Pystyisitkö parisuhteeseen eri kielisen ihmisen kanssa? Entä perheen perustaminen?
Miten kielet valikoituisivat kuka puhuu mitäkin?
Kommentit (93)
Takana 10 vuotta yhteiseloa ja kaksi lasta. Alussa ei ollut yhteistä kieltä ollenkaan. Eihän tämä aina helppoa ole mutta jotenkin nämä vuodet tässä ovat näköjään kuluneet :D
Vierailija kirjoitti:
Takana 10 vuotta yhteiseloa ja kaksi lasta. Alussa ei ollut yhteistä kieltä ollenkaan. Eihän tämä aina helppoa ole mutta jotenkin nämä vuodet tässä ovat näköjään kuluneet :D
Jatkan että molemmat vanhemmat puhuvat omaa kieltään lapsille ja vanhemmat yhdessä yhtä kieltä
En. Kyllä se kieli niin tärkeä pidemmän päälle on.
Minulla on ollut japanilainen vaimo jo yli 20 vuotta. Tavattiin Lontoossa, jossa molemmat asuimme. Kommunikointi onnistui englanniksi oikein hyvin. Enemmän kulttuurierot aiheuttivat hämminkiä kuin kieli.
Kun muutettiin Suomeen, vaimo opetteli suomenkielen ja puhuu sitä nykyisin oikein hyvin.
Ei mua haittaisi eri kieli ollenkaan, voisi olla hauska kokemus eli ihan avoimin mielin.
Nyt olen jo yli 40 eli perheen perustaminen ei ole enää ajankohtaista kun omat lapsetkin saanut jo maailmalle.
Kyllä, jos toisen osapuolen äidinkieli olisi sujuvasti opittavissani. Sellainen suhde, jossa molemmat puhuvat muuta kuin äidinkieltään eli kai useimmiten englantia, ei voisi olla toiveitani vastaava. Kieli, puhe, kirjallisuus ja kulttuuritietoisuus ylipäätään ovat minulle hyvin tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Takana 10 vuotta yhteiseloa ja kaksi lasta. Alussa ei ollut yhteistä kieltä ollenkaan. Eihän tämä aina helppoa ole mutta jotenkin nämä vuodet tässä ovat näköjään kuluneet :D
Jatkan että molemmat vanhemmat puhuvat omaa kieltään lapsille ja vanhemmat yhdessä yhtä kieltä
Mitä kieltä te keskenään puhuitte? Enkkua vai jommankumman kieltä?
Miten ihmeessä pystyitte rakastumaan ilman kieltä?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut japanilainen vaimo jo yli 20 vuotta. Tavattiin Lontoossa, jossa molemmat asuimme ja kommunikointi onnistui englanniksi oikein hyvin. Enemmän kulttuurierot aiheuttivat hämminkiä kuin kieli.
Kun muutettiin Suomeen, vaimo opetteli suomenkielen ja puhuu sitä nykyisin oikein hyvin.
Unohtui, että lapsia ei ole, mutta jos olisi, molemmat puhuisimme lapsille omaa äidinkieltämme, kuten suositus on. Näin ovat tehneet myös kaikki tuntemamme suomalais-japanilaiset pariskunnat Suomessa, joilla on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, jos toisen osapuolen äidinkieli olisi sujuvasti opittavissani. Sellainen suhde, jossa molemmat puhuvat muuta kuin äidinkieltään eli kai useimmiten englantia, ei voisi olla toiveitani vastaava. Kieli, puhe, kirjallisuus ja kulttuuritietoisuus ylipäätään ovat minulle hyvin tärkeitä.
Eikö se toinen osapuoli voisi opetella suomea?
Kyllä, kunhan jokin yhteinenkin kieli löytyisi. Siis lähinnä englanti. Mahdollisten yhteisten lasten haluaisin oppivan minun ja miehen äidinkielet ja lisäksi englannin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut japanilainen vaimo jo yli 20 vuotta. Tavattiin Lontoossa, jossa molemmat asuimme ja kommunikointi onnistui englanniksi oikein hyvin. Enemmän kulttuurierot aiheuttivat hämminkiä kuin kieli.
Kun muutettiin Suomeen, vaimo opetteli suomenkielen ja puhuu sitä nykyisin oikein hyvin.
Unohtui, että lapsia ei ole, mutta jos olisi, molemmat puhuisimme lapsille omaa äidinkieltämme, kuten suositus on. Näin ovat tehneet myös kaikki tuntemamme suomalais-japanilaiset pariskunnat Suomessa, joilla on lapsia.
Millaiset kulttuurierot oli eniten ongelma? Kuinka usein käytte japanissa?
En ymmärrä miksi tuo olisi ongelma, jos kummallakin on yhteinen kieli, jota puhuvat hyvin. Olen itse asunut yli viisitoista vuotta Englannissa ja tuona aikana mulla on ollut kolme kumppania, joiden kanssa puhuttu englantia ja kielen suhteen ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa.
Juu en voisi, haluan puhua ja kuunnella hyvää ja sujuvaa suomea.
En. Minulle kelpaa vain suomalainen mies.
Totta kai, jos molemmat osaavat yhteistä kieltä hyvin. Olen ollut vakavissa suhteissa ulkomaalaisten naisten kanssa. Itse puhun täydellistä englantia ja niin puhuivat nämä naisetkin kieltä hyvin sujuvasti, joten eipä tuottanut ongelmia. Jos hankkii lapsia, näissä tilanteissa pitää ehkä karsia yksi jos toinen kieli pois, jos riskinä on muuten aiheuttaa liikaa kielellistä hämmennystä lapselle, mutta esimerkiksi kaksikielisyys on täysin normaalia. Suomessa lapsi tietenkin oppisi suomen, tämä sanomattakin selvää. Jos asuisin muualla, en ole varma, varmaan silloinkin puhuisin näille suomea.
Kyllä ja olen sen tehnytkin. Jos yhtään luet lehtiä missä ihmiset kertoo elämästään, niin ei pitäisi olla uutinen sinullekaan.
Vierailija kirjoitti:
Juu en voisi, haluan puhua ja kuunnella hyvää ja sujuvaa suomea.
En mä ainakaan ole edes suomalaisten exieni kanssa juurikaan puhunut hyvää ja sujuvaa suomea :D Siinä ne on olla möllöttänyt sohvalla (ei puhu eikä pussaa)
Vierailija kirjoitti:
Takana 10 vuotta yhteiseloa ja kaksi lasta. Alussa ei ollut yhteistä kieltä ollenkaan. Eihän tämä aina helppoa ole mutta jotenkin nämä vuodet tässä ovat näköjään kuluneet :D
Miten rakastuu ihmiseen, jonka kanssa ei voi kommunikoida yhteisellä kielellä? Miten oppia tuntemaan hänet syvällisellä tasolla? Itselle ei ulkomaalainen kumppani ole ongelma, mutta se että ei olisi yhteistä kieltä olisi kyllä...
Englantia puhuvan kanssa ilman muuta. Lapsia en halua, mutta jos haluaisin, heille puhuisin suomea.
Up