Miten sotkevan lapsen saa kuriin?
Jos saisi edes vähennettyä sotkua? 2-vuotias lapsemme on ihan mahdoton. Saa aikaan kaaoksen kaikkialla missä liikkuu. Esillä on yleensä vaan pari lelulaatikkoa - kun selkänsä kääntää niin laatikot on kumottu lattialle ja lelut heitelty lattialle kaikkiin kotimme huoneisiin. Olen yrittänyt koko ajan vähentää tavaran määrää, mutta lapsi saa sotkun aikaan vaikka värityskirjan ja viiden värikynän avulla - sillä aikaa kun käyn vessassa, seinät on piirrelty, värikynät katkottu ja viskelty ympäriinsä ja värityskirjan sivuja silputtu joka puolelle. Kyllä meillä leikkiä saa ja lelut saa näkyä, mutta kun tämä meno on ihan päätöntä eikä mitään leikkimistä. Antakaa hyviä neuvoja?
Kommentit (36)
Arhinmäki sotkee seiniä vielä aikuisenakin.
2v kuuluu sotkea, yhdessä siivoatte sitten, menkää ulos heittelemään palloa tai lunta.
Aina kun lapsi alkaa viskelemään tai muuten sotkemaan tai aiheuttamaan kaaosta, ota kyseinen lelu/tavara loppupäiväksi jäähylle. Lopulta ajan saatossa riittää että uhkaa laittavansa tavaran pois jos hölmöily jatkuu ja lopulta huono käytös kitkeytyy pois. Näin lapsi oppii että huonolla käytöksellä on seurauksia. Tällä hetkellä ei ilmeisesti tehdä muutakuin kielletä, joka on sanahelinää lapsen korvissa parhaimmillaankin. Miksi lopettaa toiminta, jolla saa huomiota ja josta ei tule mitään sanktioita?
Odota muutama vuosi, se auttaa enemmän kuin hirveän vaivan näkeminen nyt.
2-vuotiaiden mielestä se lelujen levittäminen on parasta leikkiä. Anna hänen leikkiä ja opeta siivoamaan leikit lopuksi. Me laitetaan päälle siivousmusiikkia ja yhdessä tanssitaan ja siivotaan lelut paikoilleen. Värikynät ovat meillä käytössä vain ruokapöydän ääressä ja aikuisen valvonnassa ja jos niitä aletaan heitellä tai niillä piirretään muualle kuin paperiin, niin ne siivotaan pois. Voin siis tehdä vaikkapa ruokaa samalla, kun lapsi piirtää niin, että sivusilmällä seuraan mitä hän puuhaa ja voin heti puuttua tilanteeseen.
2-vuotiaat nyt vaan on tuollaisia. Älä anna värikyniä ja paperia valvomatta ja ole erityisen tarkkana ettei pääse käsiksi esim permanent-tusseihin. Muutoin, opettele sietämään epäjärjestystä, anna lapsen leikkiä ja levittää lelunsa ja sitten opettelette siivoamaan ne päivän päätteeksi yhdessä. Tuo päättömän oloinen tavaroiden levittely ja sotkeminen vähenee kyllä lapsen kasvaessa. Älä kahlitse lapsen mielikuvitusta pakottamalla leikkimään vaan jollain yhdellä lelulla kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun lapsi alkaa viskelemään tai muuten sotkemaan tai aiheuttamaan kaaosta, ota kyseinen lelu/tavara loppupäiväksi jäähylle. Lopulta ajan saatossa riittää että uhkaa laittavansa tavaran pois jos hölmöily jatkuu ja lopulta huono käytös kitkeytyy pois. Näin lapsi oppii että huonolla käytöksellä on seurauksia. Tällä hetkellä ei ilmeisesti tehdä muutakuin kielletä, joka on sanahelinää lapsen korvissa parhaimmillaankin. Miksi lopettaa toiminta, jolla saa huomiota ja josta ei tule mitään sanktioita?
Joo heittelemiseen ja rikkomiseen pitää puuttua heti, mutta lelujen levittäminen on ihan normaalia ikään kuuluvaa toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
2-vuotiaiden mielestä se lelujen levittäminen on parasta leikkiä. Anna hänen leikkiä ja opeta siivoamaan leikit lopuksi. Me laitetaan päälle siivousmusiikkia ja yhdessä tanssitaan ja siivotaan lelut paikoilleen. Värikynät ovat meillä käytössä vain ruokapöydän ääressä ja aikuisen valvonnassa ja jos niitä aletaan heitellä tai niillä piirretään muualle kuin paperiin, niin ne siivotaan pois. Voin siis tehdä vaikkapa ruokaa samalla, kun lapsi piirtää niin, että sivusilmällä seuraan mitä hän puuhaa ja voin heti puuttua tilanteeseen.
