Otitteko esikoisen pois päiväkodista kun toinen lapsi syntyi?

Vierailija kirjoitti:

Eikö päiväkoti ole nimenomaan varhaisKasvatus! Otatteko koululaisetkin pois kotikouluun kun vauva syntyy? 

Jaa. Kun pieni 6-vuotiaani (joulukuun poika) aloitti koulun, hän oli ainoa luokallaan, joka osasi lukea sujuvasti.

Aiempi kasvatus oli 2xvk päiväkerho 3 tuntia sekä muskari 1 tunti viikossa. Eskarivuonna päiväkerhon esikouluryhmä.

Minusta oli hupaisaa, kun hänen koulun vasta aloittava isoveljensä luki kesällä lasten lehdestä juttuja naapurin kaverille, joka oli jo käynyt vuoden koulua sekä sitä ennen nauttinut päiväkodin varhaiskasvatusta.

Meillä esikoinen oli 5,5 v, kun nuorempi syntyi. Jäi osa-aikaisena päiväkotiin, koin, että kaipasi jo kavereitaan ja ei olisi ollut hyvä sekoittaa koko hänen arkeaan. 

Jos tammikuussa syntynyt esikoinen olisi syntynyt kuukautta aikaisemmin, olisi alkanut jo eskari ja kaikista olisi ollut itsestäänselvää, että hän ei ole vain kotona.

Ehdottomuus siinä mikä on lapselle hyvästä on huvittavaa. Ensin olet huono äiti, jos et pidä lastasi kotona. Ja sitten yhtäkkiä saat lastensuojelun perään, jos lapsi olisi kotona. Ihan kuin lapsen tarpeet olisivat aivan erit riippuen siitä onko sattunut syntymään joulu- vai tammikuussa.

Meidän esikoinen meni vielä eskariin siihen aikaan, kun eskarista tuli pakollinen. Ja sitä ennen täällä huudettiin, että tottakai 6 v pysyy vielä kotona tai olet huono ja laiska äiti!!! Ja vuotta myöhemmin ei missään mielessä 6v:tä saa pitää kotona. Ihan kuin näihin olisi absoluuttisia vastauksia.

Eli oman perheen tilanteen mukaan ap, ei näihin ole täydellisen oikeita vastauksia.

Vanhempi sisarus oli jo viisi ja jatkoi hoidossa normaalisti. En mitenkään olisi saanut hänelle päivisin niin paljon tekemistä ( eli kavereiden kanssa leikkimistä) muuten. Jos kaikki kaverit on päivähoidosssa niin ei iltapäivisin ole yleensä aikaa kyläillä, viikonloppuisinkin on perheen omia menoja useasti. 

Pidettiin puolipäivähoidossa ti ja to, niin sai olla myös ikäistensä seurassa sopivasti.

Vierailija kirjoitti:

Luuletko, että sille lapselle kukaan ehtii päiväkodissakaan koko päivän järjestää kehittävää tekemistä? Ihan samalla tavalla voit kotona piirrellä, muovailla, ulkoilla, pelata, käydä perhekerhossa, viedä lasta päiväkerhoon jne. Ei lasta normaalisti viedä päivähoitoon jos itse ollaan kotona, pl. tilanteet joissa päiväkoti on lastensuojelun tukitoimi tai vanhempi on vakavasti sairas tai muut poikkeukset.

Juuri näin. Normaali vanhempi ilman jaksamisen ongelmia pystyy tarjoamaan vauvankin kanssa leikki-ikäiselle virikkeitä. Ulkoilua, pallon potkimista ja heittelyä, hiekkakakkuja, pyöräilyä, kotiruokaa, kotitöissä avustamista ikätason mukaan, muovailua, maalaamista, kotileikkejä, musiikin kuuntelua ja lauleskelua. Leikkipuistoissa tapaa ikätovereita. Halutessaan vanhempi voi viedä lapsen kerran - pari viikossa muskariin tai jumppaan tms. Tai taidekerhoon. Myös muutaman tunnin mittaiset kerhopäivät ovat hyviä. Tapaa kavereita, pääsee leikkimään.

Sitä paitsi 1-vuotiaan paikka EI ole päiväkodissa, eli suosittelen vahvasti olemaan pidempään hoitamassa lasta (lapsia) kotona. Jos suinkin oma mielenterveytesi (=normaali?) ja taloustilanne sen sallii. Päiväkodit ovat oikeasti hurjaa säilöntää. Vaihtuvat aikuiset voivat kohdella pientä lastasi siellä miten tahansa. Ja vaikka hoitajat olisivat asiallisia, ei resursseja ole tarpeeksi eli yhdellä hoitajalla helposti 6-9 lasta vastuullaan. Siinä ei ehditä hoitamaan/opettamaan/kasvattamaan senkään vertaan kuin tavallinen vanhempi kotona pystyy kahta lasta! Lain mukaan saa olla 4 noin vuoden ikäistä lähes vauvaa yhdellä hoitajalla. Tajuat varmaan, että kotona pystyt kyllä enemmän antamaan virikkeitä?

