"11 vuotta Suomessa asunut IT-osaaja törmää yhä kielimuuriin, ja siksi työtä ei ole löytynyt"

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuolla ole edes LinkedIn-profiilia, miten silloin voisi saada töitä?

Githubistakaan en löytänyt mitään. Ei taida omata pahemmin harrastuneisuutta alaan. Ja sit jos niitten autististen jonnien pitäisi tuon ak_an takia ruveta englantia sönkkäämään niin eihän siitä tule mitään.

Se on vähän tolla alalla niinkuin bändiin pyrkisi soittamaan. Ei siinä paljon musiikin maisterin paperit paina. Soita jotain.

Tässähän ongelma on se, että jo opiskeluaikana pitäisi rakentaa verkostot ja työskennellä yrityksissä. Sitten niitä työpaikkoja löytyy kun on työkokemusta. "Perusteet hallitsevat" maisterit eivät myöskään vastaa  alan insinööriä tai ditä. Suomessa se koulutus vaikuttaa siihen mitä töitä saat. Jos ei ole näyttöä tutkintotodistuksen tai työkokemuksen  muodossa niin turha kuvitella pääsevänsä töihin. Varsinkaan jos ei puhu suomea.

Vierailija kirjoitti:

Suomenkielenopetus pakolliseksi ulkomaalaisille työntekijöille! Hävetä pitäisi jos 11 vuoden jälkeen ei Suomessa pärjää!

Just joo. Itse olen opiskellut nelkyt vuotta aktiivisesti englantia ja en osaa edes alkeitakaan. En vain opi.

Ei enemmistö opi toista kieltä mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuolla ole edes LinkedIn-profiilia, miten silloin voisi saada töitä?

On sillä LI-profiili. Pyörittää jotain nettibisnestä.

Ongelmahan tuossa on, että hänen taustallaan ei yksinkertaisesti ole töitä. Ainoat mahdolliset työpaikat olisivat jossain Nokian R&D-hommissa. On vasta opettelemassa koodausta joten siellä ei pärjää. Siihen päälle sitten kielitaidottomuus niin ei ihme ettei löydy töitä.

Suomessa puhutaan suomea, jos et halua oppia niin ulos.

Vierailija kirjoitti:

Asenteesta kiinni kielen oppiminen. Jotenkin hassua että muualta tulleet duunarit puhuvat melkeinpä sujuvasti muutamassa vuodessa. Korkeasti koulutetut itkevät kurssien perään eikä ole osattu itse opetella yhtään mitään 10 vuoden aikana vaikka on työskennelty suomalaisten kanssa. Siellä olisi oppinut ammattisanastoakin todella hyvin. Kansalaisopistoissa on kursseja jotka eivät paljoa maksa jos on vaikka työtön. Nämä löytyy helposti googlettamalla. On nettikursseja, sovelluksia..

 

Tulee mieleen yksi ÅA:n tyyppi, jonka mielestä hänen oli aivan turha opetella suomenkielistä ammattisanastoa, hänen mielestään riitti, että hän osasi sen niin ruotsiksi kuin englanniksikin. Ja hän oli vielä suomenkielinen itse.

Voi olla, että tuon takia häneltä jäi yksi työpaikkakin saamatta, tulin maininneeksi tuosta yhdelle tutulle, joka oli mukana päättämässä uudesta työntekijästä, kun hän kyseli millainen henkilö tuo on.

Vierailija kirjoitti:

Niin hän on työskennellyt pitkään yliopistolla. Yliopistoilla ei opi suomea. Lisäksi työssäkäyvän mahdollisuudet opiskella kieltä ovat aika heikot. Aika harva jaksaa täyden työpäivän jälkeen vielä lähteä kielikurssille. Miettikääpä itse kohdallenne, jaksatteko iltaisin vielä opiskella?

