"11 vuotta Suomessa asunut IT-osaaja törmää yhä kielimuuriin, ja siksi työtä ei ole löytynyt"

Vierailija kirjoitti:

Ttuako täällä hengaa jos ei miellytä, varmaan bengalin callcenterissä olisi töitä.

Meinaatko kysyä?

Tässähän oli nyt useampiakin ongelmia. Ensinnäkin, henkilö on tietoliikennepuolen maisteri/DI, ei tietojenkäsittelytieteen maisteri tai tietotekniikan DI. Hänellä on ohjelmointipuolesta perusosaaminen ja on hakenut sen puolen hommia, ja vieläpä Oulusta. Ei ohjelmistopuolella ole mitään pulaa aloittelijoista, jotka osaavat vain perusteet. Eikä Oulussa ole samaan tapaan IT-puolen töitä kuin pääkaupunkiseudulla.

No, nythän hän on lähtenyt tekemään maisteriopintoja saadakseen sitä ohjelmointiosaamista. Jos pystyy sen puolen ottamaan hanskaan, niin eiköhän sitten ole jo paljon paremmissa asemissa hakemaan töitä pääkaupunkiseudulta. Täällä on ne IT-alan työpaikat, joissa ei vaadita suomen kielen osaamista, koska työkieli on englanti. Jos vielä suuntautuu sellaisiin tehtäviin, missä tietoliikennepuolen osaamisesta on hyötyä, niin voi olla paremmat saumat löytää työpaikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Maksan näissä aina käteisellä, vaikka se ei muuten ole käytössäni. Kaiken lisäksi maksan tasarahan, koska tippi on korvaus hyvästä palvelusta. Jostain syystä eivät pidä tästä tavasta.

Joo ja Suomessahan eui ole tippikulttuuria!

Kielikoulutusta pitäisi Inosha Sugathapalan mukaan tarjota enemmän myös kansainvälisille osaajille.

Sugathapala on asunut Suomessa jo 11 vuotta. Hän työskenteli aluksi Oulun yliopistossa tutkijana. Silloin kielikoulutukselle ei ollut tarvetta.

Sitten kun työt päättyivät ja aloin hakea muita töitä, huomasin, että suomen kieli avaisi enemmän ovia. Siinä vaiheessa en enää päässyt kielikoulutukseen. Se on mielestäni ongelma.

---------------------

Puhuu pelkkää asiaa.

Sitten on vielä nämä tapaukset, jotka on huijattu uskomaan, että ruotsi olisi täällä rinnakkainen kieli suomen kanssa. Ovat opetelleet ruotsia ja sitten todenneet, että ei saa työtä, kun ei osaa suomea...

Meinasin ensin kirjoittaa, että jos on IT-osaaja niin osaa varmasti englantia riittävän hyvin että pärjää sillä ... mutta tuossa väitetään ongelmaksi suomen kielen puutetta.

Omien kokemuksien mukaan suomen osaamattomuus ei estä IT-ihmisiä työllistymästä Suomessa. Joitakin yksittäisiä firmoja voi olla jossa suomea pitää osata, mutta mikä tahansa kansainvälisiä asiakkaita palveleva firma niin ei tarvitse.

Onhan se varmasti vaikeampaa. Pienet yritykset eivät ehkä halua palkata ensimmäistä ei-suomenkielistä. Isoilla firmoilla englantia puhuvia on jo paljon listoilla, mutta isojen firmojen avoimiin paikkoihin on hakijoita enemmän kuin pienten firmojen. 

Olen itse IT-alalla töissä ja minulla on useita ei-suomenkielisiä kollegoja. Siinä joukossa on niitä, jotka ovat asuneet vasta vuoden tai pari Suomessa, mutta yrittävät silti jo puhua suomea. Niitä, jotka ovat asuneet pitkästi yli 10 vuotta Suomessa, mutta eivät suostu puhumaan tai ymmärtämään suomea. On myös sellainen, jolle puhutaan suomea ja hän vastaa englanniksi. Kaikkien kanssa työt hoituvat hyvin, mutta kyllähän tuollainen rohkea suomea auttavasti puhuva on kovempaa kamaa työmarkkinoilla kuin jörö vuosikymmeniä asunut suomenkieltä vastustava.

Vierailija kirjoitti:

Meinasin ensin kirjoittaa, että jos on IT-osaaja niin osaa varmasti englantia riittävän hyvin että pärjää sillä ... mutta tuossa väitetään ongelmaksi suomen kielen puutetta.

