🍔 Lihavat ja laihduttajat, TIEDÄTTEKÖ kuinka vaikeaa on pysyä hoikkana laihduttamisen jälkeen? 🍔 Asiasta on tehty useampi tuore tutkimus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut koko aikuisiän samanpainoinen 50kg. Miksi annatte itsenne lihoa kymmeniä kiloja?

Mulle tuli kilot raskaudessa, eivätkä lähteneet sen jälkeen pois. Imettämällä, vaunulenkeillä ynnämuulla piti vaan lähteä. Eivät lähteneet.

Ja siis laihdutin kyllä kilot pois Painonvartijoissa, mutta ne tuli takaisin korkojen kera. Mun kroppa oli jotenkin päättänyt, että se raskausajan paino oli sen ihannepaino, ja piti siitä kiinni.

Ei sun kropassa mitään vikaa ole, vaan siinä ruuassa, mitä olet syönyt painonvartijoissa.

Söin silloin paljon porkkanaa ja appelsiinia ihan tavallisen kotiruuan lisäksi. Ei se mitään kauhean väärin ollut.

En todellakaan elellyt heidän patukoillaan tms, kun ei ollut rahaa sellaisiin.

Painonvartijoissa on se huono puoli, että siellä suositaan liikaa esim. noita hedelmiä (useimmat 0 pistettä). En ole itse käynyt, mutta yhden sukulaiseni tuttu näytti minulle materiaalia ja kirjoitin ylös pääasiat. Myöhemmin, juuri ennen kuin Painonvartijat lopetti Suomessa, tilasin kotiohjelman jossa laskettiin pisteitä. Se on tosi vähärasvainen ja monet hedelmät ovat kuitenkin 0 pistettä, ei mitään järkeä. Hyvälaatuisestakin rasvasta verotettiin paljon pisteitä vaikka energiamäärä olisi ollut sama kuin vähärasvaisessa tai rasvattomassa vaihtoehdossa. 

Todennäköisesti et kuitenkaan tehnyt mitään väärin jos söit normaalia kotiruokaa ja olit energiavajeessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa tietää, koskeeko tämä vain ns. Itsekurilla laihtuneita vai myös pysyvästi elintapojaan muuttaneita.

Itsekuri ei laihduta. Elämäntapamuutokset laihduttavat, jos niitä voi toistaa helposti päivästä toiseen ilman erikoisjärjestelyjä tai merkittäviä taloudellisia panostuksia. 

Elämäntapamuutokset nimenomaan vaativat sitä itsekuria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa tietää, koskeeko tämä vain ns. Itsekurilla laihtuneita vai myös pysyvästi elintapojaan muuttaneita.

Itsekuri ei laihduta. Elämäntapamuutokset laihduttavat, jos niitä voi toistaa helposti päivästä toiseen ilman erikoisjärjestelyjä tai merkittäviä taloudellisia panostuksia. 

Elämäntapamuutokset nimenomaan vaativat sitä itsekuria.

Ei vaadi, jos ymmärtää, mitä kannattaa syödä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut koko aikuisiän samanpainoinen 50kg. Miksi annatte itsenne lihoa kymmeniä kiloja?

Mulle tuli kilot raskaudessa, eivätkä lähteneet sen jälkeen pois. Imettämällä, vaunulenkeillä ynnämuulla piti vaan lähteä. Eivät lähteneet.

Ja siis laihdutin kyllä kilot pois Painonvartijoissa, mutta ne tuli takaisin korkojen kera. Mun kroppa oli jotenkin päättänyt, että se raskausajan paino oli sen ihannepaino, ja piti siitä kiinni.

Ei sun kropassa mitään vikaa ole, vaan siinä ruuassa, mitä olet syönyt painonvartijoissa.

Söin silloin paljon porkkanaa ja appelsiinia ihan tavallisen kotiruuan lisäksi. Ei se mitään kauhean väärin ollut.

En todellakaan elellyt heidän patukoillaan tms, kun ei ollut rahaa sellaisiin.

En tarkoittanutkaan mitään patukoita, vaan sitä ruokaa, mitä siinä syödään: keinotekoisesti kevyttä, rasvatonta, nälkää ylläpitävää runsashiilarista.

Vierailija kirjoitti:

Meidän nykyihmisten liikuntaa kaihtava ja mukavuuteen tähtäävä elämäntyyli on turmioksi. 

Kauppojen hyllyt notkuvat sipsejä, karkkeja ja muuta höttöä. Kaikenlaista einestä on liian helposti tarjolla.

