Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko muiden mielestä parisuhteilu tylsää?
01.02.2024 |
Yritin kuukauden verran tapailla miestä mutta tylsää oli. Olen monta vuotta jo ollut sinkku ja tullut omat rutiinit sekä elämä on mielestäni mukavaa yksin. Koin tapailun todella kuluttavana, koko ajan viestiä pukkasi, ei hetkeäkään rauhaa, miehen luona oltiin ja tylsää oli. Tuonkin ajan olisi käyttänyt tehokkaammin, kuin vain istumiseen ja puhumiseen. Tykkään tehdä yksin juttuja, kuten reissata, olla kotona yksin, tehdä ruokaa ja elää ihan perus arkea yksin. Onko muita ja onko parisuhteet oikeasti tuollaista nysväämistä?
Kommentit (30)
Olisin todella mielelläni sellaisessa turvallisessa ja vakaassa parisuhteessa. Tässä vaiheessa elämää en kaipaa mitään jännitystä, vaan luotettavuutta ja hyvää arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli sulle väärä tyyppi. Omassa parisuhteessani on kivaa.
Mieti jotain lapsuuden kesää parhaan kaverin seurassa. Aurinko paistaa, olette rannalla, teette kivoja asioita, nauratte. On leppoisaa. Välillä voi vetäytyä omiin oloihinsa tai olla yhdessä hiljaa. Tälläista on omassa parisuhteessani. Kuin loppumaton kesä parhaan ystävän kanssa. Tällä hetkellä kesää on jatkunut toistakymmentä vuotta.
Silti esim. matkustamme myös yksin ja omien kavereiden kanssa. Tämä parisuhde ei rajoita. Se hoivaa, tukee, innostaa ja tarjoaa parasta mahdollista seuraa silloin kun sitä kaipaa. Toki tässä edellytyksenä on, että meitä aidosti kiinnostaa samantapaiset asiat.
Vierailija kirjoitti:
Mulla olis tylsää sinkkuna. Tykkään kun puolison kanssa saa jakaa asioita, on yhteinen koti, lapset, sukulaiset ja ystävät. On helpompaa kun ei ole yksin vastuussa kaikesta. Me kyllä annamme toisillemme paljon tilaa ja tehdään asioita yksin. Se on niin luontevaa ettei tarvitse tuollaisista asioista ikinä kinata. Puoliso on kuin paras ystäväni, haluamme toisillemme hyvää ja tuemme kaikessa.
Niin no. Tässä kohtaa varmaan isoin eroavaisuus tulee siinä, oletko suhteessa aina se suunnittelija vai mukaan lähtijä.
Itse kun suunnittelen tekemistä, niin ei yksinkään ole tylsää. Se vaan, että suhteissa olen ollut aina se joka suunnittelee, ja toinen vain lähtee mukaan. Jos en suunnitellut, niin sitten möllötettiin tv:n edessä ja oli tylsää.
Mutta kun en suhteessa jaksaisi aina olla se suunnittelija, vaan kaipaan sitä että myös minä saan olla se, joka lähtee vain mukaan.
Joten viihdyin parhaiten yksinäni.
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä neljänkympin ikään löytänyt miestä jonka kanssa pidemmän päälle viihtyisin. Arjen en odota olevan yhtä ilotulitusta, mutta mielummin istun yksin katsomassa telkkaria kutoen sukkaa kuin miehen kainalossa samaa tehden. Ne koti- illat mitään tehden toisen kanssa on aina tuntunut jotenkin äärettömän tylsiltä ja ehkäpä yksinäisiltäkin, vaikka sinkkuna viihdyn paljon yksikseni. Ehkä siitä on vaan puuttunut se syvempi henkinen yhteys.
Ihan sama juttu. Ja miksi tätä kommenttia edes alapeukutetaan? Ketään ei pitäisi häiritä tai haitata se, etteivät kaikki haikaile parisuhteiden perään.
En usko, että se olisi tylsää, vaan karmeaa ja ahdistavaa. En oo koskaan ollut parisuhteessa, enkä aio olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä neljänkympin ikään löytänyt miestä jonka kanssa pidemmän päälle viihtyisin. Arjen en odota olevan yhtä ilotulitusta, mutta mielummin istun yksin katsomassa telkkaria kutoen sukkaa kuin miehen kainalossa samaa tehden. Ne koti- illat mitään tehden toisen kanssa on aina tuntunut jotenkin äärettömän tylsiltä ja ehkäpä yksinäisiltäkin, vaikka sinkkuna viihdyn paljon yksikseni. Ehkä siitä on vaan puuttunut se syvempi henkinen yhteys.
Ihan sama juttu. Ja miksi tätä kommenttia edes alapeukutetaan? Ketään ei pitäisi häiritä tai haitata se, etteivät kaikki haikaile parisuhteiden perään.
Ei mua haittaa yhtään, että kaikki ei ole parisuhteen perään. Ap kysyy aloituksessaan, että onko kaikki parisuhteet tällaista tylsää nysväystä. Joten silloin lienee ok kertoa, että oma parisuhde ei ole sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on juuri sitä mitä en ymmärrä nykyajassa. Miksi etsimällä etsiä seuraa ja tapailla ihmisiä vain testatakseen syttyykö lempi? Perinteinen ihastumiseen tai satunnaisen kohtaamisen vetovoimaan perustuva tapailu toimii eikä varmasti ole tylsää, kun yritetään vähän tutustua muhinoinnin välissä. Silloin ei voi odottaa että pääsee toisen luo.
Minusta toi on just kivaa. Jutellaan, nauretaan, katsotaan sarjoja ja syödään, jossain vaiheessa siirrytään sänkyyn ja puuhastelun jälkeen lähden omaan kotiini nukkumaan. Nähdään pari kertaa viikossa.
Alue: Aihe vapaa
En ole vielä neljänkympin ikään löytänyt miestä jonka kanssa pidemmän päälle viihtyisin. Arjen en odota olevan yhtä ilotulitusta, mutta mielummin istun yksin katsomassa telkkaria kutoen sukkaa kuin miehen kainalossa samaa tehden. Ne koti- illat mitään tehden toisen kanssa on aina tuntunut jotenkin äärettömän tylsiltä ja ehkäpä yksinäisiltäkin, vaikka sinkkuna viihdyn paljon yksikseni. Ehkä siitä on vaan puuttunut se syvempi henkinen yhteys.