Jatkuva häly ja kiire päiväkodeissa on kamalaa.

terveisin entinen päiväkodin opettaja

Meille syntyy kohta toinen lapsi ja esikoinen 3v jatkaa kyllä päivähoidossa. Osa-aikaisena tosin, mutta jatkaa. 

Hänellä on siellä mukavaa ja tärkeitä kavereita. Tuo lapsi menisi seiniä pitkin jos ei olisi välillä päiväkodissa tuttujen kavereiden kanssa. Meillä on hyvä päiväkoti, jossa hoitajien vaihtuvuus on olematon, joten ei ole sitä pk-seudun kauhuskenaariota mistä täällä puhutaan. 

Aloittaja tuntee esikoisensa ja tietää parhaiten mikä lapselle sopii. Meidän lapselle täysin kotihoitoon siirtyminen ei sopisi, mutta jollekin muulle se voi olla vaihtoehto. Jos lapsi on jo aloittanut päivähoidon, en turhaan ottaisi kokonaan pois. 

En edes laittaisi alun perinkään alle 3-vuotiasta lasta päiväkotiin. Tuntemani lastenhoitajat ja varhaiskasvatuksen (erityis)opettajat eivät jostain kumman syystä myöskään ole laittaneet omia lapsiaan päiväkotiin. Jaa miksiköhän??

En ottanut. Miksi turhaan. Päiväkodissa oli kavereita ja ohjelmaa. Tylsempäähän sen olisi kotona ollut ja minun olisi sille pitänyt jotain tekemistä järjestää

Ei hemmetti tätä uusavuttomuutta. En todellakaan vienyt esikoista päiväkotiin uuden vauvan synnyttyä. Uutta lasta ei pidä tehdä, jos ei sitten jaksa esikoista hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai. Parhaat vuodet olla lasten kanssa kotona. Ei tarvinnut juosta kellon kanssa.

Minusta tuo on julmaa esikoista kohtaan. Eihän häntä siellä päiväkodissa tarvitse pitkiä päiviä pitää, mutta muutama tunti edes omien ikäistensä seurassa.

T. Varhaiskasvatuksen tutkija

Vierailija kirjoitti:

Ei hemmetti tätä uusavuttomuutta. En todellakaan vienyt esikoista päiväkotiin uuden vauvan synnyttyä. Uutta lasta ei pidä tehdä, jos ei sitten jaksa esikoista hoitaa.

"Hoitamisestako" varhaiskasvatuksessa on kyse? On kyse se isomman lapsen(kin) lapsuudesta, johon kuuluu oman ikäiset kontaktit, leikit, toiminnat yms. Voihan (ja täytyykin) sitä hoitopäivää sitten lyhentää, mutta ei lapsuus ole asia, joka hoidetaan pois päiväjärjestyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hemmetti tätä uusavuttomuutta. En todellakaan vienyt esikoista päiväkotiin uuden vauvan synnyttyä. Uutta lasta ei pidä tehdä, jos ei sitten jaksa esikoista hoitaa.

"Hoitamisestako" varhaiskasvatuksessa on kyse? On kyse se isomman lapsen(kin) lapsuudesta, johon kuuluu oman ikäiset kontaktit, leikit, toiminnat yms. Voihan (ja täytyykin) sitä hoitopäivää sitten lyhentää, mutta ei lapsuus ole asia, joka hoidetaan pois päiväjärjestyksestä.

Tätä varten on kerhoja. Ei tarvitse päiväkotiin laittaa.

Aika moni vastaaja on varmaan jo isoäiti-ikäinen. 90 -luvulla ainakin kaikkien lasten kotonaoleminen kun vauva syntyi, oli normaalia, koska päivähoito-oikeutta ei ollut jos äiti oli kotona. 

Tällöin myös isompi määrä lapsia oli kotona ja heistä oli seuraa toisilleen esim. leikkipuistoissa. 

Mielestäni se, jääkö lapsi kotiin, riippuu niin monesta asiasta kuten lapsen iästä. Onko lapsi pieni taapero vai jo vanhempi, joka kaipaa jo sosiaalisia suhteita? 

Itse en ole nähnyt kerhoissa isompia lapsia, ovat iältään max. kolme. Kyläily samanikäisten perheissä olisi myös hankalaa kun kukaan ei ole kotihoidossa. 

