Lue keskustelun säännöt.
Mies painostaa lapsen nimiasiassa
23.01.2024 |
Meillä on reilu kuukauden ikäinen vauva jolla on kutsumanimi, mutta toinen nimi tai toiset nimet on vielä mietinnässä. Mies haluaisi ehdottomasti hänen suvussaan "kulkeneen" nimen toiseksi nimeksi, mikä on myös hänellä itsellään ja isällään sekä isoisällään toisena nimenä. En ennen lastenhankintaa edes tiennyt tästä että miehen suvussa pojan toinen nimi on aina ollut se sama, vaikka miehen toisen nimen tiesinkin. Ongelmana on se että en pidä kyseisestä nimestä yhtään. Mielestäni se ei ole millään tavalla kiva tai kaunis nimi, eikä se mielestä edes sovi vauvan kutsumanimeen. Nyt mies on alkanut painostaa nimiasialla, mikä ei kyllä tunnu yhtään kivalta.
Olen yrittänyt ehdottaa että etsittäisiin yhdessä joku kiva ja kutsumanimen sopiva nimi, mutta mies ei halua mitään muuta toista nimeä. Ainoa perusteensa on että heidän suvussa asia on "aina" ollut niin.
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Siinäpä se ongelma just onkin kun mies ei suostu neuvottelemaan mistään muista nimistä toiseksi nimeksi. Hänelle ei siis kelpaa edes se vaihtoehto, että lapselle olisi kolme nimeä, siis siten että hän valitsee yhden ja minä yhden. Hänelle kelpaa vain ja ainoastaan tuo yksi ja ainoa toinen nimi.
Minulle sopisi sekin että lapsella olisi vain yksi nimi, mutta sekään ei tietty miehelle sovi.
Ap
En tiedä onko tämä ketjun aloitus totta vai Porvoosta, mutta itse olisin hyvilläni, jos etunimestä päästään yksimielisyyteen, ja kyseessä on siis se nimi, jota henkilöä koko ikänsä kutsutaan. Toinen tai mahdollinen kolmas nimi sitten voi olla erikoisempikin ja itse olen valmis joustamaan, jos etunimeksi valitaan molempien tykkäämä nimi.
- Yksi isä, jolla kokemusta nimiväännöstä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitus on pakko olla provo. Nimittäin äidin ja lapsen etu on kaikin keinoin varmistaa että isä ja isän suku sitoutuu lapseen. Äidin suvun sitoutuminen on aika lailla varma nakki etu- ja sukunimistä riippumatta. Mutta miehen ja hänen sukunsa taloudellinen ja emotionaalinen tuki ja käytännön apu ei ole yhtä itsestäänselvää.
Olen nainen, lapset jo aikuisia. Lapsille annettiin aikanaan isän sukunimi. Kannatti.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se ihan eri asia jos suvussa kulkeva nimi on joku neutraali tai miellyttävä. Esimerkiksi Juhani, Matias, Petteri, Elias... Vertaa nimiin, jotka on suoraan kuin tampio, pölvästi, eunukki, mulkvisti.
Mä en ikinä suostuisi antamaan lapselleni jälkimmäisen listan mielleyhtymän antavia nimiä vaikka se olisi kuinka suvun kallisarvoista historiaa tai vaikka kansallisaarre. Lapselle annetaan nimi, joka miellyttää molempia vanhempia! Ja sellasia ihan varmasti maailmassa on.
Niin, Tauno, Uuno, Urpo ja Jorma ovat ainakin nimiä, joita itse välttäisin.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on täysin oikeassa. Oletko miettinyt, että poikasi jäisi pois tästä suvun perinteestä, mikä on jokaisella serkulla, veljellä, isällä ja isoisällä. Miksi haluat että poikasi suljettaisiin ulos tästä suvun miehiä yhdistävästä upeasta perinteestä.
Oma perustelusi, no sitähän ei ole..
Mistä upeasta perinteestä?
Jos sukulaisuus, rakkaus ja välittäminen on heillä toisesta nimestä kiinni, niin sille minä en kai voi mitään. Minulle lapsi on rakas, tärkeä ja arvokas omana itsenään vaikkei hänellä olisi yhtään esimerkiksi omasta suvustani löytyvää nimeä. Ja ainakin omassa suvussani sukulaisia yhdistää kyllä kaikenlaiset muut asiat kuin samat nimet.
Ap
Meillä otettiin pojan toisiksi nimiksi isän puolen nimi sekä oman isäni ja isä isäni toinen nimi. Sopivat kyllä yhteen. Jos se ei ole joku Yrjö tai Jorma niin kelpuuttaisin kyllä jos miehelle asia on tärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei siis ole vain se nimi vaanerinnet miehen asenne, että mikään muu ei kelpaavaan kuin tämä. Vaikka nimiä kyllä maailmassa riittäisi. Mutta ei, hän ei edes harkitse muita nimiä.
