Lue keskustelun säännöt.
Olen työssäkäyvä työn vihaaja.
18.01.2024 |
Vihaan työntekoa, vihaan kaikkea työtä eikä minulla ole paloa mihinkään ammattiin. Olen kyllästynyt kaikkeen työhön aina kuukaudessa ja alkanut vihaamaan kys paikkaa. Vihaan yhteiskunta systeemiä, vihaan, että ainut elämä pitäisi käyttää tekemällä muille rahaa, vihaan, että suurinosa palkasta menee muiden taskuihin, modernia orjuutta sanon minä ja vihaan sitä ylikaiken. Töissä olen aina sanonko mikä otsassa, teen minimin(sen minkä täytyy enkä ikinä ylimääräistä) ja suksin hel*ettiin äkkiä, kun kello tulee sen verran, että ah saan SAAN lähteä kotiin.
Ja kiitos kysymästä, menen tänään iltavuoroon. Teki mieleni vain purkaa, koska kihisen jo kiukusta sen takia, että jokusen tunnin päästä olen jo menossa. S*atana.
Kommentit (55)
Ei ne opinnot aina auta. Minulla korkeakoulututkinto ja teen matalapalkkatyötä että saan opintolainan maksettua. Jos työ ei omalta alalta ja vain rahan takia niin kyllä se tympii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen siitä saa kun ei käynyt kouluja. Olisit uskonut äitiäsi lapsena ja tehnyt ne matikan läksyt kunnolla. Paskahommia kun joutuu painamaan vuodesta toiseen, niin kyllähän se masentaa. Koita nyt saada edes omat lapsesi menestymään koulussa, jos sulla sellaisia on.
Parhaansa äiti löi kun matematiikkaa opetti, mutta en vaan oppinut. Mihinkään kouluunkaan en päässyt. Kurssin kävin ja opiskelin sen paskaduunin.
Se ei voi pitää paikkaansa, että kaikkea tekemistä vihaisi. Jokainen tekee jotain mielellään päivänsä pitimiksi.
Kysymys on vain siitä, ettei ihminen ole päässyt sellaiseen työhön, josta pitää, hän ei ole joko kouluttautunut siihen, päässyt kouluttautumaan siihen, tai sitten hän ei vain jostain muusta syystä ole saanut aikaiseksi sitä, että pääsisi sellaiselle alalle, josta pitää - ja on nyt sen takia väärässä työssä kyllästymässä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne opinnot aina auta. Minulla korkeakoulututkinto ja teen matalapalkkatyötä että saan opintolainan maksettua. Jos työ ei omalta alalta ja vain rahan takia niin kyllä se tympii.
Mullakin, korkeakoulututkinto ei työllistänyt, joten keikkailen ensimmäisessä ammatissani. Enkä enää vaihtaisi työhön, jossa tehdään samoja asioita samassa paikassa samojen ihmisten kanssa päivästä toiseen, sekin on kokeiltu. Ei mua varten.
Vierailija kirjoitti:
Se ei voi pitää paikkaansa, että kaikkea tekemistä vihaisi. Jokainen tekee jotain mielellään päivänsä pitimiksi.
Kysymys on vain siitä, ettei ihminen ole päässyt sellaiseen työhön, josta pitää, hän ei ole joko kouluttautunut siihen, päässyt kouluttautumaan siihen, tai sitten hän ei vain jostain muusta syystä ole saanut aikaiseksi sitä, että pääsisi sellaiselle alalle, josta pitää - ja on nyt sen takia väärässä työssä kyllästymässä.
Täytyy olla eri mieltä. En ole ikinä tehnyt mitään mielelläni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perusta puolue. Piirrä ihan rautalankamalli siitä, minkälainen olisi unelmiesi anarkistinen valtio, jossa ei työtä tehdä. Oleellisinpana seikkana määrittele se, miten se malli rahoitetaan. Mutta sosialismi unohda, se on jo todettu olevan kapitalismiakin kovempaa pakkotyötä. Sosialismissa kansa raataa kivilouhoksilla, jotta virkabyrokraatti voi elää leveää elämää.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi opetella sijoittamista ja oikeasti hankkia se vapaus
Yksi miljoonasta onnistuu tällaisessa niin hyvin, että voisi työt lopettaa, että vähän sama kuin sanoisi "lottoa" niin kyllä se siitä.
Vähän useampi voi onnistua saamaan jostain harrastuksesta työn, jos voimat ja aika töiden ohella riittää panostamaan tarpeeksi, joka on kyllä vaikeaa kun toiset tekee niitä harrasteita sponsoreiden turvin tai taiteilija-apurahojen turvin kokopäiväisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se ei voi pitää paikkaansa, että kaikkea tekemistä vihaisi. Jokainen tekee jotain mielellään päivänsä pitimiksi.