No tällaista mä juuri haen, miten pääsisin tähän tilanteeseen? Meillä tämä ei ole millään tavalla hallinnassa. Vaikka miten kivaa yritän tehdä siivouksesta, lapsi vaan kiukuttelee, huutaa ja itkee. Eikä auta siivouksessa millään tavalla. Olen satoja kertoja yrittänyt, että järjestän paikan rauhalliselle tekemiselle ja siinä tavarat pysyy hallinnassa - menee pari minuuttia ja lapsi alkaa vaan kuljeskella huoneesta toiseen kuskaten värejä ja papereita, repii niitä yms. Tilanne on mennyt siihen etten jaksaisi mitään kivaa leikkiä lapselle ohjata tai järjestää, ja se harmittaa itseänikin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2-vuotiaiden mielestä se lelujen levittäminen on parasta leikkiä. Anna hänen leikkiä ja opeta siivoamaan leikit lopuksi. Me laitetaan päälle siivousmusiikkia ja yhdessä tanssitaan ja siivotaan lelut paikoilleen. Värikynät ovat meillä käytössä vain ruokapöydän ääressä ja aikuisen valvonnassa ja jos niitä aletaan heitellä tai niillä piirretään muualle kuin paperiin, niin ne siivotaan pois. Voin siis tehdä vaikkapa ruokaa samalla, kun lapsi piirtää niin, että sivusilmällä seuraan mitä hän puuhaa ja voin heti puuttua tilanteeseen.
No tällaista mä juuri haen, miten pääsisin tähän tilanteeseen? Meillä tämä ei ole millään tavalla hallinnassa. Vaikka miten kivaa yritän tehdä siivouksesta, lapsi vaan kiukuttelee, huutaa ja itkee. Eikä auta siivouksessa millään tavalla. Olen satoja kertoja yrittänyt, että järjestän paikan rauhalliselle tekemiselle ja siinä tavarat
2v on vielä tosi pieni ja lapset on myös luonteeltaan erilaisia. Jos lapsi ei malta istua pöydän ääressä piirtelemässä niin keksi jotain aktiivisempaa puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Hän on kaksi.
Hyvin huomattu.
Mun lapsi oli aivan totaali-täystuho tuossa iässä, ja moneen kertaan olen epäillyt onko sillä joku adhd kun ei kertakaikkiaan malta keskittyä mihinkään. Piirtäminen oli just tuommoista kynien katkomista ja heittelyä ja paras leikkiä oli kaataa laatikollinen tavaraa lattialle. Muovailuvahalla tykkäsi leikkiä (vaikka hirveä sotkuhan siitäkin tulee). Aika siihen auttoi, kasvaessa alkoi löytyä sitä keskittymiskykyäkin ja oppi itseasiassa lukemaankin aika nuorena (5v).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2-vuotiaiden mielestä se lelujen levittäminen on parasta leikkiä. Anna hänen leikkiä ja opeta siivoamaan leikit lopuksi. Me laitetaan päälle siivousmusiikkia ja yhdessä tanssitaan ja siivotaan lelut paikoilleen. Värikynät ovat meillä käytössä vain ruokapöydän ääressä ja aikuisen valvonnassa ja jos niitä aletaan heitellä tai niillä piirretään muualle kuin paperiin, niin ne siivotaan pois. Voin siis tehdä vaikkapa ruokaa samalla, kun lapsi piirtää niin, että sivusilmällä seuraan mitä hän puuhaa ja voin heti puuttua tilanteeseen.
No tällaista mä juuri haen, miten pääsisin tähän tilanteeseen? Meillä tämä ei ole millään tavalla hallinnassa. Vaikka miten kivaa yritän tehdä siivouksesta, lapsi vaan kiukuttelee, huutaa ja itkee. Eikä auta siivouksessa millään tavalla. Olen satoja kertoja yrittänyt, että järjestän paikan rauhalliselle tekemiselle ja siinä tavarat
Noin pienen lapsen kanssa piirretään yhdessä. Kyniä ja paperia ei anneta yksinään käytettäväksi. Tietenkin poikkeuksiakin on, jotkut viihtyvät piirustelemassa itsekseenkin, mutta itse olen oppinut piirtämään juuri vanhempien ja serkkujen kanssa ja samoin piirtänyt lukuisien pikkulasten kanssa, joskus jopa pidetty kynää, sivellintä tai saksia yhdessä. Kaksivuotias on vielä hyvin pieni.