Ap
Toisaalta, miksi sinulla olisi oikeus katkaista sukupolvien perinnettä, jos nimi on kulkenut kauan suvussa?
Ja yhtälailla lapsi ei välttämättä pidä sinun antamasta nimistä, vaan mieluimmin ottaisi suvussa kulkeneen nimen.
Itselläni oli toisena nimenä suvussa pitkään kulkenut esiäitini nimi ja vaihdoin sen etunimeksi aikuisena, kun se oli paljon kauniimpi kuin vanhempani antama nimi ja arvostan sitä suuresti ja tunnen kuuluvani suvussani sukupolvien ketjuun.
Oisko ap:llä ihan sellainen oikeus, että hän on lapsen äiti? Miksi miehen suku olisi tä
Kyseessä on sinun ja miehesi yhteinen lapsi, ei pelkästään sinun.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on pakko olla provo. Nimittäin äidin ja lapsen etu on kaikin keinoin varmistaa että isä ja isän suku sitoutuu lapseen. Äidin suvun sitoutuminen on aika lailla varma nakki etu- ja sukunimistä riippumatta. Mutta miehen ja hänen sukunsa taloudellinen ja emotionaalinen tuki ja käytännön apu ei ole yhtä itsestäänselvää.
Olen nainen, lapset jo aikuisia. Lapsille annettiin aikanaan isän sukunimi. Kannatti.
Jos isän ja isän suvun sitoutuminen lapseen on nimistä kiinni, niin eipä mene hyvin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet Ap täällä nyt monta kertaa sanonut, että miehen ehdottama nimi ei sinulle sovi. Sitten se ei sovi ja sanot miehelle, ettei käy. Asialla on sitten jonkinlaiset seuraukset - joko ei mitään ja elätte elämänne onnellisena loppuun asti tai pahimmillaan jtn suurempaa arvoihin liittyvää erimielisyyttä/kaunaa.
Minä en näkisi tässä mitään ongelmaa. Jos mies haluaisi väkisin päättää etunimen, asia olisi eri. Toka nimi, ihan sama ja jos perinnenimi niin ehdottomasti se. Mutta Your call ja näyttää että olet kannassasi edelleen, joten kerro miehellesi ettet suostu ja nimetkää poika toisenlaisella toisella nimellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on vaan niin lapsellista vaatia sitä yhtä ainoaa nimeä lapsen toiseksi nimeksi. Kuten jo sanoin, mies ei suostu edes keskustelemaan muista nimivaihtoehdoista. Mikä on minusta aika kohtuutonta. Entä jos minun suvussani olisi joku samanlainen perinne ja minäkään en suostuisi keskustelemaan muista nimivaihtoehdoista? Vaan vaatisin lapsen nimeksi se "Hermanni".
Ap
Mikä ongelma tuo nyt olisi? Lapselle nimeksi se Hermanni ja isän valitsema nimi. Mahdollisesti joku "kiva" kolmas nimi, joka voisi tietysti olla vaikka kutsumanimenä heti ensimmäisenä.
Ehkä ap on itse valinnut ruotsalaisittain etunimeksi Pelle, ja ei millään halua, että toiseksi nimeksi tulisi Hermanni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi suvun perinne = miehen suku? Etenkin poikalapsesta jotkut ajattelevat että on vain miehen suvun jatke. Onko ap sinun sukusi miehillä nimeä minkä haluaisit antaa pojallesi? Hän on ihan yhtä paljon sukua heille kuin samannimisille miehesi isoisille.
Kukaan ei edes tiedä ihmisten toisia nimiä, niitä ei käytetä missään, eikä ketään kiinnosta. Jos asia on miehelle tärkeä, niin ihmeellistä vastustaa asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt se nimi, jooko? Kiinnostaa, että mikä nimi on niin kamala. 😁
Nimi on itse aiheen kannalta täysin epärelevantti, mutta minuakin kiinnostaa mikä nimi voi olla oikeasti näin hirveä :D
Lasteni isä aikoinaan ehdotti esikoiselle toiseksi nimeksi Kullervoa. Ihan tosissaan, koska se oli ollut hänen isänsä toinen nimi.
Kullervo on nimenä aivan fine.
Vierailija kirjoitti:
Meillä otettiin pojan toisiksi nimiksi isän puolen nimi sekä oman isäni ja isä isäni toinen nimi. Sopivat kyllä yhteen. Jos se ei ole joku Yrjö tai Jorma niin kelpuuttaisin kyllä jos miehelle asia on tärkeä.
