Nettideittailun ongelma
Onko teillä muilla sitä ongelmaa että ette pysty kiinnostumaan netin kautta ihmisistä? Vieraalle ihmiselle ei jaksa alkaa kertoilla itsestään ja homma tuntuu raskaalta työhaastattelulta ja sitten kun tavataan niin mitään kemiaa ei ole. Itse petyn joka kerta kun tapaan nettideitin vaikka hän ihan kiva olisikin. Ja olen vuosien aikana tavannut useamman kymmentä. Ihastun vain oikeassa elämässä tavattuihin ihmisiin mutta saan aina torjuvan vastaanoton.
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miten mulla tulee noista ratikoista, kävelystä ja pyöräilyistä mieleen, että ensinnäkin yritetään viedä daamia johonkin vähän syrjemmäs ja toiseksi ettei kiinnosta jutella? "
Kahvilassa ei koskaan ole niin rentoa ilmapiiriä, että siellä voisi keskustella täysin vapautuneesti. Keskustelut kahviloissa on enemmän virallista puhetta. Ehkä joku ammattinäyttelijä tai todella kokenut treffaaja pystyy kertomaan ensitreffeillä hauskoja tarinoita.
Millä lailla tilanne on erilainen raitiovaunussa?
Olen kerran vienyt ulkomaalaisen naisen juuri kolmosen ratikkaan ja se meni hyvin. Selitin hänelle mikä paikka on mikäkin.
Joo, turistikierrokseenhan se kolmosratikka on mitä parhain! Mutta treffeillä ainakaan mua ei niinkään kiinnosta Helsingin nähtävyydet, vaan haluaisin tutustua siihen toiseen ihmiseen. Nojoo, tokihan sitä tutustumista voi varmaan jonkin verran tehdä siinä maisemia katsellessakin. Mutta nämä ovat varmaan mielipideasioita. Itseäni ei niinkään kiinnosta toiminnalliset treffit, vaan keskustelu ja tutustuminen.
Opin nettideittailusta muutamia asioita
1. Mene aina noin 10 minuuttia viiveellä paikalle ja tsekkaa sen neidon perät ym olemus. Jos se ei miellytä, poistu paikalta.
2. Mene treffeille aina juoksukengät jalassa varmistaaksesi , että pääset tarpeen tullen poistumaan ripeästi jos paljastuu, että tuo muuten hemaisevan näköinen nainen on YH.
3. Älä anna puhelin numeroasi vaan varaa aina prepaid yhteydenpitoa varten.
4. Älä vie naista omaan kotiisi vaan varaa joko air bnb tai edullinen hotellihuone ,sillä jos hän osoittautuu huonoksi sängyssä niin sinulle jää mahdollisuus ghostaamiseen
5. Varaa myös aina selitys / selityksiä valmiiksi jos ghostaamisen jälkeen sinulle tulee tarve käyttää häntä uudelleen ja voit tehdä zombiet, eli palata kuolleista tyylikkäästi ja uskottavasti.
Näillä ohjeilla pääset hyvin alkuun ja opit pian kehittämään omia variaatioita nettideittiesi onnistumisen varmistamiseksi.
Naisten on opittava , ettei ilmaisia lounaita ole olemassa.
Näin se vaan menee..
Täällä aika moni tuntuu kirjoittavan; että samat tyypit vuodesta toiseen palveluissa.
Mistä tiedätte sen, ellette itse pyöri siellä vuodesta toiseen?
Eli olette itse "niitä tyyppejä".