No jos olisin oikeasti korkeasti koulutettu ammattilainen, joka aikoo jäädä Suomeen, niin luulen että olisin jo aika monta kielikurssia 10 vuoden aikana suorittanut, joko työn ohessa tai lomilla. Ja vapaa-aikana katsonut suomenkielisiä tv-ohjelmia oppiakseni myös puhuttua kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla ettei tämä osaaja osaa edes suomen kielen perusteita? Eikö vain välitä oppia "liian vaikeaa ja liian vierasta" kieltä. Onhan se toki kummallista että suomalaiset organisaatiot haluavat kommunikoida pääasiassa maan valtakielellä, mitä englanti ei todellakaan ole. Puhun itse sujuvaa lontoota ja olen asunutkin sekä työskennellyt ulkomailla, mutta kyllä tykkään puhua kotimaassa ensisijaisesti suomea. Jännä että tämä tuli yllätyksenä haastatellulle työnhakijalle. 

Kyllä hän on suorittanut suomen kielestä B1-tason. 

Keskitaso alkaa B1.1 - Kohtalainen kielitaito tavallisissa työn ja vapaa-ajan tilanteissa.

Keskitaso B1.2 - Luonteva osaaminen tavallisissa työn ja vapaa-ajan tilanteissa.

Linkedinissä ja nettisivuillaan kertoo vain tuon B1 eli ei ole selvää onko B1.1 vai B1.2.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinasin ensin kirjoittaa, että jos on IT-osaaja niin osaa varmasti englantia riittävän hyvin että pärjää sillä ... mutta tuossa väitetään ongelmaksi suomen kielen puutetta.

Omien kokemuksien mukaan suomen osaamattomuus ei estä IT-ihmisiä työllistymästä Suomessa. Joitakin yksittäisiä firmoja voi olla jossa suomea pitää osata, mutta mikä tahansa kansainvälisiä asiakkaita palveleva firma niin ei tarvitse.

jutun mukaan hän on hakenut pieniin yrityksiin joiden työntekijät ovat suomenkielisiä ja yritysten asiakkaat on suomenkielisiä.

Eli juuri sellaisiin joissa kielitaidottomasta intialaisesta ei ole kuin haittaa.

Hän ei ole edes Intiasta, vaan Sri Lankasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä tänne muuttavat naiset yleensä oppivat suomenkielen nopeammin ja pystyvät työskentelemään suomeksi hyvin nopeasti.

Yliopistomaailma Suomessa antaa väärän kuvan siitä, että täällä pärjää pelkällä englannilla.

Tämähän on nainen.

Näköjään. En tarkastanut juttua kun hiljan joku intialainen di-insinölri vinkui samasta asiasta lehdissä. 

Mutta tosiasia on, että suorittava työtä tekevät oppivat kielen nopeammin kuin yliopistossa hengailevat. Esim hoito- ja mara-alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin hän on työskennellyt pitkään yliopistolla. Yliopistoilla ei opi suomea. Lisäksi työssäkäyvän mahdollisuudet opiskella kieltä ovat aika heikot. Aika harva jaksaa täyden työpäivän jälkeen vielä lähteä kielikurssille. Miettikääpä itse kohdallenne, jaksatteko iltaisin vielä opiskella?

Minäkin työskentelen yliopistossa ja minua veetätyttää suunnattomasti, että joudumme muutaman ulkomaalaisen takia käyttämään englantia vähän väliä. Ymmärrän asian silloin, kun kyseessä on lyhytaikainen tutkijavieras, mutta jos joku aikoo asettua asumaan Suomeen, saisi opetella suomea. Tarjolla on kyllä kielikursseja. Minäkin olen opiskellut kieliä töiden ohessa. Muutenkin ihmettelen tätä jatkuvaa valitusta "kansainvälisten osaajien" puutteesta: mihin heitä oikein tarvitaan, kun

Näissä nyyhkyjutuissa on aina taustalla enemmän kuin mitä kerrotaan. Äskettäin Hesarissa päiviteltiin kahta Suomessa useamman vuoden opiskelijan statuksella oleskellutta ulkomaalaista, jotka eivät millään saa Suomesta töitä; toiselta oli joka ikinen koulutus jäänyt kesken ja toinen ei edes hae Suomesta töitä, minkä lisäksi kumpikaan ei puhu suomea. Ja tämäkin pantiin suomalaisten ulkomaalaisv*han syyksi.

"Sugathpalalla on maisteritutkinto, joka soveltuu tietoliikennetekniikan insinöörin työtehtäviin. Töitä hakiessaan hän huomasi, että ohjelmistoinsinööreille on enemmän töitä tarjolla, joten hän päätti pyrkiä erilaisiin tehtäviin."

