Eikö ihmisen kannattaisi syödä vasta silloin, kun tuntee oikeasti nälän tunteen?
Toi ois niinku järkeenkäypää.
Mä oon jo pitkään ihmetelly tuota "syö 2-3 h välein, huolimatta siitä, onko sulla nälkä vai ei".
Eihän tossa ohjeessa oo mitään järkeä!
Mä oon nyt alkanut syömään silloin, kun tunnen oikeasti mahassa nälän tunteen. Se tarkoittaa mulla noin 4-5 tunnin väliä ruokailuissa.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös kakkostyypin diabetes on yleistynyt, kun annetaan ohjeeksi puputtaa koko ajan jotakin. Elimistö vaatii ruokailun jälkeen 3-4 tuntia aikaa palauttaakseen insuliinin normaalille tasolle. Mikäli insuliini ei koskaan pääse laskemaan normaalille tasolle, lopulta se jää jatkuvasti koholle joka aiheuttaa insuliiniresistenssin. Tämä voi tulla siis myös ihan muuten terveelle ja normaalipainoiselle ihmiselle.
Juuri näin. On täysin järjetöntä pistää insuliinia ja syödä tärkkelyspitoista ravintoa muutaman tunnin välein. Ihan järkyttävä kierre, joka pahentaa D2 ja johtaa metaboliseen katastrofiin.
Miten tätä asiaa ei vieläkään ole korjattu hoitosuosituksiin? Minkälaiseksi tilanne pitää päästää, ennen kuin tämä erittäin yksinkertainen asia ymmärretään...koulutetut lääkärit eivät ymmärrä tätä??!!
Kyllä ihmettelen tätä jatkuvaa mussutusta. Tein kirjaston koneella töitä kun ei ollut ulostajaa himassa ja jotkut söivät koko ajan eli ei voi siis koneellakaan istua edes tuntia etteikö se suu käy. Chipsejä, eväitä ja yksi harmaapää söi jotain lämmittämäänsä sotkua suoraan eväslaatikosta.
Tietysti kannattaisi. Mulla on ihan nyt aikuisiässäkin ollut vielä vaikeaa syömishäiriökäytöstä ja tunnesyömistä. Olen päässyt ruotuun pätkäpaastolla; saan syödä 8 tunnin aikana, ja sen jälkeen syöminen taukoaa 16 tunniksi. Toimii hyvin, elimistö lepää, autofagia käynnistyy. On myös jotenkin haperolle tunne-elämälleni helpompi ymmärtää, että kun se syöminen loppuu, niin se loppuu. Ei ole vaihtoehtoja, ei vain syödä! Tällä konstin painoa putosi ylimääräiset 24 kg, ja sen jälkeen se onkin pysytellyt siinä. Suosittelen lämpimästi, kaikkien kannattaisi ainakin osan viikkoa pätkäpaastoilla. Ei ole tervettä nassuttaa 24/7.
Mulla ei ole nälkä aamuisin kun lähden töihin. Vesipullolla pärjään aamupäivään, jolloin on jo nälkä ja syön reilun lounaan. Iltapäivällä olen vielä kylläinen, joten otan vain kupposen kahvia. Vesipullo taas töihin mukaan ja töistä kotiuduttuani noin klo 19 syön päivällistä.
Tiedän ihmisiä, jotka syö aamupalan, välipalan, lounaan, päiväkahvin pullan kera, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Suu käy koko ajan varmuuden vuoksi ettei vaan tule nälkä, verensokeri laske tai ala heikottamaan. Nämä jatkuvasti mussuttavat perustavat ruokavalionsa hiilareihin, teolliseen moskaan ja rasvan välttelyyn. Ovat myös obeeseja.
Jotenkin kuulostaa et moni nyt kehuu kuin pirjo nuotio, et harvoin on nälkä ja voi olla monta pvää syömättä. Ja kaikki tietty tosi laihoja.
Pitää kuunnella omaa kehoaan. Mun pitää syödä juurikin 2-3 h välein, lapsesta tähän päivään ja olen 55v. Syön aivan todella vähän kerralla kyllä ja lopetan heti kun olen kylläinen. Lounas on yleensä salaatti.
Tuo ohje on niille, jotka mättävät ruokaa ruoka-aikoina. Kun syö vähän useampana kertana niin ei tule ylensyötyä.