Omien kokemuksien mukaan suomen osaamattomuus ei estä IT-ihmisiä työllistymästä Suomessa. Joitakin yksittäisiä firmoja voi olla jossa suomea pitää osata, mutta mikä tahansa kansainvälisiä asiakkaita palveleva firma niin ei tarvitse.

jutun mukaan hän on hakenut pieniin yrityksiin joiden työntekijät ovat suomenkielisiä ja yritysten asiakkaat on suomenkielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin hän on työskennellyt pitkään yliopistolla. Yliopistoilla ei opi suomea. Lisäksi työssäkäyvän mahdollisuudet opiskella kieltä ovat aika heikot. Aika harva jaksaa täyden työpäivän jälkeen vielä lähteä kielikurssille. Miettikääpä itse kohdallenne, jaksatteko iltaisin vielä opiskella?

Minäkin työskentelen yliopistossa ja minua veetätyttää suunnattomasti, että joudumme muutaman ulkomaalaisen takia käyttämään englantia vähän väliä. Ymmärrän asian silloin, kun kyseessä on lyhytaikainen tutkijavieras, mutta jos joku aikoo asettua asumaan Suomeen, saisi opetella suomea. Tarjolla on kyllä kielikursseja. Minäkin olen opiskellut kieliä töiden ohessa. Muutenkin ihmettelen tätä jatkuvaa valitusta "kansainvälisten osaajien" puutteesta: mihin heitä oikein tarvitaan, kun omankin maan korkeakoulutettuja on työttömänä? Taitaa olla niin, että englannin kielen käyttö sa

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan tietyissä firmoissa, joissa työtehtävät on sellaisia, ettei Suomesta löydy niihin osaajia. Näitä ei kyllä ihan hirveästi ole, mutta esimerkkeinä joku Supercell, joka haluaa löytää maailman parhaat kyvyt ja jonne maailman parhaat kyvyt myös haluavat töihin. Välillä voi olla myös yksittäisiä työpaikkoja, joihin halutaan sellaista osaamista, mitä Suomessa ei ole kuin muutamalla ja nekin ovat jo töissä jossain muualla. Sitten mietitään pitkään, otettaisiinko joku hakija, jonka osaaminen ei ihan kaikilta osin ole kohdallaan, vai jatketaanko epätoivoista hakua.

Kyllä yritysten itsensäkin pitäisi ottaa hieman vastuuta omien osaajien kasvattamisesta, jos haluavat ikääntyvien työntekijöiden tilalle saada uusia. Etenkin jos työtehtävät ovat sellaisia, mitä ei Suomessa ole kuin muutamassa yrityksessä, niin silloin pitää palkata lupaavia kykyjä kesätöihin ja ottaa vastavalmistuneita vakituiseksi, jotta saa pidemmällä tähtäimellä niitä haluttuja kovan tason osaajia. Palkkaamisen jälkeen heitä toki täytyy pitää kuin kukkaa kämmenellä, etteivät he karkaa jonnekin muualle.

Asenteesta kiinni kielen oppiminen. Jotenkin hassua että muualta tulleet duunarit puhuvat melkeinpä sujuvasti muutamassa vuodessa. Korkeasti koulutetut itkevät kurssien perään eikä ole osattu itse opetella yhtään mitään 10 vuoden aikana vaikka on työskennelty suomalaisten kanssa. Siellä olisi oppinut ammattisanastoakin todella hyvin. Kansalaisopistoissa on kursseja jotka eivät paljoa maksa jos on vaikka työtön. Nämä löytyy helposti googlettamalla. On nettikursseja, sovelluksia..

Minä olin hoitoalalla töissä ja työkavereissa oli paljon sellaisia monta vuosikymmentä täällä olleita, jotka eivät osanneet kunnolla suomea. Eräs oli muuttanut Kekkosen aikaan tänne!

Sitten minulle tuli opiskelija, joka puhui varsin sujuvasti suomea. Kysyin, että kauanko hän on ollut Suomessa. Alle 2 vuotta. Eli motivaatiosta se on kiinni.

Intiaaneja syrjitään amerikassakin.

Miten voi olla ettei tämä osaaja osaa edes suomen kielen perusteita? Eikö vain välitä oppia "liian vaikeaa ja liian vierasta" kieltä. Onhan se toki kummallista että suomalaiset organisaatiot haluavat kommunikoida pääasiassa maan valtakielellä, mitä englanti ei todellakaan ole. Puhun itse sujuvaa lontoota ja olen asunutkin sekä työskennellyt ulkomailla, mutta kyllä tykkään puhua kotimaassa ensisijaisesti suomea. Jännä että tämä tuli yllätyksenä haastatellulle työnhakijalle. 

Vierailija kirjoitti:

Kielikoulutusta pitäisi Inosha Sugathapalan mukaan tarjota enemmän myös kansainvälisille osaajille.

Sugathapala on asunut Suomessa jo 11 vuotta. Hän työskenteli aluksi Oulun yliopistossa tutkijana. Silloin kielikoulutukselle ei ollut tarvetta.

Sitten kun työt päättyivät ja aloin hakea muita töitä, huomasin, että suomen kieli avaisi enemmän ovia. Siinä vaiheessa en enää päässyt kielikoulutukseen. Se on mielestäni ongelma.