Kysymys on vain siitä, ettei ihminen ole päässyt sellaiseen työhön, josta pitää, hän ei ole joko kouluttautunut siihen, päässyt kouluttautumaan siihen, tai sitten hän ei vain jostain muusta syystä ole saanut aikaiseksi sitä, että pääsisi sellaiselle alalle, josta pitää - ja on nyt sen takia väärässä työssä kyllästymässä.
Mä vaihdoin aikoinaan sairaanhoitajasta it-alalle. Kiinnostuin "nörtteilystä" jo hoitsuna, joten päätin lähteä vaihtamaan alaa. Ensimmäiset 5 vuotta tein uutta duunia ihan intopinkeänä ja vapaa-ajallakin koodasin kaikenlaista., 5 vuotta lisää ja duuni alkoi maistua taas puulta eikä nörtteily vapaa-ajalla kiinnostanut enää tipan tippaa. Eli vaikka tekisikin harrastuksestaan työn, se ei takaa, että mielenkiinto säilyisi vuosikymmeniä.
Ap:lle: Oisko sulla mahdollisuus tehdä osa-aikatöitä? Mä olen tehnyt ensin 4-päiväistä työviikkoa ja nyt jo jonkin aikaa 3-päiväistä työviikkoa. Aikoinaan lauantaiaamuisin huokaisi helpotuksesta, kun ei tarvinnut mennä töihin, mutta jo sunnuntaiaamuna alkoi ottaa päähän, kun seuraavana päivänä olikin taas maanantai. Nyt, kun mulla on myös maanantait ja tiistait vapaata, ei tiistaisin olekaan mitään "keskiviikkoahdistusta" kuten aiemmin oli sunnuntaisin "maanantaiahdistus". 3 töitä, 4 vapaata sopii mulle hyvin. Silti lasken päiviä alimpaan eläkeikään.
Jäin eläkkeelle kun alkoi työssä ramppaaminen vituttamaan
Ihmisiä pelotellaan että on vaikea päästä eläkkeelle mutta todellisuudessa 7/10 hakemuksesta hyväksytään, esimerkkejä vaikeudesta on tehty mm pyörätuolissa istuvasta invalidista ja neliraajahalvauksesta kärsivästä jotta kukaan ei yrittäisi eläkepapereita hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos itse olisin sinkku, eikä olisi perhettä, suunnittelisin kyllä vakavissani pienen asunnon ostoa jostakin muuttotappiokaupungista ja sinne muuttamista. Myisin auton, myisin suurimman osan tavaroistani, myisin kaikki, mitä omistan. Minimoisin mahdollisimman täydellisesti kaikki kuluni.
Niin askeetikko en haluaisi olla, että alkaisin asua teltassa, mutta pieni yksiö rauhallisesta talosta, jossa on mahdollisimman pieni vastike, olisi parhautta. Esimerkiksi pikkuinen rivitaloyksiö. Minua ei haittaisi tehdä taloyhtiön kiinteistönhuoltoon liittyviä tehtäviä, esim. lumitöitä, pihanhoitoa, jos vaan vastapainoksi voisi asua ja elää mahdollisimman pienellä rahalla ja rauhallisesti. Oman aikataulun mukaan.
Pystyisin luopumaan paljosta. Voisin laskea huonelämpötilaa. Minimoisin vedenkulutuksen. Söisin todella halvasti. Pitäisin käytettyjä vaatteita, joita annetaan ilmaiseksi (vain alusvaatteita täytyisi ostaa). En periaatteessa kaipaisi hirveästi mitään elämääni, lähikirjasto täyttäisi kulttuurin ja viihteen tarpeeni, kirpputorit ja Lidl sekä elintarvikkeita myyvät halpakaupat fyysiset tarpeeni. Jalat kuljettaisivat polkupyörän kanssa minua sinne, mihin haluaa ja tarvitsee mennä. Jos haluaisin pidemmälle, voisin vaikka liftata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile keikkatyötä.
Suosittelen! Itse lähdin 5 vuotta sitten vakkarista keikkalaiseksi ja hyvin toimii. Vapaat ja lomat just siellä ja niin pitkään kuin haluan. Teen vain mieleisiä vuoroja eli öitä ja viikonloppuja - lisät kohdilleen. Nyt teen 2 yötä viikossa ja 5 vapaata. Palkka on sama kuin 5 arkiaamua ja 2 vapaata.