Miten on mahdollista, että ette helsingin kokoisessa kylässä onnistu löytämään seuraa kuin netin kautta? Lopulta kun löydätte sieltä netistä sen seuralaisen, viette hänet paikkoihin jotka hän on nähnyt jo miljoona kertaa? Museoon,kolmosen ratikkakierrokselle,kiasmaan jne ? Voisiko tylsempiä treffejä enää edes suunnitella? Todellakin romanttiset treffit tuijotella taidemuseon seiniä. Mikä voisikaan mennä pieleen? Viet kauniin naisen treffeille halvimpaan mahdolliseen paikkaan ja lisäksi syömään halvimpia eväitä mitä lidlistä saa ? Ja kaiken kukkuraksi käytte kinaamaan Naisen kanssa siitä kumpi maksaa sen ratikkalipun?! Miten olisi vähän arvostusta,pikkuisen huomaavaisuutta ja edes hippusen kunnioitusta? Sitä se sitten on kun pojat yrittää olla Miehiä, mutta äiti ei ole antanut tarpeeksi viikkorahaa .
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että ette helsingin kokoisessa kylässä onnistu löytämään seuraa kuin netin kautta? Lopulta kun löydätte sieltä netistä sen seuralaisen, viette hänet paikkoihin jotka hän on nähnyt jo miljoona kertaa? Museoon,kolmosen ratikkakierrokselle,kiasmaan jne ? Voisiko tylsempiä treffejä enää edes suunnitella? Todellakin romanttiset treffit tuijotella taidemuseon seiniä. Mikä voisikaan mennä pieleen? Viet kauniin naisen treffeille halvimpaan mahdolliseen paikkaan ja lisäksi syömään halvimpia eväitä mitä lidlistä saa ? Ja kaiken kukkuraksi käytte kinaamaan Naisen kanssa siitä kumpi maksaa sen ratikkalipun?! Miten olisi vähän arvostusta,pikkuisen huomaavaisuutta ja edes hippusen kunnioitusta? Sitä se sitten on kun pojat yrittää olla Miehiä, mutta äiti ei ole antanut tarpeeksi viikkorahaa .
Heh 😂 nää on niitä samoja poikia jotka juoksee karkuun viimeistään siinä vaiheessa kun nainen palaa laitokselta käärön kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kieltäytyy maksamasta naisen kahvia, niin se on negatiivinen signaali naiselle. Siksi on parempi ettei mene ollenkaan kahvilaan, jolloin tuollaista tilannetta ei tule vastaan. Eniten kuitenkin harmittaa se, että se on tehoton tapa treffata. Tulee liikaa hutitreffejä. Siksi treffit pitää olla mahdollisimman halpoja ja vähällä vaivalla järjestettyjä. Silloin harmittaa vähemmän, jos ne menee puihin =( nainen ei tunne kemiaa miestä kohtaan).
No sitten kannattaa tosiaan ehdottaa tapaamista vaikka kolmosen ratikassa (ajaa kätevästi ympyrää), jos molemmilla on kausikortti. Sillähän tuosta ongelmasta pääset. En todellakaan usko, että kukaan nainen väkisin raahaa teitä kahvilaan, joten jos sellaisia treffejä ehdotetaan, voitte täysin vapaasti kieltäytyä ja ehdottaa
Ihan en tiedä mitä kinaamista tai neuvotteluja voi tulla treffipaikasta ylipäänsä mitenkään? Näin miehen näkökulmasta katsottuna homma toimii käytännössä niin, että sovitaan naisen kanssa päivä ja kellon aika jolloin hänet haetaan ja mies on suunnitellut illan pääsääntöisesti valmiiksi. Varannut mahdollisen pöydän ravintolasta etc. En tiedä,ehkä en vaan osaa kun en ole mikään sarjadeittaaja vaan sovin treffit vain oikeasti kiinnostavien naisten kanssa, eikä niitä nyt kymmenittäin vuositasolla löydy. Pelkän pimpin takia ei treffeillä kannata käydä.
Ei ole ongelmaa, olen tavannut hyviä tyyppejä netissä.
Joo, ei sovi itselleni nettideittailu.
Sain tinderissä ollessani oikeastaan lähes kaikkien miesten kanssa matchin. Ei se tuntunut todelliselta vaan siltä että miehille kelpaa kuka tahansa.
