Lue keskustelun säännöt.
Siviilipalvelus on minusta epäreilua. Kaikkien miesten pitäisi olla valmiita puolustamaan asein. Linkki
23.01.2024 |
Kaiken huippu tuo yksi, että viihtyy yksin eikä tykkää jakaa tuoaa muiden kanssa.
Ei ole oikein, että jotkut vaarantavat henkensä toistenkin edestä. Kaikkien miesten pitäisi osallistua taisteluihin. Tuo ei saa olla mikään valinta.
Jos tulisi sota, sivareita kohtaan tulisi varmasti painetta.
Parempiin työpaikkoihin armeijan käymisellä on etua (johtajakoulutus aliupseereilla ja upseereilla)
Sivarius on oikein vain, jos on jokun sairaus, joka estää asepalvelun.
Miehet on fyysisesti vahvempia. Siksi on urheilussakin eri sarjat heille. Naiset voi hoitaa nuo sivarihommat ja muut kotirintaman työt.
Kommentit (124)
Samoin sotahulluja, väkivaltaisia tappajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Parempiin työpaikkoihin armeijan käymisellä on etua (johtajakoulutus aliupseereilla ja upseereilla)"
Kuitenkin RUK:n ja AUK:n käyneet kaverini ovat hanttihommissa ja itse c-miehenä olen asiantuntijatehtävissä. Muutenkin nämä perustelut ovat kuin jostain 70-luvulta.
Itse kun menin töihin niin meidän firmassa melkein kaikki johtajat ja päälliköt oli RUKn käyneitä ja loputkin AUKn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan armeijassakin suorittaa aseettoman palveluksen. Mielestäni on typerää mennä siviilipalvelukseen, koska koko järjestelmän idea on hoitaa maanpuolustus. Siviilipalvelusmiehet olisivat normaaleissa töissä paljon paremmassa käytössä.
Jos armeijassa voi suorittaa aseettoman palveluksen, niin sen pitäisi olla vähimmäisvaatimus ja siibillipalvelus poistua kokonaan miehiltä.
Siviilipalveluksen historia ja Arndt Pekurinen eivät taida olla tuttuja?
Pekurinen (katsomatta mistään) taisi olla totaalikieltäytyjä ja hänet te loi tett Iin, jotta muut miehet näkisivät, että rivistä ei lähdetä, vaan kaikkien on osallistuttava.
Toisaalta Yrjö Kallisesta, pasifistista ja ihmisyyden ystävästä, tuli Suomen puolustusministeri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Parempiin työpaikkoihin armeijan käymisellä on etua (johtajakoulutus aliupseereilla ja upseereilla)"
Kuitenkin RUK:n ja AUK:n käyneet kaverini ovat hanttihommissa ja itse c-miehenä olen asiantuntijatehtävissä. Muutenkin nämä perustelut ovat kuin jostain 70-luvulta.
Itse kun menin töihin niin meidän firmassa melkein kaikki johtajat ja päälliköt oli RUKn käyneitä ja loputkin AUKn.
Varmaankin kovin alakohtaista, varmastikin näin voi olla esimerkiksi raksa/teknisellä puolella ja ehkä osin kaupankin alalla, sen sijaan esimerkiksi sosiaali-ja terveyshuollon puolella tai it alalla ei ruk/auk ole juurikaan merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisia naisia näiden armeijan käyneiden miesten sitten kuuluu suosia?
Kilttejä ja uskollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se vallan erikoista, että ihminen tapetaan mikäli hän ei suostu tappajaksi. Sellaisiksi eläimiksi me yhä tänäkin päivänä saatamme taantua kun väkivaltaiset vaistomme valjastetaan täyteen voimaansa ja järki sekä ihmisyys kadotetaan.
Sen kovempaa miehisyyttä tuskin vaaditaankaan, kuin seistä aseistakieltäytyjänä sotaa käyvässä maassa.