Luuletteko, että kaikki ovat hoitajia (tms mitä ikinä teettekin)? Vai mistä kumpuaa tämä ahdas ajatus, että työstä kuin työstä voi siirtyä keikkailemaan alalla? Varmaan tässäkin ketjussa moni tekee asiantuntijatyötä toimistossa, ja työ yleensä koostuu isolta osin pitkistä projekteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi opetella sijoittamista ja oikeasti hankkia se vapaus
Naurahdin *itusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile keikkatyötä.
Suosittelen! Itse lähdin 5 vuotta sitten vakkarista keikkalaiseksi ja hyvin toimii. Vapaat ja lomat just siellä ja niin pitkään kuin haluan. Teen vain mieleisiä vuoroja eli öitä ja viikonloppuja - lisät kohdilleen. Nyt teen 2 yötä viikossa ja 5 vapaata. Palkka on sama kuin 5 arkiaamua ja 2 vapaata.
Luuletteko, että kaikki ovat hoitajia (tms mitä ikinä teettekin)? Vai mistä kumpuaa tämä ahdas ajatus, että työstä kuin työstä voi siirtyä keikkailemaan alalla? Varmaan tässäkin ketjussa moni tekee asiantuntijatyötä toimistossa, ja työ yleensä koostuu isolta osin pitkistä projekteista.
Ap on lähdössä iltavuoroon. Asiantuntijatyötä tekeville maksetaan siitä, että ovat naimisissa työnsä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen siitä saa kun ei käynyt kouluja. Olisit uskonut äitiäsi lapsena ja tehnyt ne matikan läksyt kunnolla. Paskahommia kun joutuu painamaan vuodesta toiseen, niin kyllähän se masentaa. Koita nyt saada edes omat lapsesi menestymään koulussa, jos sulla sellaisia on.
Parhaansa äiti löi kun matematiikkaa opetti, mutta en vaan oppinut. Mihinkään kouluunkaan en päässyt. Kurssin kävin ja opiskelin sen paskaduunin.
Et missään vaiheessa aikuisiälläkään panostanut esim. pääsykokeisiin tai tehnyt muuta järkiliikettä? Itsellänikin oli surkea lapsuus ja nuoruus, joka viivästytti opiskelemaan pääsyä melkein 10 vuotta mutta vihdoin onnistui. Nykyisin asiantuntijatyössä.
Vierailija kirjoitti:
Minä rakastan työn tekemistä ja uusien asioiden opettelemista. Elämä on mahtava mahdollisuus.
Just joo. Miten työtä rakastetaan?
Työnantajaakin varmasti v.tuttaa maksaa sinulle palkkaa!
Palkkakulut ovat erittäin merkittävä menoerä yrityksille.
https://www.etuovi.com/kohde/20162610?haku=M2066746565
Tässä päästään aika lähelle Suomen halvinta asumista, mahdollisimman minimalistista.
Hinta vain 16.500€. Hoitovastike 82,25€/kk. Oma vesimittari. Kaukolämpö. Talopesulakin käytössä (maksuton?). Pieni asunto, 23,5 neliötä, mutta tarvitseeko yksi ihminen yhtään enempää.
Käyttövesiputket yhtiössä tehty, viemäreiden sukitus on tulossa, mutta jos olisi sukanvarteen laitettuna rahaa, ei noin pienen asunnon osalta sekään olisi tolkuttoman iso menoerä.
Tietysti ihmiselle tulee erilaisia kustannuksia pelkän hoitovastikkeen lisäksi; esimerkiksi vesi ja sähkö, mutta tuollaisen kämpän ostamalla ja elämäntavan muuttamalla ääriminimalistiseksi, voisi yksi ihminen hyvinkin pärjätä noin 300-400€:llä / kuukausi, jos laskee, että ruokaan käyttäisi tuossa elämällä asumiskustannusten jälkeen tuollaiset 7€/pvä. Ei sillä juhlisi, mutta pysyisi hengissä.
Vuodessa elämiseen menisi vähän yli neljä tonnia. Viidellä tonnilla eläisi jo hyvin. Eli ihan hirveästi ei tarvitsisi olla vuoden mittaan työelämän orjuuttamana, niin saisi elämisen kustannukset kasaan, eikä tarvitsisi tukeutua edes Kelan maksamiin avustuksiin.
Jos kokoomukselta ja muilta sinne päin kallellaan olevilta (kulten Lenita) kysytään, niin palkkatyö on ihaninta mitä ihmisen kohdalle voi sattua. Sen pitää olla koko elämän tärkein juttu, eikä mitkään semmoiset hömpötykset kuin perhe, ystävät tai harrastukset...
Kannattaa nyt selvittää se mitä elämältä haluat eikä vaan valittaa