Näin se on, tässä on totuus. Hiki-liikunnasta on tehty kirous, jota vältellään viimeiseen asti. Ja se kun on ainoa keino pysyvään painonhallintaan. Se oli sitä 80-luvun ihmisille ja se on sitä nykyihmisille. Liikkukaa ja hikoilkaa pitkäjänteisesti, vuosia, ettekä enää koskaan ole lihavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa tietää, koskeeko tämä vain ns. Itsekurilla laihtuneita vai myös pysyvästi elintapojaan muuttaneita.

Itsekuri ei laihduta. Elämäntapamuutokset laihduttavat, jos niitä voi toistaa helposti päivästä toiseen ilman erikoisjärjestelyjä tai merkittäviä taloudellisia panostuksia. 

Elämäntapamuutokset nimenomaan vaativat sitä itsekuria.

Ei vaadi, jos ymmärtää, mitä kannattaa syödä.

Minä ymmärrän kyllä ihan hyvin mitä kannattaa syödä ja mitä ei kannata syödä, mutta siinä vaiheessa kun iskee himo syödä rasiallinen suklaakonvehteja tai litran paketti jäätelöä tai vaihtohtoisesti jotain  mättöhampurilaista ja ranskiksia, vaikka ns oikeaa ja tarkoituksenmukaista ruokaa olisi jo saanut/olisi saatavilla, niin silloin tarvitaan sitä itsekuria.

Jos ei tämmöisiä ruokahimoja tule, silloin tietysti on helpompaa, mutta silloin ei ehkä koskaan ole lihonutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Tunnetteko paljonkin immeisiä jotka ovat pysyneet laihduttamisen jälkeen pidempään hoikkana, vähintään 20 vuotta?

Itseni. Tosin en ollut mitenkään huomattavan lihava vaan ylipainoa oli n.5kg ja lyhyellä ihmisellä se näkyy. Pudotin painoa n. 15 kg ollessani 23v. ja vasta nyt 45-vuotiaana paino on hivunnut vuodessa normaalipainon ylärajalle. Mitään en ole elämäntavoissani muuttanut enkä ole mikään herkuttelija.

Kävin kehonkoostumusmittauksessa ja sieltä tuli selkeät ohjeet. Rasvaa pois 7kg ja pari kiloa lihasta lisää. Kuntosalitreenit aloitin suit sait. On helpompi puuttua tähän nyt kuin 20kg:n jälkeen. Pätkäpaastoan, siitä on minulle apua kun en ole aiemminkaan syönyt iltaisin kuin hedelmää.

Vierailija kirjoitti:

Paino tosiaan helposti karkaa, mikäli siihen ei kiinnitä huomiota. Nälkädietit ei toimi pidemmän päälle, mutta toisaalta ei painon hallintakaan ole mitään rakettitiedettä. Todella moni pääsisi sen suhteen hyvin pitkälle ihan vain sillä, että jättäisi alkoholin ja namit pois. Joo kaikki tietävät että kun syö paljon vehnäleipää ja lenkkimakkaraa, niin lihoohan sitä. Mutta kun suuri osa ei vedä. Se viikonlopun tissuttelu ja jatkuva namin mussuttaminen on se juttu. Ajatellaan että ei se nyt yksi jäätelö maailmaa kaada ja ei pari lasillista vinettoa sen pasta-aterian kanssa viikonloppuna ole mikään paha juttu. On se.

Alkoholien ja namien pois jättäminen ei riitä enää yli 40 vuotiaana pitämään painoa kurissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän nykyihmisten liikuntaa kaihtava ja mukavuuteen tähtäävä elämäntyyli on turmioksi. 

Kauppojen hyllyt notkuvat sipsejä, karkkeja ja muuta höttöä. Kaikenlaista einestä on liian helposti tarjolla.

Näin se on, tässä on totuus. Hiki-liikunnasta on tehty kirous, jota vältellään viimeiseen asti. Ja se kun on ainoa keino pysyvään painonhallintaan. Se oli sitä 80-luvun ihmisille ja se on sitä nykyihmisille. Liikkukaa ja hikoilkaa pitkäjänteisesti, vuosia, ettekä enää koskaan ole lihavia.

Ei siinä lenkkipolulla hikoilut auta jos joku on vetänyt berliininmunkin, pakastepizzan, jäätelöpuikon ja suklaapatukan normiruokiensa lisäksi. Sitähän monet lihavat tekevät. Joillekin lievempi ylipaino on voinut kertyä pidemmällä aikavälillä salakavalasti, mutta tosi ison lihavuuden taustalla on usein järjetön mässäily, joillakin sairaus. 