Ruoan tarkoitus on energia ei vatsan täyttäminen eli tasainen energian saanti on tärkeämpää kuin syödä vaan silloin, kun on nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös kakkostyypin diabetes on yleistynyt, kun annetaan ohjeeksi puputtaa koko ajan jotakin. Elimistö vaatii ruokailun jälkeen 3-4 tuntia aikaa palauttaakseen insuliinin normaalille tasolle. Mikäli insuliini ei koskaan pääse laskemaan normaalille tasolle, lopulta se jää jatkuvasti koholle joka aiheuttaa insuliiniresistenssin. Tämä voi tulla siis myös ihan muuten terveelle ja normaalipainoiselle ihmiselle.
Juuri näin. On täysin järjetöntä pistää insuliinia ja syödä tärkkelyspitoista ravintoa muutaman tunnin välein. Ihan järkyttävä kierre, joka pahentaa D2 ja johtaa metaboliseen katastrofiin.
Miten tätä asiaa ei vieläkään ole korjattu hoitosuosituksiin? Minkälaiseksi tilanne pitää päästää, ennen kuin tämä erittäin yksinkertainen asia ymmärretään...koulutetut lääkärit eivät ymmärrä tätä??!!
Ennen diabeteslääkkeiden keksimistä sokeritautia hoidettiin vähähiilihydraattisella dietillä. Eli tässä asiassa oltiin ennen viisaampia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös kakkostyypin diabetes on yleistynyt, kun annetaan ohjeeksi puputtaa koko ajan jotakin. Elimistö vaatii ruokailun jälkeen 3-4 tuntia aikaa palauttaakseen insuliinin normaalille tasolle. Mikäli insuliini ei koskaan pääse laskemaan normaalille tasolle, lopulta se jää jatkuvasti koholle joka aiheuttaa insuliiniresistenssin. Tämä voi tulla siis myös ihan muuten terveelle ja normaalipainoiselle ihmiselle.
Juuri näin. On täysin järjetöntä pistää insuliinia ja syödä tärkkelyspitoista ravintoa muutaman tunnin välein. Ihan järkyttävä kierre, joka pahentaa D2 ja johtaa metaboliseen katastrofiin.
Miten tätä asiaa ei vieläkään ole korjattu hoitosuosituksiin? Minkälaiseksi tilanne pitää päästää, ennen kuin tämä erittäin yksinkertainen asia ymmärretään...koulutetut lääkärit eivät ymmärrä tätä??!!
Kyllä lääkärit tajuavat, ei ne tyhmiä ole. Suomessa kuitenkin pitää lääkäreitten noudattaa käypähoitosuosituksia ja virallista ravintosuosituksia.
Muuten lopputili.
Vierailija kirjoitti:
Pitää kuunnella omaa kehoaan. Mun pitää syödä juurikin 2-3 h välein, lapsesta tähän päivään ja olen 55v. Syön aivan todella vähän kerralla kyllä ja lopetan heti kun olen kylläinen. Lounas on yleensä salaatti.
Lisään vielä, etten syö ikinä mitään sipsejä tai karkkeja, en käytä sokeria lainkaan. Välipala on hedelmiä ja luonnonjogurttia. Enkä syö kirjastossa niin kuin jotkut ilmeisesti?
Osa ei tunne nälkää välttämättä sitten lainkaan. Jos söisi aina vasta kun on nälkä. Ehkä se menisi vaaralliseksi. Mulle voisi käydä niin etten enää tuntisi nälkää jossain vaiheessa. Eli on pakko kaivaa ruoka esiin jossain vaiheessa. Toki joskus on nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös kakkostyypin diabetes on yleistynyt, kun annetaan ohjeeksi puputtaa koko ajan jotakin. Elimistö vaatii ruokailun jälkeen 3-4 tuntia aikaa palauttaakseen insuliinin normaalille tasolle. Mikäli insuliini ei koskaan pääse laskemaan normaalille tasolle, lopulta se jää jatkuvasti koholle joka aiheuttaa insuliiniresistenssin. Tämä voi tulla siis myös ihan muuten terveelle ja normaalipainoiselle ihmiselle.
Riippuu siitä mitä syö. Jos syö vähähiilarisesti, insuliini kohoaa vähemmän. Itselläni ei ole nälkä, mutta syön kolme ateriaa päivässä, koska valoravinnolla ei pysy hengissä.
Olen 54-vuotias nainen. Olen aina syönyt niin, että syön kun on nälän tunne. Minulla ei ole ruokahalua jos en tunne nälän tunnetta. Kehoni haluaa myös syödä terveellistä ruokaa, näin on ollut aina. Toki herkuttelen, mutta pääpaino terveellisyydessä. Kuuntelen myös kehoani, mitä tekee mieli. Joskus tekee mieli jotain tiettyä ruoka-ainetta, joten keho kertoo mitä se tarvitsee.
