Lue keskustelun säännöt.
Mies on ollut työmatkalla ja toivon että jäisi sinne
18.01.2024 |
Avioliitto, kaksi lasta. On ollut yön yli reissulla koulutusmatkalla ja minusta on tuntunut kotona lasten kanssa, että voidaan hetki hengittää. Puuhailla rauhassa, ajatus kulkee, joku rautakanki on pois selkärangasta ja elämässä tuntuu olevan helpompi taajuus.
Tänään se illalla taas kotiin tulee, pitäisi esittää ilahtunutta vaimoa vaikka vituttaa jo valmiiksi. Mikäköhän on asia, josta ekana alkaa kovaan ääneen valittamaan. Taas saa kaikki kulkea munankuorilla kuinka pitkään pidetään jääkaapin ovea auki ja jääkö maito pöydälle vartiksi. Kaikesta omasta tarkkuudestaan huolimatta asunto on paljon enemmän sekaisin hänen kotona ollessaan. Olen luullut, että meillä lapset sotkee mutta ketunmarjat se on suuressa osassa myös tuo mies kenen jälkiä täällä saa korjailla.
Olen iltapäivän itsekseni puhunut ja tsempannut itseäni jaksamaan, sekä todennut että ei tämä voi oikein olla. Miehen kuuluisi olla minulle maailman suurin tuki ja turva eikä ihminen joka vetää minusta energiat pihalle.
Kommentit (103)
On helppoa huudella lähtemisestä. Taustalla voi olla elämää mikä ei ole naistenlehtien palstoilta. Suurimmalla osalla kommentoijista ei hajuakaan siitä synkemmästä Suomesta... Väkivalta,huumeet alkoholi,henkinen painostus ja alistaminen. Vaikka kulissit olisivat kuinka kauniit ulospäin. Näistä luetaan sitten lehtien palstoilta kuinka joku on menettänyt henkensä yllättäen! Kaikenhan piti olla hyvin. Vaan mites lähet kö ei oo rahhaa, tukiverkkoa tai edes jatkuvasti vaihtuvat sossutantat ei usko tai laita asioita eespäin???? Kiitos että itselläni on elämä hallinnassa. Mites sulla, onko omatuntosi puhdas lähimmäisesi puolesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs jos menet välillä hotelliin tai sukulaisten luo lasten kanssa?
Ei se erokaan niin helppo ole. Lasten kanssa aiheuttaa monenlaista hankaluutta. Saatko miehen lähtemään asunnosta ilman isoja riitoja, maksaako elatusavut ilman ulosottoja. Kiusaako autonne takia jolla voisit kuskata lapsianne päivähoitoon jne.
Hyvä konsti saada itselleen lohtua ja hyvää mieltä on etsiä itselleen miesystävä. Silloin se oma mieskään ei vituta niin paljon9
Tässä kuulimme sinun version asiasta, vain pienen osan kokonaisuudesta joten hyvin vaikea sanoa mitään kun ei tiedä millainen itse olet, millaiset teidän välit ovat jne.
Välillä mietin että ymmärtääkö suhteessa tai avioliitossa olevat ollenkaan sitä että suhteen eteen pitää tehdä töitä joka ikinen päivä, ei se ole itsestään selvyys kuten ei myöskään lasten kasvatus tai töiden tekeminen. Tottakai sitä jättää vähemmälle huomiolle toisen vuosien jälkeen eikä välttämättä itsekään tajua mihin se suhde on mennyt. Kiireinen lapsiperhe arki ja kiireiset työt ei auta asiaa joten molemmilta puolilta tarvitaan ymmärrystä. Aloita sinä nii mies oppii kun näkee miten hyvältä se tuntuu. Ei lapsetkaan hetkessä opi ja lisäksi muutokseen menee aikaa. Jos ei suhteen kuntoon saaminen kiinnosta niin sitten vaa eropaperit vetämään ilman selittelyjä, kyllä yhteiskunta auttaa eronneita etenkin kun on lapset. En koskaan tajua että aina selitellään miksi ei voi erota vaikka suhteessa oman kertoman mukaan todella huono olla.
Täällä moni suosittelee eroa. Mitä tapahtuu eron jälkeen. Sitä kannattaa miettiä. Minä lupasin Jumalan ja seurakunnan edessä, että tahdon rakastaa, kunnes kuolema erottaa. Pidän lupaukseni. En halua muuttaa mieltäni. Ei ole aina ollut ruusuista, mutta on pärjätty. Lapsilla on koti ja molemmat vanhemmat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tosi tutulta ap:n tilanne. Itse sain miehen puhuttua pariterapiaan, ja sen aikana kävi ilmi, että mies ei todellakaan kyennyt tulemaan missään minun toiveitani tai tarpeitani vastaan, mutta myönsi kyllä auliisti, että elämä on oikein hyvää näin, eikä ymmärrä missä on vika, kun minä kärsin. Minun olisi vain pitänyt lakata märisemästä ja masentumasta, ja mitään ongelmaa ei olisi ollut. Säästin vuoden aikana summan, jolla sain vuokra-asunnon, sängyt ja sohvan, laitoin eropaperit käräjäoikeuteen ja lopetin pariterapian.