 

---------------------

Puhuu pelkkää asiaa.

Ei osannut sen vertaa ennakoida että ei ala opetellä kieltä vasta sitten kun sitä jo tarvittaisiin?

Todellinen "asuantuntija". Kielikursseja kyllä on, aina.

Vierailija kirjoitti:

Intiaaneja syrjitään amerikassakin.

Tässä ei ole syrjimisestä kyse. Miten Amerikassa tekevät ei kuulu asiaan. Muuten hyvä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinasin ensin kirjoittaa, että jos on IT-osaaja niin osaa varmasti englantia riittävän hyvin että pärjää sillä ... mutta tuossa väitetään ongelmaksi suomen kielen puutetta.

Omien kokemuksien mukaan suomen osaamattomuus ei estä IT-ihmisiä työllistymästä Suomessa. Joitakin yksittäisiä firmoja voi olla jossa suomea pitää osata, mutta mikä tahansa kansainvälisiä asiakkaita palveleva firma niin ei tarvitse.

jutun mukaan hän on hakenut pieniin yrityksiin joiden työntekijät ovat suomenkielisiä ja yritysten asiakkaat on suomenkielisiä.

Eli juuri sellaisiin joissa kielitaidottomasta intialaisesta ei ole kuin haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin hän on työskennellyt pitkään yliopistolla. Yliopistoilla ei opi suomea. Lisäksi työssäkäyvän mahdollisuudet opiskella kieltä ovat aika heikot. Aika harva jaksaa täyden työpäivän jälkeen vielä lähteä kielikurssille. Miettikääpä itse kohdallenne, jaksatteko iltaisin vielä opiskella?

Minäkin työskentelen yliopistossa ja minua veetätyttää suunnattomasti, että joudumme muutaman ulkomaalaisen takia käyttämään englantia vähän väliä. Ymmärrän asian silloin, kun kyseessä on lyhytaikainen tutkijavieras, mutta jos joku aikoo asettua asumaan Suomeen, saisi opetella suomea. Tarjolla on kyllä kielikursseja. Minäkin olen opiskellut kieliä töiden ohessa. Muutenkin ihmettelen tätä jatkuvaa valitusta "kansainvälisten osaajien" puutteesta: mihin heitä oikein tarvitaan, kun omankin maan korkeakoulutettuja on työttömänä? Taitaa olla niin, että englannin kielen käyttö sa

Monesti nuo ulkomaalaiset yliopistoissa eivät osaa edes englantia kunnolla. Ja jotkut eivät osaa edes perusasioita omalta alaltaan.

Vierailija kirjoitti:

Kielikoulutusta pitäisi Inosha Sugathapalan mukaan tarjota enemmän myös kansainvälisille osaajille.

Sugathapala on asunut Suomessa jo 11 vuotta. Hän työskenteli aluksi Oulun yliopistossa tutkijana. Silloin kielikoulutukselle ei ollut tarvetta.

Sitten kun työt päättyivät ja aloin hakea muita töitä, huomasin, että suomen kieli avaisi enemmän ovia. Siinä vaiheessa en enää päässyt kielikoulutukseen. Se on mielestäni ongelma.

 

---------------------

Puhuu pelkkää asiaa.

Tuo on selkeä epäkohta, että kotoutumiskoulutusta on tarjolla vain kahden vuoden ajan. Jos tuota ei pysty muuttamaan niin, että sen oman kaksivuotiskoulutuksen voisi ajoittaa myöhempään ajankohtaan, niin sitten pitäisi tiedotusta lisätä. Eli näille Suomeen tuleville maisteriopiskelijoille pitäisi korostaa sitä, että Suomessa vaaditaan todella monella työpaikalla suomen kielen taitoa ja siksi suomen kieltä kannattaisi opiskella, vaikka sitä ei opinnoissa tarvita. 

Oulu on ollut hänelle oikea paikka, kun on tullut opiskelemaan tietoliikennettä ja jäänyt opintojen jälkeen sen alan tutkijaksi. Mutta nyt kun on suuntautumassa ohjelmistopuolelle, niin toivottavasti joku kertoo hänelle, että Oulusta niitä töitä ei jatkossakaan löydy. Ne työpaikat on vahvasti pääkaupunkiseudulla ja varmaan alkuun kannattaa pääkaupunkiseudulle muuttaa. Oulusta käsin voi tehdä etätöitä myöhemmin, jos on jotenkin juurtunut sinne.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on tietoliikennepuolen maisteri. Sillä alalla on ollut heikommin töitä. Työskenteli pitkään yliopistolla.

Kannattaisi kouluttautua tietoliikennepuolen filosofiksi niin johan alkaa töitä löytyä.

Hänen taitonsa ei riitä firmoissa joissa kieleksi riittää englanti.

Ja muille firmoille on tarjolla riittävästi suomen kielen taitavia.

Tuff luck.