Ihmettelen, miksi ihmiset eivät osaa nykyään syödä ja eivät kuuntele omaa kehoaan. Katsellaan vain jotain älylaitetta.
Aamupala kahvilla, lounas, välissä kahvi, päivällinen n. klo 16. Sen jälkeen en syö, koska ei ole nälkä. Tätä voi pätkäpaastoksikin kutsua. Syön tosiaan vain nälkääni enkä ahmi ruokaa. Toimii hyvin näin. Keho kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Olen 54-vuotias nainen. Olen aina syönyt niin, että syön kun on nälän tunne. Minulla ei ole ruokahalua jos en tunne nälän tunnetta. Kehoni haluaa myös syödä terveellistä ruokaa, näin on ollut aina. Toki herkuttelen, mutta pääpaino terveellisyydessä. Kuuntelen myös kehoani, mitä tekee mieli. Joskus tekee mieli jotain tiettyä ruoka-ainetta, joten keho kertoo mitä se tarvitsee.
Ihmettelen, miksi ihmiset eivät osaa nykyään syödä ja eivät kuuntele omaa kehoaan. Katsellaan vain jotain älylaitetta.
Mietipä sitä lisäaineiden ja muun scheissen määrää, mitä nuoriso nykyään kiskoo kitusiinsa. Energiajuomia ja käsittämättömän prosessointua safkaa. On aivan varmaa, että sillä moskalla elimistö ei tunnista enää yhtään mitään. Samahan se on aikuisillakin; kun on rikkonut täysin sisäisen energiakompanssinsa kaikella mahdollisella hedonistisella sikailulla, on hukassa hautaan saakka. Tuosta selville vesille pääsee vain juurikin alkamalla varovasti pätkäpaastolle, ja poistamalla hetkeksi kaiken ylimääräisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös kakkostyypin diabetes on yleistynyt, kun annetaan ohjeeksi puputtaa koko ajan jotakin. Elimistö vaatii ruokailun jälkeen 3-4 tuntia aikaa palauttaakseen insuliinin normaalille tasolle. Mikäli insuliini ei koskaan pääse laskemaan normaalille tasolle, lopulta se jää jatkuvasti koholle joka aiheuttaa insuliiniresistenssin. Tämä voi tulla siis myös ihan muuten terveelle ja normaalipainoiselle ihmiselle.
Juuri näin. On täysin järjetöntä pistää insuliinia ja syödä tärkkelyspitoista ravintoa muutaman tunnin välein. Ihan järkyttävä kierre, joka pahentaa D2 ja johtaa metaboliseen katastrofiin.
Miten tätä asiaa ei vieläkään ole korjattu hoitosuosituksiin? Minkälaiseksi tilanne pitää päästää, ennen kuin tämä erittäin yksinkertainen asia ymmärretään...koulutetut lääkärit eivät ymmärrä tätä??!!
Heille ei opeteta juurikaan ravintoasioita lääketieteellisestä.Ja lääkäri saa ohjeistaa syömään vähemmän hiilihydraatteja, useimmat vain eivät tiedä siitä juuri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti kannattaisi. Mulla on ihan nyt aikuisiässäkin ollut vielä vaikeaa syömishäiriökäytöstä ja tunnesyömistä. Olen päässyt ruotuun pätkäpaastolla; saan syödä 8 tunnin aikana, ja sen jälkeen syöminen taukoaa 16 tunniksi. Toimii hyvin, elimistö lepää, autofagia käynnistyy. On myös jotenkin haperolle tunne-elämälleni helpompi ymmärtää, että kun se syöminen loppuu, niin se loppuu. Ei ole vaihtoehtoja, ei vain syödä! Tällä konstin painoa putosi ylimääräiset 24 kg, ja sen jälkeen se onkin pysytellyt siinä. Suosittelen lämpimästi, kaikkien kannattaisi ainakin osan viikkoa pätkäpaastoilla. Ei ole tervettä nassuttaa 24/7.
Mullakin tämä 😃 Kaiken tuon mainitsemasi lisäksi on vapauttavaa, kun tällaisena ruokahäiriintyneenä voin todellakin unohtaa koko safkan miettimisen tietyllä kellonlyömällä. Ei tarvitse pakkomielteisesti kelailla, koska syömistä ei ole tulossa 😅
Jenkkiohjelmissahan ylipainon syy löytyy lapsuudesta eli tunnesyöminen. Eli vanhemmat läheiset tehneet jotain joka saanut lapsen tunne elämän sekaisin. Lapsella paha olo ja hoitaa, tyynnyttää itseään syömällä. Näistäkin lapsista tulee aikuisia ja tunnesyönti vain jatkuu jollei juurisyytä selvitetä.