Onko täällä kenelläkään henkilökohtaista kokemusta luterilaisen uskon vaihtamisesta katollilaisuuteen tai juutalaisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta, mitä oikeasti tarkoitetaan Jeesukseen uskomisella?

Se onkin hyvä kysymys, johon löytyy monenkirjavia vastauksia. Jälleen kerran yksi osoitus siitä, kuinka hajanaista ja sekavaa protestanttisuus on.

Todellakin. Joidenkin mielestä usko on joidenkin asioiden totenapitämistä, toisten mielestä se ei riitä vaan täytyy myös vastaanottaa syntien sovitus omalle kohdalleen ja/tai jollain tavalla uskoa elämänsä Herran haltuun. Jotkut taas väittää, että uskoon sisältyy automaattisesti hyvät teot ja kauhea katumus aina jos lankeaa johonkin isoon syntiin (eli katumattomuus on osoitus siitä että on menettänyt uskonsa, jos on koskaan uskossa ollutkaan). Lisäksi uskosta on monia muitakin käsityksiä protestanttien keskuudessa.

Harvassa on ne asiat, joista vallitsee protestanttien keskuudessa yksimielisyys.

Katolinen kirkko ei myöskään ole mikään onnela jossa kaikki on samaa mieltä kaikesta. Sielläkin riidellään asioista ja porukka on jakaantunut erilaisiin kuppikuntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Osa katolilaisista käy ahkerasti kirkossa. Jos joku ei lue Raamattua omin päin, hän kuulee sitten tekstejä kirkossa."

Hyvä huomio.

Katolilaisilla on sunnuntaivelvollisuus eli velvollisuus käydä messussa aina sunnuntaisin ja velvoittavina juhlapyhinä. (Poikkeuksina esim. pitkä matka kirkkoon, sairaus ja kaikki papin kanssa sovitut poikkeukset, joissa otetaan jokaisen yksilöllinen elämäntilanne huomioon.) Sunnuntaivelvollisuuden tahallinen laiminlyöminen on kuolemansynti, mikä kertoo paljon siitä, kuinka tärkeitä messut on katolilaisille. Jokaisessa messussa luetaan myös Raamattua, joten uskonsa todesti ottavan katolilaisen on vaikea välttyä Raamatun sanalta.

Myös velvollisuus on synti. Pahempi kuin messusta pois jääminen.

Miksi velvollisuus olisi synti? Messussa jaettava ehtoollinen on niin tärkeä kristitylle, ettei sitä pidä jättää väliin ihan vaan siksi kun ei huvita - etenkään jatkuvasti. Velvollisuus on tietysti ikävältä kuulostava sana, mutta siinä on myös positiivinen kääntöpuoli: Jossain toisenlaisessa yhteiskunnassa sillä voi esim. perustella, miksi haluaa töistä vapaata sunnuntaisin ja velvoittavina juhlapyhinä - messut ei ole mitään turhanpäiväisiä ompeluseuroja vaan ne on niin tärkeitä, että katolilaisella on velvollisuus osallistua niihin. Voisiko siis työvuoroja järjestellä niin, että katolilainen pystyisi täyttämään velvollisuutensa?

Ja kuten sanottu, sunnuntaivelvollisuus ei ole mikään kiveen hakattu velvollisuus josta ei voi joustaa lainkaan. Poikkeuksista voi aina keskustella papin kanssa. Joskus sekin voi olla ihan ok, että jää kotiin kun ei vaan huvita - kunhan siitä sopii ensin.

Vierailija kirjoitti:

Vaaditaanko jossain oikeasti vuoden opiskelu ennen kuin saa liityä ortodoksiseen kirkkoon? Mulle riitti viime vuonna muutaman kuukauden kirkossa käyminen ja 3 keskustelua papin kanssa, vaikkei suvussani ole ortodokseja enkä tuntenut muutenkaan ortodoksisuutta kovin hyvin. En ollut edes lukenut yhtään ortodoksista kirjaa kokonaan tai tehnyt muutakaan vastaavaa.

Miksi vaihdt uskontoon ,jota et tunne?