Kävin joillakin treffeillä. Yleensä käytiin kävelyllä. Miehet olisivat halunneet tavata uudestaan. Mutta itse en oikein olisi jaksanut. Tuntui ajanhukalta itselleni. Monesti treffit olivat väkinäistä keskustelua. Kaikkien kanssa ei vaan klikkaa.
Luotan siihen että oikeassa elämässä tulee sitten vastaan jos tulee. Ja jos ei tule niin olen sinkkuna vaikka loppuelämäni. Sekin on ihan ok. Tuli ainakin kokeiltua se tinderi ja annettua sille mahdollisuus. Ei se kaikille sovi ja se on ok.
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että ette helsingin kokoisessa kylässä onnistu löytämään seuraa kuin netin kautta? Lopulta kun löydätte sieltä netistä sen seuralaisen, viette hänet paikkoihin jotka hän on nähnyt jo miljoona kertaa? Museoon,kolmosen ratikkakierrokselle,kiasmaan jne ? Voisiko tylsempiä treffejä enää edes suunnitella? Todellakin romanttiset treffit tuijotella taidemuseon seiniä. Mikä voisikaan mennä pieleen? Viet kauniin naisen treffeille halvimpaan mahdolliseen paikkaan ja lisäksi syömään halvimpia eväitä mitä lidlistä saa ? Ja kaiken kukkuraksi käytte kinaamaan Naisen kanssa siitä kumpi maksaa sen ratikkalipun?! Miten olisi vähän arvostusta,pikkuisen huomaavaisuutta ja edes hippusen kunnioitusta? Sitä se sitten on kun pojat yrittää olla Miehiä, mutta äiti ei ole antanut tarpeeksi viikkorahaa .
Ai miten on mahdollista ? No kyllä vaan on että ei löydy ! Hyvin harva nainen suostuu lähtemään minkäänlaiselle treffille, yleensä tarjoan juomat tasokkaassa paikassa jossa rauhallista jutella ja tutustua. Tinderissä pitkien viestittelyjen jälkeen keksitään vaikka mitä tekosyitä jotta ei pääse tapaamaan matchia, minkä vn takia sitten ylipäätään "deittaillaan" ?
Loistavia tyyppejä olen tavannut, mutta myös ihan hirveita tapauksia. Yhden takia jouduin ottaan yhteyttä poliisiin ja toisen takia päädyttiin ihan käräjille.
Mt-ongelmaisia on niin paljon että en enää deittaile.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei sovi itselleni nettideittailu.
Sain tinderissä ollessani oikeastaan lähes kaikkien miesten kanssa matchin. Ei se tuntunut todelliselta vaan siltä että miehille kelpaa kuka tahansa.
Kävin joillakin treffeillä. Yleensä käytiin kävelyllä. Miehet olisivat halunneet tavata uudestaan. Mutta itse en oikein olisi jaksanut. Tuntui ajanhukalta itselleni. Monesti treffit olivat väkinäistä keskustelua. Kaikkien kanssa ei vaan klikkaa.
Luotan siihen että oikeassa elämässä tulee sitten vastaan jos tulee. Ja jos ei tule niin olen sinkkuna vaikka loppuelämäni. Sekin on ihan ok. Tuli ainakin kokeiltua se tinderi ja annettua sille mahdollisuus. Ei se kaikille sovi ja se on ok.
Kävit kävelytreffeillä, koska suostuit niihin. Ajattele nyt: mies on Tinderissä piilossa profiilin takana ja mies vie sinut halvimmille mahdollisille kahvi/kävelytreffeille. Pahimmassa tapauksessa sinä pyysit miestä kävelytreffeille. No mitä mies tästä ajattelee? "Olen päässyt tilanteeseen, missä mahdollisimman vähällä vaivalla voin saada yhtä maailman arvostetuimmista asioista: seksiä naisen kanssa"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Mutta se on itselleni ainoa keino deittailuun kun livenä en uskalla lähestyä kiinnostavia naisia. Löysin netistä ihan mukiinmenevän muikkelin. Tällä mennään.
