Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä teen? Muutin miehen synnyin paikkakunnalle ja saimme toisen lapsen
24.01.2024 |
Olen kotona hoitamassa vauvaa ja esikoinen on päiväkodissa. Minulla ei ole täällä yhtään ystäviä/tuttavia. Miehen vanhemmat asuvat 1,5 tunnin ajomatkan päässä. He ovat ainoa turvaverkkomme. Elämä on muuten hyvää ja lapsilla on täällä hyvä mutta minä olen niin täysin yksin ja yksinäinen. Minulla ei ole uraa eikä työpaikkaa enkä voisi nyt töihin mennäkään kun vauva on niin pieni. Mies on todella kiinni töissään.
No mies ei ymmärrä tilannettani ja sitä miten yksin olen. Vauva on todella vaativa ja itkuinen. Tuntuu, että en jaksa enää kuunnella itkua yhtään, olen alkanut vähän jopa inhota vauvaa joka itkee vaan vaikka ei sille mitään voi. Lapsiani rakastan yli kaiken ja miestäkin kai.
Mieheni suuttuu kun hänelle yrittää kertoa oloistani, hän luulee että se on hänen syytään. Viimeksi hän sanoi ettei jaksa kuunnella kun huokailen kovaan ääneen kotona (hän on etätöissä) ja olen kuulemma laiska, minun pitäisi ulkoilla vauvan kanssa joka päivä mutta pelkään lähteä vauvan kanssa mihinkään kun hän itkee ja ihmiset katsovat pahasti.
Ei olisi pitänyt muuttaa tänne ikinä. Omat ystävät jäivät neljän tunnin ajomatkan päähän.
Kommentit (83)
Vauva vaistoaa äidin ahdistukset+ itkut. Ehkä siksikin itkee niin paljon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uudet tuttavat kerhosta ja leikkipuistoista on ihan kivoja, mutta eihän ne nyt mitenkään poista sitä yksinäisyyttä mitä ihminen kokee kun on vastoin tahtoaan kaukana turvaverkoista.
Vauvan terveysasiat voisi myös miettiä jatkuvan itkun vuoksi. Eihän ole refluksia tai allergioita?
Laita lappu lähikaupan seinälle tai neuvolan seinälle mihin laitat yhteystietosi jos muut äitivapaalla olevat haluaisivat tavata vaikka porukallakin tai vuorotellen kunkin kotona kun tutustutte . Perusta paikallisille mammoille facebook ryhmä jos ei sellaista ole ja laita siitä ilmoitus neuvolan ja lähikaupan seinälle . Kysy seurakunnasta onko heillä kerhoja missä voi tavata muita äitejä tai voisiko sellaisen perustaa tai tarjota tilat . Käy vaunulenkeillä niin tapaat ehkä muita äitejä , mene rohkeasti juttelemaan .
Öö, luoja mitä juttuja, kuka itseään kunnioittava nuori nainen edes tekee itselleen näin, miksi ihmeessä? Vessa on varmaan ihan jäässä siellä, ja vauvoja pitäis pestä jne, vastuutontahan tuo on, lasu ilmoitus pitäis tehdä asap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla osittain synnytyksen jälkeistä masennustakin. Erityisesti tuo, että olet vähän alkanut inhota vauvaa, kuulostaa huolestuttavalta. Hae apua, niin ajatukset eivät muutu enää tuosta synkemmiksi tai muutu pahimmassa tapauksessa teoiksi.
Puolen vuoden päästä on jo helpompaa, kun vauvaa kasvaa. Tsemppiä ja parempia päiviä toivotan sinulle, ap!
Vierailija kirjoitti:
Öö, luoja mitä juttuja, kuka itseään kunnioittava nuori nainen edes tekee itselleen näin, miksi ihmeessä? Vessa on varmaan ihan jäässä siellä, ja vauvoja pitäis pestä jne, vastuutontahan tuo on, lasu ilmoitus pitäis tehdä asap.