Vierailija kirjoitti:
Älä siivoa itse muiden, myös lasten, sotkuja. Sotkija siivoaa itse. Älä anna missään asiassa periksi. Kyllä pitää osata siivota itse sotkunsa jokaisen. Myös lasten. Ole ankara. Vaikeaa se voi olla, mutta paras niin kaikille.
Hitto mua rasittais elää talossa, jossa en voi vaikuttaa itse siisteystasoon (vai laitetaanko ne muut aseella uhaten siivoamaan jälkensä?). En selvästikään sovi asumaan kenenkään muun kuin ehkä supersiistien ihmisten kanssa.
Ei ole realistista odottaa, että kaksivuotias osaisi siivota itse. Leikin lopettaminen aiheuttaa isommallakin herkästi porun.
Ihana kertomus tuo siivousmusiikin tahtiin toimivasta äiti-lapsi-kaksikosta, mutta ei se tarkoita, että sama onnistuisi kaikkien lasten kanssa, varsinkaan noin nuorena.
Meillä on aina ollut värikynät valvonnan alla. Leluja ei ole koskaan saanut tuoda pois lasten huoneesta. Olkkarissa on muutama lelu, jotka sinne "kuuluvat". Lapsi ohjataan päivittäin siivoamaan sotkut yhdessä vanhemman kanssa ja sen jälkeen siirtyminen toiseen asiaan esim ruokailu, ulkoilu, eri leikki, video ym.
Jos ei leluilla tai kynillä leikkiminen onnistu, niin sit kokeilkaa jumppaamista, temppuratoja ym. Paljon ulkoilua. Käsillä tehtävistä jutuista muovailu ja sormivärit (juu sotkee hirveästi, esim kylppäri on hyvä paikka maalata). Toistaiseksi voit unohtaa sen, että lapsesi piirtäisi rauhallisesti kun puuhaat jotain muuta, se vaan ei käy hänen luonteelleen. Ota mieluummin mukaan niihin kotitöihin, rasittavaa juu, mutta ainakin hän on valvonnan alla siinä. Muista kehua kun tekee jotain toivotulla tavalla.
Sinun pitää muuttaa tuo asenteesi "elämä saa näkyä". Kun leikit loppuu niin lapsi siivoaa lelut lattialta takaisin laatikkoon. Jos seiniin piirretään niin lapsi myös siivoaa jälkensä.
Väritystä on valvottava. Meillä lapset piirtävät keittiön pöydän ääressä, kun voin seurata heitä ja laittaa ruokaa samaan aikaan. Värikynät laitan aina talteen piirtämisen jälkeen, joten yhtään sopimatonta törerrystä meillä ei seinissä yms ole. Puuvärikynät ja vahaliidut. Muovailuvahaa, vesivärejä, sormivärejä, savea, paperia ja saksia, liimaa, hamahelmiä yms ovat myös käyttäneet. 1,5 vuotiaasta ovat piirtäneet ja vähitellen on otettu käyttöön näitä uusia elementtejä.
Leluihin toimii parhaiten korisysteemi. Lapset saavat 1-3 korillista leluja riippuen leikistä ja kun lelut on kasattu oikeisiin koreihin, voivat vaihtaa uusiin lelukoreihin. Muovisia pienehköjä lelukoreja. Ei tule täyttä lelukaosta. Säilytän lelukoreja niin lastenhuoneen vaatehuoneessa niin, että lapset eivät saa itse otettua.
Samanlaisen korit on käytössä myös eteisessä. Jokaisella lapsella on oma kori, jossa on päähineitä, käsineitä, sukkia yms. Uloslähtö ja kotiintulo ovat helppoja, kun ei tarvitse etsiä päälle laitettavaa.
Älä siivoa itse muiden, myös lasten, sotkuja. Sotkija siivoaa itse. Älä anna missään asiassa periksi. Kyllä pitää osata siivota itse sotkunsa jokaisen. Myös lasten. Ole ankara. Vaikeaa se voi olla, mutta paras niin kaikille.