 

Oma lapseni on 5 -vuotias ja käy päivähoidossa 3-4 -päivää viikossa lyhyemmän päivän, vaikka meillä on vauva. Hän kaipaa itse päiväkotiin koska siellä on kavereita. Jos olisin ottanut hänet kokonaan pois hoidosta, sosiaaliset taidot varmasti kärsisivät ja paluu olisi hankalaa, koska kyseessä on ujo lapsi.    

 

Joka päivä en jaksaisi olla viemässä päiväkotiin, ja eri asia jos vastassa olisivat aina vaihtuvat sijaiset mutta näin ei onneksi meillä ole. Tai jos isompi lapseni olisi pieni taapero, silloin hänen paikkansa ei olisi hoidossa vielä. 

 

Myös vanhemman oma jaksaminen vaikuttaa, nykyään vanhemmat ovat usein todella yksin ja tukiverkot olemattomat. Silloin päiväkoti tukee myös vanhempien jaksamista. Vanhemmuus on monin tavoin vaikeampaa nykypäivänä kuin ennen. 

Kyllä, koska oli vasta 1 v 8 kk. Oli paljon helpompaa jäädä aamuisin rauhassa kotiin kuin lähteä kuskaamaan esikoista päiväkotiin.

Tottakai otin. Ne oli parhaita vuosia. Nukuttiin pitkään lasten kanssa, retkeiltiin ja reissattiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hemmetti tätä uusavuttomuutta. En todellakaan vienyt esikoista päiväkotiin uuden vauvan synnyttyä. Uutta lasta ei pidä tehdä, jos ei sitten jaksa esikoista hoitaa.

"Hoitamisestako" varhaiskasvatuksessa on kyse? On kyse se isomman lapsen(kin) lapsuudesta, johon kuuluu oman ikäiset kontaktit, leikit, toiminnat yms. Voihan (ja täytyykin) sitä hoitopäivää sitten lyhentää, mutta ei lapsuus ole asia, joka hoidetaan pois päiväjärjestyksestä.

Ei siihen mitään päiväkotilaitosta tarvita, esikoulu riittää. Mutta jos et tosiaan luota siihen, että osaat kasvattaa omat lapsesi, niin toki voi viedä ne päiväkotilaitokseen.

Selvästi pitäisi rajata päivähoito-oikeutta. Tässä on asiallinen säästökohde, ihan kaikkea ei tarvii verorahoilla kustantaa. Missä se naisen multitaskaamisen kuuluisa taito on, jos ei kahdesta pirpanasta selviä? Itse kyllä tykkäsin hoitaa lapsia sen lyhyen ajan. Ihan naisena vaan kysyn.

Päiväkodit ei ole kovin mahtavia paikkoja lapselle. Usea koti on. Käsitys virikkeiden tarjoamisesta kotona olevalle lapselle on selvästi häiriintynyt. Ulos vaan ainakin pari kertaa päivässä, ruokaa, unta, kirjoja, muovailua, piirtämistä ja paljon höpsöttelyä ja juttelemista, siinä hyvä peruspäivä. Nykylapsillahan on hermosto ihan hajalla eikä parane kun koko ajan sallitaan laitteet ja tiktokit. Jutelkaa lastenne kanssa ja sylitelkää.

Tämä on niin perhekohtaista ja päiväkodin demonisointi on kummallista. Ne joista on kasvanut addikteja, rikollisia ja muita vakavasti mt-häiriöisiä, on ehdottomasti huonoista kotiolosuhteista eikä huonoista päiväkotiolosuhteista.

Työtön ryyppy-Irma voi olla hoitanut 10v lapsia kotona ja ura-Ulla laittanut lapset jo vuotiaina hoitoon. Ryyppy-Irmalla on koulut kesken ja asuu alle 5000 asukkaan paikkakunnalla ja valittaa kun töitä ei ole (on itse asiassa kiitollinen asiasta). Okt ja lauma elukoita löytyy lapsien lisäksi. Irman muksuista kasvaa myös elämäntapatyöttömiä tai urahuippu on mäkkärin vuoropäällikkö. Jos hekin saavat lapsia, ovat kiitollisia kun voivat olla kotona eikä tarvitse mennä kakkaduuniin takaisin. Ura-Ullan lapset myös korkeakouluttautuvat, pitävät töistään ja lisäännyttyään hoitavat lapset yhdessä puolison kanssa. Molemmat puolisoista pitävät hyvästä työpaikastaan eivätkä kestä olla kotona nuhjuamassa lasten kanssa vuositolkulla.

No ei lapsi todellakaan tarvitse mitään erikseen järkättyä kehittäviä toimintatuokioita kotona. Ihan normi lelut, ulkoilu, yhdessä tekeminen ja leikkiminen riittää.