Siis tämä hakee työtehtäviin, joihin hänellä ei ole koulutusta, osaamista eikä kokemusta. Ja sitten ihmettelee kun ei työllisty. Ja jotenkin tästä saadaan väännettyä juttu, että tämän takia yhteiskunnan rahoilla pitäisi tarjota lisää kotoutumispalveluja. Ei se kotoutuminen tuolle ammattitaitoa taio.

Ilmainen koulutus tälle on jo annettu ja varmaan ilmaisia kielikurssejakin, eiköhän sosiaaliturvakin ole tullut tutuksi, nyt pitäisi vielä saada säälistä asiantuntijatyöpaikka.

Kyllä me tienataan tällä! Suomi tarvitsee lisää ruskeita kansainvälisiä uhriutujia!

Tämäkin juttu on markkinointia sille, että valtion pitäisi rahoittaa kaikille kotoutumispalveluja koko elämän ajan. Näitä juttuja on nyt ollut mediassa. Noita kotoutumispalveluja tarjoavat firmat haluaisivat itselleen lisää fyrkkaa valtiolta. Eipä taida onnistua kun kaikesta leikataan.

Vierailija kirjoitti:

En minäkään muuta jonnekin Intiaan ja oleta että saan töitä englannin kielen taidolla. Minua pistää ihan vihaksi tällainen, vuosikausia asutaan Suomessa, muttei viitsitä kieltä opetella ja sitten vielä kehdtaan itkeä kun ei töitä löydy.

Huono esimerkki kun Intiassa ainakin kaikki koulutetut ihmiset puhuvat englantia :D Jossain perähikiällä ilman sähköä eri asia. Englanti on Intiassa yhteinen kieli ihan syystä, siellä kun  on useampi sata eri kieltä eivätkä tyypit ymmärrä muuten toisiaan. Et ehkä ole koskaan tavannut intialaisiin työelämässä (ei mikään syöttölä), he puhuvat keskenäänkin englantia juuri samasta syystä. Läheskään kaikki eivät osaa esimerkiksi hindiä minkä ihmiset yleensä olettaa yleiskieleksi.

Täytyy kyllä ihmetellä samaa kuin  moni muukin eli miten ei edes alkeistasolla vaivaudu oppimaan sen maan kieltä missä asuu? Suomi ei ole kaikkein helpoin kieli mutta 11 vuotta eikä mitään? Minusta pitäisi edellyttää pitempään maassa viipyviltä maan kielen osaamista.

Vierailija kirjoitti:

"Sugathpalalla on maisteritutkinto, joka soveltuu tietoliikennetekniikan insinöörin työtehtäviin. Töitä hakiessaan hän huomasi, että ohjelmistoinsinööreille on enemmän töitä tarjolla, joten hän päätti pyrkiä erilaisiin tehtäviin."

Siis tämä hakee työtehtäviin, joihin hänellä ei ole koulutusta, osaamista eikä kokemusta. Ja sitten ihmettelee kun ei työllisty. Ja jotenkin tästä saadaan väännettyä juttu, että tämän takia yhteiskunnan rahoilla pitäisi tarjota lisää kotoutumispalveluja. Ei se kotoutuminen tuolle ammattitaitoa taio.

Ei suatana XDD Mä olen eri alan koulutettu työtön mutta tällä logiikalla ihan pätevä kirurgiksi. Missäs tarvitaan kirurgeja, täältä tullaan!

Joskus oli lehdessä juttu naisesta, joka muutamassa vuodessa oppi suomen kielen niin hyvin, että kirjoitti suomeksi ylioppilaaksi ja pääsi lääkikseen. Kiintiö p a kolaisena tai vastaavana tullut. Hän kertoi lukeneensa mm. suomenkielisiä Tove Janssonin Muumi-kirjoja parantaakseen kielitaitoaan. 

Ihan varmasti tässäkin suomen kieltä oppisi, jos vain näkisi vaivaa. Suomen kielen kursseille pääsee kyllä ja netissä on paljon materiaalia. Kirjastossa on oppikirjoja. Radiota voi kuunnella, selkokielisiä kirjoja lainata alkuun ja muita tapoja on kartuttaa kielitaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuolla ole edes LinkedIn-profiilia, miten silloin voisi saada töitä?

