Vanhemmat ovat hemmotelleet nuoret piloille eikä työlle yäuhrautuminen kiinosta enää nuorisoa
Ennen työlle uhrautuminen oli suomalaisuutta määrittävä kunnia-asia, josta monet suomalaisista sukupolvista oli ylpeä ja siitä ei tingitty. Mutta nykyään nuoriso on vanhempien toimesta niin piloille hemmoteltua että työlle uhrautuminen ei kiinnosta nuorisoa: https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/ty%C3%B6lle-uhrautuminen-ei-kiinnos…
Kommentit (106)
Ilkka-Pohjalaisella on itsellään huono maine. Kehittivät "trainee-ohjelman", josta ei saanut palkkaa ja työ oli kokoaikaista ja ne oli siis ihan oikeita työtä; kuten markkinointisuunnittelija, ohjelmointia, sovelluksen tekemistä. Mutta voisi kuulemma kysyä "työkaverilta" apua. https://journalisti.fi/uutiset/2021/10/ilkka-yhtyma-etsi-opiskelijoita-…, mutta tosiaan tuonne haettiin myös IT-alan porukkaa eikä pelkkiä toimittajia.
No tytär tekee kahta työtä. On omistuskämppää ja hienoa autoa. Ja likka on 26 vuotias. Että ei pidä yleistää.
Äiti ei hemmotellut minua pilalle. Ei ollut varaa.
Haluan että elämässä on muutakin kuin työ. N29
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihanaa että nyt myös työntekijänä voin vaatia joustoja minua kohtaan. Tuntui että vanhempani hyppivät aina työnantajan mukaan, meidän sukupolvella on eri meno.
Mitä enemmän vapautta minä saan, sitä enemmän minäkin joustan. Saan päättää milloin olen vapaalla ja käydä vaikka kesken päivän eläinlääkärissä. Korvaan tämän sitten tekemällä välillä lyhyelläkin varoitusajalla työnantajalle tärkeitä ylitöitä tai syömällä pari viikkoa lounaat työn ääressä yms. Mihinkään käskyttämispaikkaan en enää ikinä lähde.
Juuri näin. Tässä on toki pieni ongelma: Monilla aloilla tämä ei ole ollenkaan mahdollista ja siksi näillä käskyttämisaloilla työntekijöiden vaihtuvuus ja pako alalta näkyy huolestuttavasti yhteiskunnan toiminnoissa. Hallitus ja työantajat ovat täysin munattomia asian kanssa.
Esim. hoitoalalla työ on
Ja tähän väliinhän iskivät vuokratyöfirmat. Sote on ainoa ala, jossa keikkalaisella on (paljon) paremmat oltavat kuin vakituisella työntekijällä. Sitä voidaankin sitten miettiä, miksi näin on haluttu, vahinko se ei ole.
Mitä ihmettä tarkoittaa työlle uhrautuminen? Eikö normaali työnteko riitä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä tarkoittaa työlle uhrautuminen? Eikö normaali työnteko riitä?
Se on sitä että asettaa työn elämässään keskiöön ja ykkös prioriteetiksi. Nykyisin on tullut vallalle ajatus että työ on välttämätön pakko tai että palkka on työntekoa tärkeämpi mikä näkyy siinä että töitä ei enää ollenkaan tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä tarkoittaa työlle uhrautuminen? Eikö normaali työnteko riitä?
Se on sitä että asettaa työn elämässään keskiöön ja ykkös prioriteetiksi. Nykyisin on tullut vallalle ajatus että työ on välttämätön pakko tai että palkka on työntekoa tärkeämpi mikä näkyy siinä että töitä ei enää ollenkaan tehdä.
Aika karsea on elämä, jos työ on ykkösprioriteetti tai keskiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä tarkoittaa työlle uhrautuminen? Eikö normaali työnteko riitä?
Se on sitä että asettaa työn elämässään keskiöön ja ykkös prioriteetiksi. Nykyisin on tullut vallalle ajatus että työ on välttämätön pakko tai että palkka on työntekoa tärkeämpi mikä näkyy siinä että töitä ei enää ollenkaan tehdä.
Aika karsea on elämä, jos työ on ykkösprioriteetti tai keskiö.
Sillä tavoin hyvinvointi Suomi on rakne. Ensin työt ja vasta sitten huvi ja kaikki muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä tarkoittaa työlle uhrautuminen? Eikö normaali työnteko riitä?