Koska tarvitsen ortodoksista kirkkoa voidakseni pelastua. Uskossa ei muutenkaan ole kyse siitä, kuinka paljon tietää, vaan siitä miten elää uskoaan todeksi.

Vierailija kirjoitti:

Katolinen kirkko ei perustu Raamattuun, vaan itse kehiteltyihin oppeihin.Yhteenvetoa.

Katolinen kirkko ei tosiaan perustu Raamattuun, vaan Uusi testamentti on kirjoitettu ja Raamattu koottu katolisen kirkon parissa. Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että Raamattu perustuu katoliseen kirkkoon.

Niin. Ajattelen, että jos et tunne jotain uskontoa ja sen toimintatapoja, niihin kannattaa tutustua jotta ei huomaa olevansa mukana sellaisessa, mitä ei voi allekirjoittaa tai mikä ei tunnu yhtään omalta. 

Kaikkea emme voi uskosta tai Raamatusta ymmärtää, mutta se on asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Ajattelen, että jos et tunne jotain uskontoa ja sen toimintatapoja, niihin kannattaa tutustua jotta ei huomaa olevansa mukana sellaisessa, mitä ei voi allekirjoittaa tai mikä ei tunnu yhtään omalta. 

Kaikkea emme voi uskosta tai Raamatusta ymmärtää, mutta se on asia erikseen.

Minusta tuntui alusta asti täysin luontevalta rukoilla kirkon mukana "Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät!" ja paljon muuta sellaista, jota olisin vielä joitain vuosia aiemmin kauhistunut. En jaksa uskoa, että ortodoksisesta kirkosta paljastuu mitään sellaista mitä en voi hyväksyä, vaikken varmasti ymmärräkään kaikkea.

Niin, ja tuo mainitsemani rukous ei todellakaan tarkoita sitä miltä se näyttää helposti protestantin silmin. Tässä erään entisen "änkyräluterilaisen" teologin kirjoitus aiheesta: https://palasia.net/2021/06/10/kaikkein-pyhin-jumalansynnyttaja-pelasta…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Osa katolilaisista käy ahkerasti kirkossa. Jos joku ei lue Raamattua omin päin, hän kuulee sitten tekstejä kirkossa."

Hyvä huomio.

Katolilaisilla on sunnuntaivelvollisuus eli velvollisuus käydä messussa aina sunnuntaisin ja velvoittavina juhlapyhinä. (Poikkeuksina esim. pitkä matka kirkkoon, sairaus ja kaikki papin kanssa sovitut poikkeukset, joissa otetaan jokaisen yksilöllinen elämäntilanne huomioon.) Sunnuntaivelvollisuuden tahallinen laiminlyöminen on kuolemansynti, mikä kertoo paljon siitä, kuinka tärkeitä messut on katolilaisille. Jokaisessa messussa luetaan myös Raamattua, joten uskonsa todesti ottavan katolilaisen on vaikea välttyä Raamatun sanalta.

Myös velvollisuus on synti. Pahempi kuin messusta pois jääminen.

Miksi velvollisuus olisi synti? Messussa jaettava ehtoollinen on niin tärkeä kristitylle, ettei sitä pidä jättää väliin ihan vaan siksi kun ei huvita - etenkään jatkuvasti. Velvollisuus on tietysti ikävältä kuulostava sana, mutta siinä on myös positiivinen kääntöpuoli: Jossain toisenlaisessa yhteiskunnassa sillä voi esim. perustella, miksi haluaa töistä vapaata sunnuntaisin ja velvoittavina juhlapyhinä - messut ei ole mitään turhanpäiväisiä ompeluseuroja vaan ne on niin tärkeitä, että katolilaisella on velvollisuus osallistua niihin. Voisiko siis työvuoroja järjestellä niin, että katolilainen pystyisi täyttämään velvollisuutensa?

Ja kuten sanottu, sunnuntaivelvollisuus ei ole mikään kiveen hakattu velvollisuus josta ei voi joustaa lainkaan. Poikkeuksista voi aina keskustella papin kanssa. Joskus sekin voi olla ihan ok, että jää kotiin kun ei vaan huvita - kunhan siitä sopii ensin.