Kyllä hänellä on Linkedin-profiili: https://fi.linkedin.com/in/inosha-sugathapala-6b732953

Hänellä on myös Github-profiili: https://github.com/Inoshas

Havaittuja ongelmia:

Linkedin-profiilista on linkki henkilökohtaiselle sivulle, mutta ei Githubiin. En tiedä onko Linkedinissä jotenkin rajoitettu tuota profiiliin laitettavien linkkien määrää, mutta jos haluaa promota itseään ohjelmistokehittäjänä, niin olisi suotavaa laittaa ennemmin Github-linkki kuin linkki oman vaatteita myyvän verkkokaupan sivulle.

Henkilökohtaisen sivun Github-linkki vie hänen ResearchGate-sivulle. Osaamattomuutta vai huolimattomuutta? Antaa joka tapauksessa huonon vaikutelman.

Githubissa kun hieman katsoin hänen koodiaan, niin hän kirjoittaa (Pythonilla) luokkien nimet pienillä alkukirjaimilla. Vaikka kyseessä on vain tyyliseikka, niin Pythonissa on kuitenkin aika selkeät säännöt luokkien, metodien, muuttujien ja vakioiden nimeämisestä joita todellakin noudatatetaan kaikessa tiimiyhteistyössä. Tämäkin projekti jota katsoin, siinä on pari muutakin kontribuuttoria ja ainakin jossain kohtaa siellä oli luokkien nimet kirjoitettu ihan oikein (jonkun toisen toimesta) mutta tämä kyseinen daami kirjoittaa ne pienillä alkukirjaimilla. Tuo on oikeasti sellainen hälytysmerkki, mikä panee miettimään mitä muita perusasioita häneltä on jäänyt oppimatta.

Näkisin silti tässä potentiaalia, kun on kuitenkin taustaa algoritmipuolelta ja sitä osaamista todellakin tarvitaan myös ohjelmistopuolella. Mutta missään nimessä hän ei ohjelmistopuolella ole mikään osaaja, vaan aloittelija. Eikä hän myöskään ole tutkinto-opiskelija ohjelmistopuolella, vaan on tehnyt kursseja avoimen yliopiston kautta ja yksityisen kouluttajan (Opiframe) kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuolla ole edes LinkedIn-profiilia, miten silloin voisi saada töitä?

Kyllä hänellä on Linkedin-profiili: https://fi.linkedin.com/in/inosha-sugathapala-6b732953

Hänellä on myös Github-profiili: https://github.com/Inoshas

Havaittuja ongelmia:

Linkedin-profiilista on linkki henkilökohtaiselle sivulle, mutta ei Githubiin. En tiedä onko Linkedinissä jotenkin rajoitettu tuota profiiliin laitettavien linkkien määrää, mutta jos haluaa promota itseään ohjelmistokehittäjänä, niin olisi suotavaa laittaa ennemmin Github-linkki kuin linkki oman vaatteita myyvän verkkokaupan sivulle.

Henkilökohtaisen sivun Github-linkki vie hänen ResearchGate-sivulle. Osaamattomuutta vai huolimattomuutta? Antaa joka tapauksessa huonon vaikutelman.

Githubissa kun hieman katsoin hänen koodiaan, niin hän kirjoittaa (Pythonilla) luokkien nimet pienill

No hohhoijaa. Voit seuraavaksi sitten oppia sen hämmentävän faktan että joka projekti noudattaa käytännössä niitä omia tyylisääntöjään jotka on mitä on, eikä ole olemassa mitään kaikkiin firmoihin ja projekteihin kelpaavia yleisiä tyylisääntöjä koodin muotoilulle joita jokainen noudattaa kaikkialla. Ei mulla muuta.

Muutenkin negatiivisen kaivelulla ei nykypäivänä saa omaa statustaan nostettua vaan pikemmikin laskettua. Joten voit lopettaa tuonkin harrastuksen ennen kuin nolaat itsesi jossain omalla nimelläsi esiintyessäsi.