"Laihduttamisen jälkeen jäytävä nälkä kestää ihmisestä riippuen 1 - 3 vuotta ja sitä ei loppujen lopuksi kestä kukaan. Nälkä onkin yksi tunnettu kidutuskeino."

Tarkoittaako tuo sitä, että jos syö 3 vuotta laihtumisen jälkeen nälän tunnetta hillitseviä lääkkeitä, sen jälkeen on helppo pysytellä uudessa painossa ilman ulkopuolista apua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa tietää, koskeeko tämä vain ns. Itsekurilla laihtuneita vai myös pysyvästi elintapojaan muuttaneita.

Itsekuri ei laihduta. Elämäntapamuutokset laihduttavat, jos niitä voi toistaa helposti päivästä toiseen ilman erikoisjärjestelyjä tai merkittäviä taloudellisia panostuksia. 

Elämäntapamuutokset nimenomaan vaativat sitä itsekuria.

Ei vaadi, jos ymmärtää, mitä kannattaa syödä.

Minä ymmärrän kyllä ihan hyvin mitä kannattaa syödä ja mitä ei kannata syödä, mutta siinä vaiheessa kun iskee himo syödä rasiallinen suklaakonvehteja tai litran paketti jäätelöä tai vaihtohtoisesti jotain  mättöhampurilaista ja ranskiksia, vaikka ns oikeaa ja tarkoituksenmukaista ruokaa olisi jo saanut/olisi saatavilla, niin silloin tarvitaan sitä itsekuria.

Jos ei tämmöisiä ruokahimoja tule, silloin tietysti on helpompaa, mutta silloin ei ehkä koskaan ole lihonutkaan.

Kun oikeesti tajuaa, mitä kannattaa syödä, niitä ylimääräisiä mielitekoja ei tule. Eikä tarvita mitään itsekuria. Sillä ruuan sisällöllä on ihan oikeasti merkitystä. Ne ylimääräiset mieliteot ei ole mitään henk.koht. ominaisuuksia, vaan riippuu siitä mitä syö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän nykyihmisten liikuntaa kaihtava ja mukavuuteen tähtäävä elämäntyyli on turmioksi. 

Kauppojen hyllyt notkuvat sipsejä, karkkeja ja muuta höttöä. Kaikenlaista einestä on liian helposti tarjolla.

Näin se on, tässä on totuus. Hiki-liikunnasta on tehty kirous, jota vältellään viimeiseen asti. Ja se kun on ainoa keino pysyvään painonhallintaan. Se oli sitä 80-luvun ihmisille ja se on sitä nykyihmisille. Liikkukaa ja hikoilkaa pitkäjänteisesti, vuosia, ettekä enää koskaan ole lihavia.

Ainoa keino pysyvään painonhallintaan on oikea ravinto. Liikunta on hyväksi sitten muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa tietää, koskeeko tämä vain ns. Itsekurilla laihtuneita vai myös pysyvästi elintapojaan muuttaneita.

Itsekuri ei laihduta. Elämäntapamuutokset laihduttavat, jos niitä voi toistaa helposti päivästä toiseen ilman erikoisjärjestelyjä tai merkittäviä taloudellisia panostuksia. 

Elämäntapamuutokset nimenomaan vaativat sitä itsekuria.

Ei vaadi, jos ymmärtää, mitä kannattaa syödä.

Minä ymmärrän kyllä ihan hyvin mitä kannattaa syödä ja mitä ei kannata syödä, mutta siinä vaiheessa kun iskee himo syödä rasiallinen suklaakonvehteja tai litran paketti jäätelöä tai vaihtohtoisesti jotain  mättöhampurilaista ja ranskiksia, vaikka ns oikeaa ja tarkoituksenmukaista ruokaa olisi jo saanut/olisi saatavilla, niin silloin tarvitaan sitä itsekuria.

Jos ei tämmöisiä ruokahimoja tule, silloin tietysti on helpompaa, mutta silloin ei ehkä koskaan ole lihonutkaan.

Tossa on kyllä taustalla joku psyykkinen ongelma, tunteiden käsittelyä veikkaan. Minä, normaalipainoinen, kyllä joskus mietin että olisipa kiva ostaa jotain herkkua nyt vaikka pääsiäiseksi. Suunnittelen sitten mitä leivon tai ostan. Ei ole pakko mennä ostamaan heti ja syödä heti eteisessä.