Se on sitä että asettaa työn elämässään keskiöön ja ykkös prioriteetiksi. Nykyisin on tullut vallalle ajatus että työ on välttämätön pakko tai että palkka on työntekoa tärkeämpi mikä näkyy siinä että töitä ei enää ollenkaan tehdä.
Aika karsea on elämä, jos työ on ykkösprioriteetti tai keskiö.
Sillä tavoin hyvinvointi Suomi on rakne. Ensin työt ja vasta sitten huvi ja kaikki muu.
Oikein hyvinvoivaltahan tämä vaikuttaakin. Vai meinaatko että nykyinen tilanne on kaikkien uhrautumattomien syytä?
Vierailija kirjoitti:
Orjan elämässä on olennaista uhrautua työlle. Sen sijaan vapaaksi ihmiseksi syntyneeltä tuon odottaminen on aika kieroutunutta. Elämässä on kuitenkin kyse jostain paljon suuremmasta, kuin siitä, että tahkoais voittoa jollekin yritykselle oman hyvinvoinnin kustannuksella
Ehdottomasti juuri noin!
Miksi edes pitäisi tehdä töitä jollekin yritykselle? Kuka se niin määärää? Eihän se työ ole mikään yritysten monopoli.
Ellei halua tehdä töitä jollekin yritykselle, niin se on ihan ok, sen kun tekee töitä vaan ihan itselleen.
Niin minäkin teen. Silloin voi itse valita mitä tekee ja milloin tekee. Voi itse hinnoitella oman työnsä (kunhan ei hinnoittele itseään ulos) ja saa myös pitää työnsä hedelmät ihan itse. Toki verottaja ottaa omansa välistä, mutta niihän se tekee joka tapauksessa, teet sitten yritykselle töitä tai itsellesi.
Ilmeisin juttu on oman yrityksen perustaminen Toiseksi, tänä päivänä on niin paljon laskutuspalveluita, työosuuskuntia, laskutusosuuskuntia, OP-Kevytyrittäjä- yms juttuja, Eezyä, Ukkoa, jne, että voit ihan hyvin tehdä töitä ilman toisen perustamaa yritystä tai omaakin yritystä. (No, kyllähän esim. Eezy on yritys, mutta pointti oli ihan muu.)
Vaihtoehtoina ei että meneekö töihin toiselle vai eikö tee töitä ollenkaan. Töitähän voi tehdä ilman valmiiksi pedattua työpaikkaakin. Jokainen saa vapaasti perustaa sellaisen tulonlähteen kuin mihin pystyy.
Kun teen töitä itselleni, niin motivaatio on tosi hyvä, kun en lihota työnantajan tulosta vaan ihan omaani. Myös tekemisen vapaus on hienoa, kun olen itse oma pomoni. Voin päättää lomaviikot itse ja viime vuonnakin oli 13 viikkoa kesälomaa. Kun voi itse päättää, niin miksi ei.
Vaihtoedot ei ole pelkästään a) toiselle töihin ja b) työttömyys. On myös c) muu mikä?
Mutta onhan se helpompi töissä ollessa valittaa riistoa, pientä palkkaa & työnantajan ahneutta ja työttömänä ollessa valittaa sitä, että ei pääse riistettäväksi valmiiseen työpaikkaan.
Muitakin vaihtoehtoja on. Mutta onhan se helpompaa valita a) tai b) kuin että lähtisi tielle c).
"yäuhrautuminen"
No joo, miksi hel ve tis sä pitäisi uhrautua millekään? Nasupiireissä on ollut tämä yksi tapaus, joka halusi uhrata johkun vapaaehtoisen. Hän on tiettävästi vankeinhoidon tai vankimielisairaalan hellässä huomassa. Liekö Pohjanmaalta? Siellä on sekopäistä porukkaa.
Ihmisellä on elämässä muitakin vastuita kuin työ. Esimerkiksi perhe.
Vierailija kirjoitti:
No tytär tekee kahta työtä. On omistuskämppää ja hienoa autoa. Ja likka on 26 vuotias. Että ei pidä yleistää.
Ajatella, että ihan yäuhrautumalla hankittu kaikki. Tsemppistä.
(Hän on tainnut saada työstään asiallista palkkaa, vai mitä, eikä uhrautunut lainkaan. Uhrautuminenhan tarkoittaa, että pitäisi ilmaiseksi raataa.)