Tyytyjä.
Kannattaisi tyytyä sinunkin, mikäli haluat joskus edes hetken olla jonkun kanssa. Toki, jos kumppanin etsimisestä ja kaikkeen siihen liittyvästä jännityksestä, stressistä ja paineista saat enemmän kiksejä kuin itse kumppanista, niin jatka vain skippaamista. 🙂👍
"Ai miten on mahdollista ? No kyllä vaan on että ei löydy ! Hyvin harva nainen suostuu lähtemään minkäänlaiselle treffille, yleensä tarjoan juomat tasokkaassa paikassa jossa rauhallista jutella ja tutustua. Tinderissä pitkien viestittelyjen jälkeen keksitään vaikka mitä tekosyitä jotta ei pääse tapaamaan matchia, minkä vn takia sitten ylipäätään "deittaillaan" ?"
Olet ehdottanut vääränlaisia treffejä. Miehet haluavat treffata kotona tai kävelyllä jossain lähistöllä. Treffien tulokset ovat niin epävarmoja, ettei kannata tuhlata rahaa ja aikaa kahvila- tai ravintolaensitreffeillä.
Vierailija kirjoitti:
Köyhää porukkaa, kun joku kahvi on noin iso ongelma. Mä en tapaisi toiste itaraa miestä, ne on itaria myös tunteissa. Maksan itse, mutta ellei toinen edes tarjoudu, niin iso red flag.
Laittaa ensin sen elämän kuntoon niin ettei joku kahvi ole ongelma, sitten vasta miettii suhteita.
Ei ole olemassa ilmaisia lounaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Mutta se on itselleni ainoa keino deittailuun kun livenä en uskalla lähestyä kiinnostavia naisia. Löysin netistä ihan mukiinmenevän muikkelin. Tällä mennään.
Tyytyjä.
Kannattaisi tyytyä sinunkin, mikäli haluat joskus edes hetken olla jonkun kanssa. Toki, jos kumppanin etsimisestä ja kaikkeen siihen liittyvästä jännityksestä, stressistä ja paineista saat enemmän kiksejä kuin itse kumppanista, niin jatka vain skippaamista. 🙂👍
Jos mä en olisi tyytynyt, mulla ei olisi kumppania tai lapsia.
Paras treffipaikka on ollut puistonpenkillä :D
Niin? Eihän hänkään ketään pakottanut kahvilaan, mutta veti vain omat johtopäätöksensä siitä, ettei löytynyt miehiä, joiden kanssa oltaisi oltu samoilla linjoilla edes ekojen treffien paikasta.
Itse en niin tarkka siitä paikasta ole - periaatteessa. Mutta kovin mielelläni en lähde kävelitreffeille. Ihan vain siksi, että niin suuren osan aikaa vuodesta säät ovat kohtalaisen huonoja. Tuntuisi tyhmältä kävellä jossain räntäsateessa, 20 asteen pakkasessa tai vesisateessakaan. Siinä menee niin iso osa omasta huomiosta palelemiseen ja epämukavaan oloon, että on vaikea keskittyä vain toiseen ja siihen, mitä meidän välillä on. Ja toisaalta ei oikein kävelytreffit nappaa muutenkaan. Toki, jos joku nyt vaikka kesällä sellaisia ehdottaisi, niin voisin toki lähteä, vaikkei se mieluisin vaihtoehto itselleni olekaan. Mieluiten näen jossain kahvilassa tai baarissa - ne ovat helppoja paikkoja, kun voi istua pöydän ääressä, keskittyä keskustelemiseen ja tutustumiseen, eikä yksi juomani kahvi tai vaikka alkoholiton olut kaada ainakaan omaa budjettiani. Jos kävisi niin, että lähes kaikki haluaisivat aina kävelytreffeille ja siitä tulisi suunnilleen normi, niin kyllä se omaakin deittailuhalukkuuttani vähentäisi. Ainakin ajoittaisin kaiken deittailun siinä tapauksessa kesäkaudelle, eli ison osan vuodesta en sitten vaan etsisi ketään, vaikka sinkku olisinkin. Ellei sitten kävelijöille kelpaisi kävelypaikaksi vaikka Kansallismuseo, Kiasma tai joku galleria, jossa voi vaellella sisätiloissa.
