Työttömyys ahdistaa parisuhdetta ajatellen
Minulla ei siis vielä ole miestä, mutta ahdistaa jo etukäteen ajatus, kun menemme ensimmäistä kertaa miehen vanhemmille syömään, ja joudun sanomaan että olen työtön, jos kysytään mitä teet. Eihän sitä voi olla menemättäkään, ainakaan tuollaisen syyn takia.
Kommentit (64)
Saat helpommin työpaikan kuin hyvän miehen, joten ongelma ei realisoidu.
En nyt toisaalta mikään siivoojakaan haluaisi olla. Ei senkään kertominen mitenkään ylpeyttä aiheuta.
Minut on siis irtisanottu työstäni.
Ap
Oot loora. Siis miehelle.
Ei sitä kiinnosta sun työ ..vaan loora.
Voi olla menemättä. Tai sitten keksikää yhdessä mitä sanotaan. Ota mies jota se ei häiritse. Ehkä on turha mennä jos vanhempi on rasisti työttömiä kohtaan, turha reissu sinne.
Vierailija kirjoitti:
Saat helpommin työpaikan kuin hyvän miehen, joten ongelma ei realisoidu.
Ei saa helposti hyvää työpaikkaa, mutta kyllä nainen aina jonkun häntäheikin saa sänkyynsä. Yhtä moraalittomia kaikki
Ei kannata mennä, jos vanhemmat ovat jotain armottomia perskokoomuslaisia ilman empatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Minut on siis irtisanottu työstäni.
Ap
Tottakai, koska olit jollekkin narsistille tai jollekkin muulle k u s i päälle liian "hankala", kyse ei ollut ammattitaidostasi, vaan siitä, että et alistunut hyväksikäyttöön.
Näitä paradokseja tapahtuu tulevaisuudessa lisää useita ja paljon
Voin sanoa, että aika ahdistavaa on olla myös miehenä tuossa tilanteessa. Omalla kohdalla ero oli ainoa ratkaisu, koska työllistyminen on vaikeaa pitkäaikaisen sairauden vuoksi.
Pitääkö tunkea syömään. Eläkää omaa elämäänne.
No. Hieno juttu, jos pääset treffeille. Itse miehenä ja työttömänä tiedostan erinomaisen hyvin, että työttömyys rajoittaa kärjistäen mitä tahansa sosoaalista kanssakäymistä. - En väitä, että naiset olisivat vaatimassa ja odottamassa, että minun miehenä tulisi olla (ensisiainen) maksaja mutta onhan se totta. että olisi mutkattomampaa deittailla, jos ei tarvitsisi olla niin tarkka rahojen riittävyyden suhteen. - Mutta hiljaista ja vähäist se oli deittailu silloinkin kun hetki sit olin töissä kun en oikein edes tiedä. mistä sitä lähtisin deittikumppania etsimään kun baareissa ja yökerhoissa viihdyn j aolen aina viihtynyt vähän huonosti ja Tinderkinä taitaa olla enempi ruuhkaSuomen juttuja...
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa, että aika ahdistavaa on olla myös miehenä tuossa tilanteessa. Omalla kohdalla ero oli ainoa ratkaisu, koska työllistyminen on vaikeaa pitkäaikaisen sairauden vuoksi.
Heikko itsetunto se ongelma on, mutta paskavaltio ja kusipäiset ihmiset suurin ongelma
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö tunkea syömään. Eläkää omaa elämäänne.
On ihan normaalia, että jossain vaiheessa tapaan miehen vanhemmat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä, jos vanhemmat ovat jotain armottomia perskokoomuslaisia ilman empatiaa.
Kyllä nämäkin yleensä tosielämässä reagoivat empaattisemmin kuin netissä, jossa mitään oikeaa keskustelua ei voi käydä.
Nyt menet kyllä asioiden edelle. Jos ei vielä ole miestäkään näköpiirissä, niin turha murehtia työttömyysjuttuja sen suhteen mitä miehen vanhemmat miettivät. Vai suunnitteletko loppuelämäsi olevasi työtön?
Olen itsekin vain vähäisessä osa-aikatyössä, pääasiassa työtön. En ikinä alkaisi seurustella tälläisessä tilanteessa ja kertoilla raha- ja elämäntilanteestani. Olen mieluummin yksin, niin ei tarvi selitellä kenellekään, eikä hävetä itseään ja tilannettaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin vain vähäisessä osa-aikatyössä, pääasiassa työtön. En ikinä alkaisi seurustella tälläisessä tilanteessa ja kertoilla raha- ja elämäntilanteestani. Olen mieluummin yksin, niin ei tarvi selitellä kenellekään, eikä hävetä itseään ja tilannettaan.
Itseä ei ole olemassa, joten sitä ei voi hävetä.
- Buddha, ehkä
Mikä oli syy, että tuli potkut, ap? Sekin vähän vaikuttaa siihen, onko mitään aihetta häpeillä.
Kerrot koulutuksesi, johon loppuu kysely. Problem solved.