Vierailija kirjoitti:
Olen 30v työssökäyvä ja samaa mieltä nuorison kanssa. Tämä mätä yhteiskunta saa haistaa pitkän pskan. En uhraa tälle yhteiskunnalle muuta kuin minimin mikä on pakko enkä yhtään enempää.
Päässä vikaa jos elämä ei maistu
Niin miksi pitäisi olla tyhmä?
Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
Ihmiset poltetaan loppuun paskaduunissa, josta ei saa kunnon palkkaa ja sitten ihmetellään, kun kaikki on niin lihavia eikä jakseta perustaa perheitä.
Entisaikaan tehdastyöllä ansaitsi niin hyvin, että pystyi hankkimaan ajan myötä oman talon yms. Miksi tätä seikkaa ette huomioi? Nykyään ei ole samalla lailla paljon hyväpalkkaista suorittavaa työtä tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi tuhlata yksi ja ainoa elämä työntekoon? Voi viettää mukavaakin elämää.
Ruuan yms. voi sitten vapaasti hankkia kasvattamalla tai keräilemällä eikä tulla muilta pummimaan rahaa.
Tämä. Näissä "mukavamman elämän valitsijoissa" on yksi mitä en het ymmärrä. Miksi muiden pitää se mukavampi elämä maksaa?
Onko työlle järkevää uhrautua? Mielestäni ei. Vaihtoehtoja on kaksi, joka huolehdit että saat yhteiskunnalta mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä tai sitten koulutat itsesi niin pitkälle, että jäät törkeästä verotuksesta huolimatta saamapuolelle, ja koska saat niin paljon voit valintasi mukaan jossain vaiheessa myös leppoistaa elämääsi esim 4 päivän työviikko. Elämässä kun on, ja tulisi olla muutakin kuin työ.
Ja tuo yhteiskunnan varaan jäämisen vaihtoehto tulee puhtaasti siitä, että täällä siihen suorastaan kannustetaan niin kauan kunnes esim verotus muuttuu ihmis- ja perheystävällisemmäksi. Siihen saakka kannattaa yksilön näkökulmasta tietenkin päästä mahdollisimman helpolla ja säästää itseään. Täällä eletään sosialismissa niin toteutetaan sitä.
Vierailija kirjoitti:
"yäuhrautuminen"
No joo, miksi hel ve tis sä pitäisi uhrautua millekään? Nasupiireissä on ollut tämä yksi tapaus, joka halusi uhrata johkun vapaaehtoisen. Hän on tiettävästi vankeinhoidon tai vankimielisairaalan hellässä huomassa. Liekö Pohjanmaalta? Siellä on sekopäistä porukkaa.
Ihmisellä on elämässä muitakin vastuita kuin työ. Esimerkiksi perhe.
Minä taas en halua perhettä ollenkaan. On ihanaa olla vapaa. Rahaa jää omaan hauskanpitoon.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teet töitä koko elämäsi, että joku firma saa enemmän voittoa.
Sitten firma lopettaa toimintansa ja kaikki savuna ilmaan, mitä järkeä tässä on, kaikki työ nollautui?
Etkö saa firmalta palkkaa työstäsi? Kyllä minä ainakin saan. Sen käytän itse haluamallani tavalla.
Juuri noin.
Ei kai kukaan tee töitä siksi, että firma saisi voittoa. Töitä tehdään siksi, että siitä saadaan palkaa. Jos palkka ei ole riittävä, niin sitten pitää unohtaa se firma ja etsiä joku parempi tulonlähde.
Juuri näin. Tässä on toki pieni ongelma: Monilla aloilla tämä ei ole ollenkaan mahdollista ja siksi näillä käskyttämisaloilla työntekijöiden vaihtuvuus ja pako alalta näkyy huolestuttavasti yhteiskunnan toiminnoissa. Hallitus ja työantajat ovat täysin munattomia asian kanssa.
Esim. hoitoalalla työ on pakkotahtista ja täysin kelloon ja työvuorolistoihin sidottua. Joustot ovat käytännössä nolla työnantajalta, mutta työntekijältä niitä vaaditaan ja odotetaan jatkuvasti uupumukseen asti. Palkassa loputon joustaminen ja kumartelu ei kuitenkaan liiemmin näy. Ei siis ole ihme, että työntekijät äänestävät jaloillaan ja kehottavat jälkeläisiään valitsemaan järkevämmän alan.