 

Miksi messuun pitäisi osallistua velvollisuudesta? Eikö velvollisuus ole velka?

"Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa; ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään tekemään työtä minun viinitarhaani'. Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo'; mutta jäljestäpäin hän katui ja meni. Niin hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: 'Minä menen, herra', mutta ei mennytkään. Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?"

"ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme"

Vierailija kirjoitti:

Jos te ette ymmärrä Jeesuksen sanoja ja kuinka Hän tuomitsi juutalaisuuden ja kaikki perkeleelliset perimmäisopit niin te olette eksyssissä edelleen. 

Jeesus oli itse juutalainen.

Pappi-isäni (ev lut) sanoi että on itse asiassa myönteinen asia että päässä liikkuu jotain ja että sielu etsii vastauksia, kuin se että pysyy tapakristittynä tai jopa uskonnosta vierautuneena.

Vierailija kirjoitti:

Miksi messuun pitäisi osallistua velvollisuudesta? Eikö velvollisuus ole velka?

"Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa; ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään tekemään työtä minun viinitarhaani'. Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo'; mutta jäljestäpäin hän katui ja meni. Niin hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: 'Minä menen, herra', mutta ei mennytkään. Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?"

"ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme"

Ehtoollisessa on kyse hengellisestä elämästä ja kuolemasta. Ihmisen täytyy syödä ja juoda riittävän usein, jos hän haluaa pysyä hengissä. Vastaavalla tavalla kristityn tulee syödä Kristuksen ruumis (ehtoollisleipä) ja juoda Kristuksen veri (ehtoollisviini) riittävän usein, jos hän haluaa pysyä Kristuksessa.

53 Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää.

54 Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet.

55 Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma.

56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi messuun pitäisi osallistua velvollisuudesta? Eikö velvollisuus ole velka?

"Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa; ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään tekemään työtä minun viinitarhaani'. Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo'; mutta jäljestäpäin hän katui ja meni. Niin hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: 'Minä menen, herra', mutta ei mennytkään. Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?"

"ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme"

Ehtoollisessa on kyse hengellisestä elämästä ja kuolemasta. Ihmisen täytyy syödä ja juoda riittävän usein, jos hän haluaa pysyä hengissä. Vastaavalla tavalla kristityn tulee syödä Kristuksen ruumis (ehtoollisleipä) ja juoda Kristuksen veri (ehtoollisviini) riittävän usein, jos hän haluaa pysyä Kristuksessa.

53 Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää.

54 Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet.

55 Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma.

56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä.

Ei kai kukaan velvollisuudesta syö tai ota lahjaa vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan velvollisuudesta syö tai ota lahjaa vastaan?

Jokaisella on vapaus valita mitä tekee. Se joka laiminlyö sunnuntaivelvollisuuden tahallaan ottaa tietoisen riskin siitä, että niin tekemällä hän voi menettää pelastuksensa ja joutua helvettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan velvollisuudesta syö tai ota lahjaa vastaan?

Jokaisella on vapaus valita mitä tekee. Se joka laiminlyö sunnuntaivelvollisuuden tahallaan ottaa tietoisen riskin siitä, että niin tekemällä hän voi menettää pelastuksensa ja joutua helvettiin.

Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan velvollisuudesta syö tai ota lahjaa vastaan?

Jokaisella on vapaus valita mitä tekee. Se joka laiminlyö sunnuntaivelvollisuuden tahallaan ottaa tietoisen riskin siitä, että niin tekemällä hän voi menettää pelastuksensa ja joutua helvettiin.

Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt.

"Muista pyhittää lepopäivä." (2. Moos. 20:8)

"Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana" (Hepr. 10:25)

"Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi. Ei ole muuta kuin kauhea tuomion odotus ja ahnas tuli, joka nielee Jumalaa uhmaavat." (Hepr. 10:2627)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan velvollisuudesta syö tai ota lahjaa vastaan?