Minulla taas on täysin päinvastainen käsitys treffauksesta. Lähden kahvilatreffeille ainostaan jos tapaan todella kauniin naisen, joka ehdottomasti haluaa treffit kahvilaan. Silloinkin todennäköisesti joutuu menemään turhaan kahvilaan, mutta jos ne treffit onnistuukin, palkinto on suuri.
Vierailija kirjoitti:
Kävit kävelytreffeillä, koska suostuit niihin. Ajattele nyt: mies on Tinderissä piilossa profiilin takana ja mies vie sinut halvimmille mahdollisille kahvi/kävelytreffeille. Pahimmassa tapauksessa sinä pyysit miestä kävelytreffeille. No mitä mies tästä ajattelee? "Olen päässyt tilanteeseen, missä mahdollisimman vähällä vaivalla voin saada yhtä maailman arvostetuimmista asioista: seksiä naisen kanssa"
Olen eri, mutta eihän tuo kirjoittaja harrastanut seksiä niiden miesten kanssa. Miehet olisivat halunneet tavata uudestaan, mutta tätä kirjoittajaa ei kiinnostanut. Joten eihän miehet silloin saaneet "mahdollisimman vähällä vaivalla yhtä maailman arvostetuimmista asioista". Hehän pääsivät vain kävelylle.
Niin? Eihän hänkään ketään pakottanut kahvilaan, mutta veti vain omat johtopäätöksensä siitä, ettei löytynyt miehiä, joiden kanssa oltaisi oltu samoilla linjoilla edes ekojen treffien paikasta.
Itse en niin tarkka siitä paikasta ole - periaatteessa. Mutta kovin mielelläni en lähde kävelitreffeille. Ihan vain siksi, että niin suuren osan aikaa vuodesta säät ovat kohtalaisen huonoja. Tuntuisi tyhmältä kävellä jossain räntäsateessa, 20 asteen pakkasessa tai vesisateessakaan. Siinä menee niin iso osa omasta huomiosta palelemiseen ja epämukavaan oloon, että on vaikea keskittyä vain toiseen ja siihen, mitä meidän välillä on. Ja toisaalta ei oikein kävelytreffit nappaa muutenkaan. Toki, jos joku nyt vaikka kesällä sellaisia ehdottaisi, niin voisin toki lähteä, vaikkei se mieluisin vaihtoehto itselleni olekaan. Mieluiten näen jossain kahvilassa tai baarissa - ne ovat helppoja paikkoja, kun voi istua pöydän ääressä, keskittyä keskustelemiseen ja tutustumiseen, eikä yksi juomani kahvi tai vaikka alkoholiton olut kaada ainakaan omaa budjettiani. Jos kävisi niin, että lähes kaikki haluaisivat aina kävelytreffeille ja siitä tulisi suunnilleen normi, niin kyllä se omaakin deittailuhalukkuuttani vähentäisi. Ainakin ajoittaisin kaiken deittailun siinä tapauksessa kesäkaudelle, eli ison osan vuodesta en sitten vaan etsisi ketään, vaikka sinkku olisinkin. Ellei sitten kävelijöille kelpaisi kävelypaikaksi vaikka Kansallismuseo, Kiasma tai joku galleria, jossa voi vaellella sisätiloissa.