Hmm, kyl vähän samaa mieltä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, muista että sulla on vain yksi elämä. Lapsillasi vain yksi lapsuus. Jos tuntuu pahalta, ala miettiä ratkaisuja. Aikuisena ihmisenä saat valita asuinpaikkasi itse.
Tää on vähän korni keskustelu, eli nyt ollaan miehen paikkakunnalla ja nainen tuntee yksinäisyyttä. Tarjottu ratkaisu on muuttaa naisen kotipaikkakunnalle, jossa mies sitten varmaan kokee yksinäisyyttä.
Olisko mitenkään mahdollista, että kumpikin ottaisi nyt lusikan kauniiseen käteen ja koittaisi tutustua ihmisiin? Mies tutustuttaa, koska varmaan löytynee sitten tuttuja ennestään ja nainen sitten avoimin mielin katselisi ympärilleen.
Missään ei ole sanottu, onko kysessä pieni kaupunki, mökki metsässä vai minkälainen paikka. Tuskin ainakaan mökki metsän keskellä, koska silloin ei ole kukaan katsomassa pahasti jos lapsi itkee. Pieni paikka voi olla tällä keskustelupalstalla lähes kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevat paikkakunnat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis varmaan kannattanut miettiä turvaverkkojen ja ystävien puutetta ennen muuttoa. Miksi et tehnyt näin?
Ok työaika on ohi, se on soronoo!👋
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut teistä kyllä osaavat hienosti luoda itsellenne sellaiset elämät jotka itselleni olisivat pahin painajainen
Mitä tarkotat kun kirjoitat että vauvasi on vaativa ? Ulkoilu piristää aina !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
27 vuotta sitten sama tilanne. Muutettiin minun sukujuurilta 800 km päähän mieheni synnyinkuntaan. Alku oli todella haastavaa. En oikeastaan koskaan ole tänne kotiutunut, mut edelleen täällä asutaan. Meillä on aina ollut todella hyvä parisuhde. Se varmaankin syy, että tänne on jääty.
Muistakaa kaikki että lastensuojeluilmoituksella on matala kynnys ja kaikki myös pienetkin epäilyt pitää ilmoittaa viranomaisille, lapsen hyvinvointi on aina ykkössijalla, jokaisessa kunnassa pitäisi olla apua tarjoava yksikkö, tämä esimerkkilinkki on Helsingin yksikkö:
https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lasten-ja-perheiden-p…-
Esikoinen on päiväkodissa eli paikkakunnalla _on_ muitakin kuin mummoja tosin ei heissäkään välttämättä mitään vikaa ole. Suu auki rohkeasti. Oletan, että tunnista ainakin etunimeltä lapsesi pk- kavereita ja heidän vanhempiaan. Lasten kautta on helppo tutustua vaikka ei sitä sydänystävää löytyisikään. Riittää, että voi puhua vaikka pressan vaaleista tai säästä jonkun yli 18v kanssa.
Ap, mitä jos näytät miehelle tätä keskustelua ja kysyt mitä ajatuksia herättää
Vierailija kirjoitti:
Teit tyhmän päätöksen ja uhrasit oman hyvinvointisi, tämä on nyt sen hinta, nauti.
Mitä ap itse asiassa kaipaa ? Kavereita ? Bilettämistä ? Perheellinen on saanut vastuun lapsia hankittuaan. Jos rahallisesti ei ole tiukkaa on monia harrastuksia aivan kotona tehtäviksi. Käsityöt, leipominen, lapsille lukeminen, laulaminen jne.
Puhut miehelle suoraan ja jos ei suostu kuuntelemaan ja tekemään mitään asialle niin muutat takaisin kotipaikkakunnalle. Mies voi tulla perässä kerta tekee etätöitä. Kyllä miehen pitäisi olla avuksi ja tueksi. Mitä teette kun mies ei ole töissä?
Alue: Aihe vapaa
Samaa mieltä. T. Psykologi