Jokaisella on vapaus valita mitä tekee. Se joka laiminlyö sunnuntaivelvollisuuden tahallaan ottaa tietoisen riskin siitä, että niin tekemällä hän voi menettää pelastuksensa ja joutua helvettiin.

Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt.

"Muista pyhittää lepopäivä." (2. Moos. 20:8)

"Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana" (Hepr. 10:25)

"Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi. Ei ole muuta kuin kauhea tuomion odotus ja ahnas tuli, joka nielee Jumalaa uhmaavat." (Hepr. 10:2627)

Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra."

Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia". Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaaditaanko jossain oikeasti vuoden opiskelu ennen kuin saa liityä ortodoksiseen kirkkoon? Mulle riitti viime vuonna muutaman kuukauden kirkossa käyminen ja 3 keskustelua papin kanssa, vaikkei suvussani ole ortodokseja enkä tuntenut muutenkaan ortodoksisuutta kovin hyvin. En ollut edes lukenut yhtään ortodoksista kirjaa kokonaan tai tehnyt muutakaan vastaavaa.

Miksi vaihdt uskontoon ,jota et tunne?

Koska tarvitsen ortodoksista kirkkoa voidakseni pelastua. Uskossa ei muutenkaan ole kyse siitä, kuinka paljon tietää, vaan siitä miten elää uskoaan todeksi.

          Miten pelastut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan velvollisuudesta syö tai ota lahjaa vastaan?

Jokaisella on vapaus valita mitä tekee. Se joka laiminlyö sunnuntaivelvollisuuden tahallaan ottaa tietoisen riskin siitä, että niin tekemällä hän voi menettää pelastuksensa ja joutua helvettiin.

Kuuluuko katolisuuteen tämmöinenkin sääntö?

Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra."

Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia". Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?"

Kuten Jeesus sanoi, sapatti on asetettu ihmistä varten - sapattisäännöt ei siis ollut turhia, vaan niistä oli todella hyötyä ihmisille. Niitä ei vaan pitänyt tulkita orjuuttavan tiukasti, vaan niihin oli tarkoitus tehdä poikkeuksia tilanteen mukaan.

Sunnuntaivelvollisuus ei ole mikään orjuuttava sääntö, joka pakottaa katolilaiset laittamaan kirkossa käymisen kaiken muun edelle joka ikinen sunnuntai. Sen tarkoituksena on tukea ihmisten hengellistä elämää ja auttaa heitä pelastumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan velvollisuudesta syö tai ota lahjaa vastaan?

Jokaisella on vapaus valita mitä tekee. Se joka laiminlyö sunnuntaivelvollisuuden tahallaan ottaa tietoisen riskin siitä, että niin tekemällä hän voi menettää pelastuksensa ja joutua helvettiin.

Kuuluuko katolisuuteen tämmöinenkin sääntö?

Kyllä kuuluu. Ja se on tosiaan sellainen sääntö, johon voi tehdä ja usein tehdäänkin poikkeuksia. Sen rikkominen vahingossa (esim. unohtamalla että ollaan siirrytty kesäaikaan) tai vasten parempaa tietoa (jos ei tiedä sunnuntaivelvollisuuden olemassaolosta) ei myöskään ole kuolemansyntiä.

Vierailija kirjoitti:

Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra."

Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia". Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?"

Kuten Jeesus sanoi, sapatti on asetettu ihmistä varten - sapattisäännöt ei siis ollut turhia, vaan niistä oli todella hyötyä ihmisille. Niitä ei vaan pitänyt tulkita orjuuttavan tiukasti, vaan niihin oli tarkoitus tehdä poikkeuksia tilanteen mukaan.

Sunnuntaivelvollisuus ei ole mikään orjuuttava sääntö, joka pakottaa katolilaiset laittamaan kirkossa käymisen kaiken muun edelle joka ikinen sunnuntai. Sen tarkoituksena on tukea ihmisten hengellistä elämää ja auttaa heitä pelastumaan.

Miksi siis puhua velvollisuudesta eikä oikeudesta?

Eihän äänioikeuden käyttäminenkään ole velvollisuus vaan etuoikeus.