Sotimalla emme ole pysyvää rauhaa ja vakautta aikaan saaneet, emme myöskään sotilaallisesti varustautumalla. Jos emme kehity ihmisyydessämme on tulevaisuuteemme yhtä lohduton kuin menneisyytemmekin. Iso osa hyvinvoinnistamme kaadetaan silloin jatkossakin aseiden ostoon, joiden olemassaolo ei tuota hyvinvointia muille kuin myyjilleen.
On mielenkiintoista havaita, miten ihmiskunta vuoroin kehittyy ja taantuu syklisesti. Tällä erää tuntuu olevan voimakasta ristivetoa epäluuloisen sotakiiman ja henkisemmän pyrkimyksen välillä, joskin sotakiima on valitettavasti voitolla.
Välillä koko ihmiskunnan (tai sen yksittäiset kansat) valtaa pimeä aikakausi jolloin useimmat ovat täynnä ilkeyttä ja epäluuloa, väkivaltaa ja sotahulluutta, sitten kun on tuhottu ja tapeltu riittävästi, koittaa jälleen rauhaisamman yhteiselon, yhteistyön ja ilonpidon kukoistava aikakausi.
Olemmeko me lainkaan itsenäisiä ajattelijoita vai lähes tiedottomia näyttelijöitä ajoittain uusiutuvassa näytelmässä jossa mitataan kehityksemme kulloinenkin taso? Ja mitä tasoomme tulee, näyttäisi huolestuttavasti siltä että emme ole oppineet mitään edellisten maailmansotien opetuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vain barbaarivaltiossa ihminen pakotetaan tappamaan.
Siksi siviilipalvelus.
Tosi tilanteessa. Tapa tai tule tapetuksi, kumman valitset?
Luulen, että sodan mahdollisuus tarjoaa monelle kokemuksen merkityksellisyydestä. Elää ja kuolla jonkin itseään suuremman puolesta. Olla sankarillinen, olla tarvittu. Myyttejä jotka uppoavat, kun maailmasta on vaikea löytää paikkaa tai mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kerta kaikkiaan pysty ampumaan, niin kyllä jokaisen miehen pitäisi mennä tasaveroisesti silti sinne etjlinjaankin.
Siellä voi toimia ensiaputehtävissä, viestimiehenä, kuljettajana tai muonittajana.
Aina tulee fyysisiä tilanteita ja urheilussakin on eri sarjat naisille, joten naisia en rintamalle laittaisi.
P.s. Kyllä rintamalinjoja on edelleen, vaikka kaupungeissa edetäänkin.
Miksei nainen voisi toimia rintamalla esimerkiksi ensiaputehtävissä, viestissä, kuskina tai muonittajana?
Tositilanteessa sairaat ja mt-ongelmaiset vain liittyisivät käpykaartiin. Parempi, että siviilipalvelusmiehet ovat yhteiskunnan muissa tehtävissä, jossa he voivat auttaa esimerkiksi sairaanhoidossa ja palo- ja pelastustehtävissä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse äitinä kyllä suosittelisin pojalleni siviilipalvelusta ennemmin kuin armeijaa. Armeija on ärsyttävä kokemus, jossa kyykytetään ihmisiä turhaan ja jos sattuu tulemaan sotatilanne ja sattuuhan se, kun on jo päällä, Nato-Suomen pojat lähetetään sinne rintamalle. Ei kiitos, poikani ei tarvitse mennä ammuttavaksi minnekään.
Ap, koska yksikään ei puolusta maata joka sortaa kansaansa. Maa jossa kansa on kahtiajakautunut ei puolusta maata.
Kiitos ek:n ja kokoomuksen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että sodan mahdollisuus tarjoaa monelle kokemuksen merkityksellisyydestä. Elää ja kuolla jonkin itseään suuremman puolesta. Olla sankarillinen, olla tarvittu. Myyttejä jotka uppoavat, kun maailmasta on vaikea löytää paikkaa tai mieltä.
Haminan päärakennuksen ekassa kerroksessa aikoinaan eräs lähes eläkeikäinen sotmest: "...tarkoitus on saattaa mahdollisimman monta vihollista sankarikuoleman kera manan majoille, mieluiten vieläpä erittäin kivuliaasti. Eikä suinkaan se että itse potkaisette tyhjää heti kättelyssä..."
