaa
b. käyvät osa-aikatöissä opintojen ohella
tai c. maksattavat vanhemmillaan
joku näistähän se ois. Se pelkkä opintotuki 250 e kk ei riitä mihinkään, etenkin kun asumistuki on enintään 80% vuokrasta ja siinäkin on se katto joku 450 e tms, minkä ylittävää osuutta ei edes ollenkaan huomioida. Eli tuon ylittävän osan saa itse maksaa.
Jos haluaa pärjätä ilman lainaa tai osa-aikatöitä eikä ole rikkaita vanhempia, niin soluun on tyytyminen. Paitsi, jos on jo tukikuukaudet loppuneet eikä saa enää opintotukea, silloin täyspäiväinen opiskelijakin saa toimeentulotukea joka on hulppeasti isompi kuin opintotuki, mullakin oli opintojen loppupuolella (kun tu
Sille toimeentulotuelle tulee melkoinen hinta, kun ensin on nostettava 850 euroa opintolainaa kuussa.
Se laina alkaa välittömästi kasvaa korkoa korolle, joten amk-tutkinnollakin saa äkkiä kymmenien tuhansien eurojen lainan. Kovin kummoista toimeentulotukea ei kyllä saa, sillä se 850 on jo niin iso summa elämiseen. Mahtaako saada edes sen vertaa, että ylittäisi lainan korkokulut?
Vierailija kirjoitti:
Minä olin opiskelija 2010-luvulla. Minä pärjäsin ilman opintolainaa seuraavilla ratkaisuilla:
-Ekan opiskeluvuoden asuin yliopiston halvassa solussa, soluhuoneen hinta oli 150 e. Solu oli todella halpa, mutta sijainti oli kaukana ja asunto vanha. Kannatti silti asua, kun oli noin halpaa. Lopun opiskeluajan asuin Hoasilla avopuolison kanssa, vuokra oli tuolloin 625 e jaettuna kahdelle eli asumiskulut oli reilu 300 e/kk per hlö. Asuttiin tuolloinkin kaukana keskustasta. Nykyisin saman opiskelija-asunnon hinta on n. 750 e eli hinta on noussut.
-Kesät kävin töissä ja elelin säästöillä pitkin vuotta. Elin säästäväisesti, enkä tuhlaillut. Kerran kuussa käytiin ulkona syömässä (ateria n. 15 e). Kerran matkustin Ruotsiin opiskeluaikana, muuten en matkustellut ulkomaille. Ei ollut kalliita trendiharrastuksia, vaan kävin yliopistoliikunnassa (kausikortti n. 90 e/vuosi). Kalliiden trendibaarien sijaan istuttiin iltaa kotona tai käytiin halvemmissa ba
En tiedä yhtäkään Helsingin keskustassa asuvaa opiskelijaa (paitsi Satakunta-talon asujia). Ehkä jossain on sellaisiakin, mutta ei minun piireissäni.
Meidän alalla niillä töissä käyneillä meni yleensä opinnot enemmän tai vähemmän penkin alle, erityisesti jos ei ollut mitään pohjaa. On sen verran vaativaa ja aikaa vievää ihan pelkkä opiskelu ettei sitä kannata uhrata jos ei ole pakko.