Erovuosi oli varsin kamala, mutta siitä selvittiin kuitenkin suhteellisen hyvin, sekä minä että lapset, kun kotona oli rauhaisaa ja mukavaa. Ei sille voi oikein hintaa laittaa, että arjessa ei ole koko ajan varpaillaan oleva olo. Olen hämmästynyt, miten hyvin olen selvinnyt kaikista asioista, jotka mies ennen hoiti "koska sinä et osaa näitä juttuja". En ole uskonnollinen, mutta on jotenkin sellainen siunattu olo, ihan kuin olisi saanut niin hyvän elämän, jota ei aiemmin voinut kuvitellakaan.
Voimia ap:lle!
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on seinähullu. Muualla hän on kohtelias ja osaa esittää, mutta kotona seinien sisällä hän muuttuu hulluksi.
Sille on oma sanansa ja se on seinähullu. Seinähullut voi olla vaarallisia ja seinähullu ei muutu miksikään.
Joskus se onkin se kotona oleva kumppani, jolla ei ole kaikki ihan kunnossa siellä pääkopassa. Meillä se oli äiti, joka kuitenkin syytti isää ihan kaikesta.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla toisinaan ihan samanlaisia ajatuksia ja huomioita kuin sulla Ap. Kai se on vaan yritettävä jaksaa.
Itseasiassa ajatus tästä helpottaa, että jossakin muussakin kodissa on joku toinen kokien samaa kuin minä. Kiitos. Tsempataan! Elämä kääntyy kyllä vielä parempaan.
Ap
Ei tarvitse jaksaa. Minä lähdin 20 vuotta sitten ja hengitin taas. Toki erosta tuli ihan hirveä ja sain kuulla vaikka mitä uhkauksia. Tuomarikin tarvittiin.
Ei elämä helppoa ole, mutta alistettuna oleminen liian rankkaa. Lapsille antaa myös väärän mallin parisuhteesta.
Eroaminen menee omalla painollaan, kun ensin hankkii asunnon.
Naisena ihmettelen, miksi niin monet naiset ajautuvat huonoihin parisuhteisiin ja varsinkin jäävät niihin kitumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin vuosia samanlaisessa tilanteessa kunnes vaikea päätös tuli tehtyä lapset jo aikuisia .myöhemmin lasten kanssa puhuttuani heidänkin mielestään paras päätös ikinä.niin kliseistä kuin onkin mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.🙂
Itse jätin mieheni. Muutama vuosi riitti sitä lurjusta. Lapsen syntymän jälkeen hän muuttui itsekin lapseksi, mutta uhmaikäiseksi, yritti saada huomion aina itseensä. Sen jälkeen tuntui kuin olisi kapinoiva teini, huoh😮💨 ryyppäämään ja naisiin piti päästä, halusi vissii elämän olevan yhtä juhlaa.suuttui jos ei päässyt baariin. Lastamme "hoivasi" enää harvoin.En lopulta tuntenut enää sitä ihmistä, kaikki tunteet loppui häntä kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä teksti on kuin omasta kynästä. Voiko paremmin enää tuota tunnetta kuvata.
Miehesi saattaa yksinkertaisesti vain olla väsynyt, jos työmatkojakin on. Anna hänen levätä ja ladata akkuja niin, ettei heti kotiin tultua kodin arki ja kaikki vastuu ala painaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä voin tulla laittamaan sulle lohikeittoa :)
t. Lohikeittohullu
En ole koskaan välittänyt lohesta ruokana, missään muodossa.
- eri
Hei oon ollut ihan samassa tilanteessa. Riuduin vuosia, ja kavin lapi 2 vuoden avioerohelvetin, mukluk poliisi, lasu ja oikeusistuin. Ja hey presto se loppui. Meni ikuisuus mutta loppui. Lahde heti kun voit, ala odota, etta sitten kun oot tarpeeks vahva. Sinne vaan, pelottaa hitosti mutta kaikesta selviaa.
Minä sanoisin miehelle nuo asiat suoraan, mitä kirjoitit tänne. Sitten rupeaisin katsomaan omaa asuntoa, kun valitusta ja uhriutumista sieltä vain tulisi vastaukseksi. :D
Olen askeleen edellä tuosta kuviosta: seuraava askel teillä ollee eriytyminen, sitten löytyy salasuhteet. Pariterapiaistuntoja takana tiheästi, sekin uuvuttaa.
En eroa, koska en ole vielä valmis menettämään sitä mitä minulla on eli menneisyys. Lisäksi olen rikki. Mies porskuttaa.
Tällaisia ketjuja ei olisi, jos eroaminen olisi vaikeampaa. Nyt kaikki tietävät, että ero ei aiheuta taloudellisia ongelmia, vaan lapsilisät nousevat, elarit kilahtavat tilille, kela rientää apuun toimeentulotukien ja asumistukien kanssa. Kela ei auta särkyneiden sydänten, onnettomien lasten ja elinikäisen katkeruuden kanssa. Ensin muka rakastutaan, luvataan, rakennetaan ja hankitaan lapsia. Sitten hajotetaan, riidellään ja vihataan. Hyi olkoon.
Ellet ole tyytyväinen parisuhteeseesi, niin voit koittaa parantaa tilannetta tai sitten voit lähteä suhteesta tai voit hyväksyä tilanteen.
Miehesi on seinähullu. Muualla hän on kohtelias ja osaa esittää, mutta kotona seinien sisällä hän muuttuu hulluksi.
Sille on oma sanansa ja se on seinähullu. Seinähullut voi olla vaarallisia ja seinähullu ei muutu miksikään.