Hyvä ohje.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Parempiin työpaikkoihin armeijan käymisellä on etua (johtajakoulutus aliupseereilla ja upseereilla)"
Kuitenkin RUK:n ja AUK:n käyneet kaverini ovat hanttihommissa ja itse c-miehenä olen asiantuntijatehtävissä. Muutenkin nämä perustelut ovat kuin jostain 70-luvulta.
Itse kun menin töihin niin meidän firmassa melkein kaikki johtajat ja päälliköt oli RUKn käyneitä ja loputkin AUKn.
Varmaankin kovin alakohtaista, varmastikin näin voi olla esimerkiksi raksa/teknisellä puolella ja ehkä osin kaupankin alalla, sen sijaan esimerkiksi sosiaali-ja terveyshuollon puolella tai it alalla ei ruk/auk ole juurikaan merkitystä.
Tekee ainoastaan itsestään pellen jos alkaa keulimaan sotasankaruuksillaan ICT-alalla. Parhaillaan myötähäpeilen kun yksi heppu sai ylilutin palkin joulukuussa ja nyt ollaan niin suurta syväjohtajaa jne. Eipä edes firman verkkarit niskassa olisi Rajalla katseltu tuollaista yltiöpätijää.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, jos jokainen valitsisi mukavuussyistä sivarin. Mitä siitä seuraisi. Meidät valloitettaisiin noin vain. (Ei Natosta tule riittävästi joukkoja. Meidän on itse puolustauduttava.)
Ollaan väärällä tiellä, kun aseista voi kieltäytyä vain siksi, että ei mua huvita.
Kaikilla ei ole samaa motivaatiota puolustaa tätä yhteiskuntaa. Orpo ja kumppanit voisivat panostaa enemmän yhteenkuuluvaisuuden luomiseen sen sijaan, että kylvävät epäsopua ja kurjistavat monen elämää. Ja sitten tullaan siihen peruskysymykseen, että miksi aseellisen maanpuolustuksen pitäisi olla vain miehiä koskeva velvollisuus vielä vuonna 2024? Vuosikymmenten ajan on huudettu sukupuolisen tasa-arvon puolesta ja jopa pilkattu (hetero)miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain barbaarivaltiossa ihminen pakotetaan tappamaan.
Siksi siviilipalvelus.
Tosi tilanteessa. Tapa tai tule tapetuksi, kumman valitset?
Koska uskon karman lakiin ja olen ihmisystävä, valitsisin tapetuksi tulemisen.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vallan erikoista, että ihminen tapetaan mikäli hän ei suostu tappajaksi. Sellaisiksi eläimiksi me yhä tänäkin päivänä saatamme taantua kun väkivaltaiset vaistomme valjastetaan täyteen voimaansa ja järki sekä ihmisyys kadotetaan.
Sen kovempaa miehisyyttä tuskin vaaditaankaan, kuin seistä aseistakieltäytyjänä sotaa käyvässä maassa.
Sotimalla emme ole pysyvää rauhaa ja vakautta aikaan saaneet, emme myöskään sotilaallisesti varustautumalla. Jos emme kehity ihmisyydessämme on tulevaisuuteemme yhtä lohduton kuin menneisyytemmekin. Iso osa hyvinvoinnistamme kaadetaan silloin jatkossakin aseiden ostoon, joiden olemassaolo ei tuota hyvinvointia muille kuin myyjilleen.
Minusta on erikoista komennella kansalaisia varautumaan, jos samaan aikaan valtio ei tee mitään kouriintuntuvaa varautuakseen. Ainakin väestönsuojat pitäisi kiireesti kunnostaa ja samoin Ahvenanmaan demilitarisaatio purkaa. Miehitettyjä saaria on todella vaikea saada takaisin ilman merkittäviä tappioita, ja Ahvenanmaalta käsin Venäjä hallitsisi pohjoista Itämerta.
Yhtä tärkeitä mahdollisissa sota- ja poikkeustiloissa on siviilipalveluksen suorittaneiden panos.
Käpykaartilaisia on aina ollut.