Kaupassakin saataan ihailla tuoreita pullia. Mutta siellä ne kaupassa minua odottaa vielä ensi kuussakin. Ei se herkkuhetken tuoma hyvä olo kestä kauaa. Se on minuutteja korkeintaan. Sellaisen vuoksi en aio hankkia ylipainoa ja terveysongelmia. Kaapissa minulla Fasupaloja, suolatikkuja, Omar-munkkeja ja suklaavanukkaita. Ei ne minua sieltä huutele.

Olin viime vuonna keikkahomissa tuote-esittelijänä kaupoissa. Huomasin heti että maistiaisista kiinnostuneet olivat kaikki lihavia ja he hotkivat muovipikarin hetkessä tyhjäksi silmät kiiluen ja osa otti toisenkin. Selvästi oli kova nälkä heillä, vaikka kroppa tursusi rasvaenergiaa.

Helppo homma kun treenaa lihaksia eikä yritä laskea energiankulutusta pelkästä vaakalukemasta.Pelkällä kalorilaskennalla ilman treeniä menee varmasti metsään.

Vierailija kirjoitti:

Olin viime vuonna keikkahomissa tuote-esittelijänä kaupoissa. Huomasin heti että maistiaisista kiinnostuneet olivat kaikki lihavia ja he hotkivat muovipikarin hetkessä tyhjäksi silmät kiiluen ja osa otti toisenkin. Selvästi oli kova nälkä heillä, vaikka kroppa tursusi rasvaenergiaa.

Ja taas suollat paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Olin viime vuonna keikkahomissa tuote-esittelijänä kaupoissa. Huomasin heti että maistiaisista kiinnostuneet olivat kaikki lihavia ja he hotkivat muovipikarin hetkessä tyhjäksi silmät kiiluen ja osa otti toisenkin. Selvästi oli kova nälkä heillä, vaikka kroppa tursusi rasvaenergiaa.

Ei sun tehtävä tuote-esittelijänä ole tuomita ihmisiä ja katsoa heitä ylimielisesti nenänvartta pitkin. Lopettakaa tuote esittelyissä tuotteiden ottaminen niin ei tarvi järjestää tuote esittely jos siellä takana on ilkeitä ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään luontaisesti hoikkia, jotka voivat syödä mitä tahansa lihomatta. On olemassa energiamäärä, jonka kuluttaa, ja energiamäärä, jonka saa.

Jos syö vähemmän kuin kuluttaa, niin laihtuu. Hyvin yksinkertaista. 

Aineenvaihdunta sairaudet ja imeytymishöiruöt ovat sitten eri asia.

Luontaisesti hoikalla ei ole pakkomielle syödä ja syödä. Osataan siis lopettaa se syöminen sen yhden lautasellisen jälkeen. Elimistö on tottunut järjelliseen ruokamäärään ja sen myötä on kylläinen sen yhden annoksen jälkeen ja enempää ei tee mieli syödä. Näin ollen itsekin voin ns. syödä lihomatta ihan mitä haluan. Painan 54 kg ja ikää 55 v. 

Ulosanti AP:lla kiteytyy lyhyesti siihen, että 'Olen pullea, ja muiden täytyy hyväksyä se.'

Kaksi todellista vaihtoehtoa;

Kuntoilet ja pyrit olemaan hoikka, tai edes ylipainoindeksistä poissa, elät terveellisesti ja pitempään.

TAI

Annat lihottaa ja kuolet keski-ikäisenä jo pois. Plus, kaikki krooniset sairaudet jotka kustantavat kaikki muut veronmaksajat. Diabetes, rasvamaksa, munuaistaudit..

Jos ihminen saisi valita mihin verorahansa laittaa, täällä ei kovin montaa keski-ikäistä, todella ylipainoista ihmistä olisikaan.

Kävelylle siitä ja makkaraa vähemmän.

Harjoitus tekee mestarin. Laihdutus on kestävyyslaji. Nälkä on tunne siinä kuin muutkin tunteet. Tunteille  tulee antaa huutia ja järjelle valta ohjata laihdutusta. Viisitoista kertaa sadasta kilosta parikymmentä kiloa peräjälkeen karistaneena voin vakuuttaa, se on 300 kg. Satakiloisella miehellä kolme kertaa ruhonsa paino. Kyllä, solukot on ihan uudet, olen ylpeä saavutuksesta.