Yrjökin olisi parempi nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko tuosta perinnenimestä tehdä jonkun muunnelman kompromissina? Esim Juhanista Juho, Jormasta Jori, Kalervosta Kalle..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa sinä saat päättää ensimmäisen nimen ja mies toisen. Eikö se olisi reilua?
Ensimmäinen nimi eli siis kutsumanimi päätettiin jo yhdessä.
Ap
Olet kyllä melko vaikea ihminen, kyllä perinteet pitää olla kunniassa. Mitä sitten vaikka olette yhdessä, eli sinä, päättäneet etunimen ? Voit aina erota ja päättää nimet ihan yksin. Me ollaan päätetty lasten nimet yhdessä, ja kaksosten toiset nimet päätti äitini tai oikeastaan ehdotti ja se sopi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi suvun perinne = miehen suku? Etenkin poikalapsesta jotkut ajattelevat että on vain miehen suvun jatke. Onko ap sinun sukusi miehillä nimeä minkä haluaisit antaa pojallesi? Hän on ihan yhtä paljon sukua heille kuin samannimisille miehesi isoisille.
Ihmettelen samaa. Puolison suvussa on ollut niitä perinnenimiä isältä pojalle ja appivanhemmat oletti että meidänkin poika saa saman nimen kuin isällään ja apella. Ei saanut ja appi huomauttelee asiasta edelleen vaikka lapsi on jo koululainen.
Vierailija kirjoitti:
Mietipäs ap tätä:
Meille syntyi aikoinaan poika. Poikamme sai kolme etunimeä ja kaksi etunimistä on suvuissa kulkevia. Etunimi keksittiin itse ja löytyi vain 1 nimi, joka kelpasi meille kummallekin. Toiseksi nimeksi poika sai isoisiensä toisen nimen (sattumalta sekä miehen isällä että minun isälläni on sama toinen nimi) ja kolmas etunimi on suvussani kulkeva miesten toinen nimi (jota ei kuitenkaan ollut isälläni, vaan mm. hänen isällään ja minun veljelläni). Sattumalta tuo toinen nimi ja kolmas nimi ovat todella samantyyliset, pohjautuvat samaan alkuperäisnimeen. Poikamme nimi onkin luokkaa Leo Antti Antero. Muiden mielestä on varmaankin "ei mätsäävä" nimi, mutta meille tuo nimi on rakas. Poikakin arvostaa nimeään ja on siitä ylpeä, kun hänellä on toisina niminä suvussa kulkevat nimet.
Laita Leon perään vaikka Arhippa ja Nyyrikki. Tai Jaakkima ja Yrjö. Tule sitten kertomaan kuinka rakas nimi teidän pojalle löytyi sattuman kaupalla suoran suvusta.
Jos mies haluaa jatkaa perinnettä niin ei kai hänelle silloin mikään muu käy toiseksi nimeksi, ei se silloin enää mikään perinne olisi.
Jos sinä et halua tätä kunnioittaa tai asia ei sinua kiinosta niin sitten vain vaikka arvotte mitä tehdään.
Pakko sille lapselle nyt kuitenkin antaa joku nimi.
Onko lapselle tulossa miehen sukunimi? Jos sillä tavoin saisi tuon ns. Suvun nimen pidettyä jos se toinen nimi jää pois.
Minä antaisin sen suvun nimen, paitsi siinä tapauksessa, jos se olisi Uuno.
Tuo on lähes ainoa nimi, jota en ikimaailmassa pojalle antaisi. En toiseksi enkä kolmanneksi. Saati ensimmäiseksi
Tyttäreni laittoi poikansa toiseksi nimeksi sen miehen suvussa kulkevan nimen, koska halusi niin kovasti olla miehelle mieliksi. Nimi oli kyllä ihan kelvollinen, mutta minusta ei oikein sopiva. Minullehan se ei kuulu, joten en ole sanonut mitään.
Sitten he erosivat, anoppi ja appi on kuolleet, samoin ex-vävyn veli, eikä heillä muutenkaan ole mitään tekemistä sen suvun kanssa. Vävykin otti melkein heti uuden vaimon, en tiedä heidän lapsensa nimeä enkä edes sukupuolta. Asuvat kaukana. Isä pitää huonosti yhteyttä tähän poikaansa.
Joten ei sillä nimellä tässä tilanteessa oikein minkäänlaista sukuun liittyvää tunnetta ole. Se on nyt vain nimi eikä muuta.
Eli loppujen lopuksi aika sama, mutta jos siihen miehen sukuun on hyvät ja toimivat välit, niin kyllä minä suostuisin kuitenkin. Paitsi siis jos se olisi Uuno.
Eliel Lalli Laulelija