Miten laaditaan perinnönjakokirja? Omaisuutta myyty perukirjoituksen jälkeen
Auttakaa tietämätöntä mäessä. Teen tässä meidän osakkaiden edustajana perinnönjakokirjan luonnosta mutta tälle ei ilmeisesti ole mitään virallisia muotomääreitä. Mites, kun perukirjassa oli omaisuutta, esimerkiksi asunto-osake ja vähäinen määrä osakkeita ja nämä kummatkin olemme kuolinpesänä jo myyneet eli nuo ovat ihan puhdasta rahaa kuolinpesän tilillä. Pitääkö kirjoittaa auki, että nämä perukirjassa mainitut omaisuuden on myyty ja siksi tilillä on enemmän rahaa vai miten? Ja mites, kun olemme perukirjoituksen jälkeen vielä maksaneet useilla tonneilla esim. vastiketta ja sitten vielä kiinteistönvälittäjän palkkio. Miten ne merkitään ja minkä mukaan maksamme perintöveron?
Ja miten merkitään ja jaetaan, kun yksi osakkaista on saanut ennakkoperintöä noin puolet siitä, mitä saisi tasajaolla. Miten tämä merkitään? Entä, kun vainajan yrityksen ottaa itselleen yksi osakkaista ja sillä on kuitenkin jokin arvo: miinustetaanko se siitä rahallisesta perinnöstä sellaisenaan? Eli jos yrityksen arvo on 10 000 euroa niin hän saa sitten 10 000 euroa vähemmän rahaperintöä?
Kommentit (71)
Ap, jos yksi osakkaista on hankala, niin kannattaa teettää perinnönjakokirja lakimiehellä. Se maksaa todennäköisesti alle tonnin, jos tehdään sopimusjako.
Jos kuitenkin teet jakokirjan itse, niin siinä on tärkeää lause, jonka mukaan sopijat sitoutuvat olemaan moittimatta jakoa.
Jotta ap saisi hieman perehdyttyä aiheeseen, niin suosittelen googlaamaan vaikkapa
jakokirja, perinnönjakaja, osittainen perinnönjako... jo noista lähtien löytyy paljon asiaan liittyviä muitakin asiasanoja...
Joitakin huomioita (voi olla paljon muutakin huomioitavaa):
Jaon voi siis tehdä ihan miten osakkaat sopivat, jos on temppuilija mukana niin viime kädessä voi hakea tuomioistuimelta jakajan määräämistä.
Jos kaikki jaetaan, jakokirjalla voi verottajalle selvittää että kuolinpesä on lakannut olemasta.
Jos tulee joillekin kyseeseen joitakin omaisuuden rekisteröintejä (esim. lainhuuto), vaaditaan jakokirja ko. oikeuden todistamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Jotta ap saisi hieman perehdyttyä aiheeseen, niin suosittelen googlaamaan vaikkapa
jakokirja, perinnönjakaja, osittainen perinnönjako... jo noista lähtien löytyy paljon asiaan liittyviä muitakin asiasanoja...
Joitakin huomioita (voi olla paljon muutakin huomioitavaa):
Jaon voi siis tehdä ihan miten osakkaat sopivat, jos on temppuilija mukana niin viime kädessä voi hakea tuomioistuimelta jakajan määräämistä.
Jos kaikki jaetaan, jakokirjalla voi verottajalle selvittää että kuolinpesä on lakannut olemasta.
Jos tulee joillekin kyseeseen joitakin omaisuuden rekisteröintejä (esim. lainhuuto), vaaditaan jakokirja ko. oikeuden todistamiseksi.
Minusta taas ap:lla on varsin hyvin termit hallussa ja ymmärtää mistä on kyse. Tänne tuli vaan av:n tapaan sivustahuutelijoita joilla ei ole käsitteet hallussa.
Jakokirjan teko ei ole rakettitiedettä, uskon että ap siihen kykenee. Minäkin olen hoitanut kaksi kuolinpesää perunkirjoituksista osituksen kautta lopulliseen jakoon eikä niistä tullut mitään jälkipyykkiä vaikka en ole lakimies enkä käyttänyt lakimiestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No höh, olettaisin että joku on joskus moisen dokumentin laatinut, kun sellainen kuitenkin pitää tehdä. Kuten sanoin, muotomääräyksiä ei ole ja iskee tenkkapoo, mitä kaikkea tässä nyt täytyy olla ja mikä on turhaa. Verottajan sivuistakaan ei ole apua.
Niin kyllähän täältä löytyy kokemusta vaikka mihin mutta miten arvioit onko annettu vastaus validi vai heitetty huvikseen/provona vai naapurin kumminkaiman kokemuksella😳 aika heikoilla olet, jos juridisia dokumentteja teet vauva-palstan ohjeilla, järki hoi!
Järki hoi itsellesi jos luulet että ap tekee jakokirjan pelkästään tämän palstan vinkkien perusteella. Kyllä normaali ihminen osaa suodattaa tietoa ja etsiä sitä useista eri lähteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas ap:lla on varsin hyvin termit hallussa ja ymmärtää mistä on kyse. Tänne tuli vaan av:n tapaan sivustahuutelijoita joilla ei ole käsitteet hallussa.
Jakokirjan t
"varsin hyvin termit hallussa"
Vaikka joidenkin mukaan olisi kyse hiusten halkomisesta eikä sillä olisi käytännön merkitystä, niin liekö ap sitten kiireessä/epähuomiossa käyttänyt kahteenkin otteeseen nimitystä 'perukirjoitus', jota finlex.fi ei kuitenkaan tunne. Kyseessä siis: "perunkirjoitus" jossa laaditaan "perukirja".
Vierailija kirjoitti:
No höh, olettaisin että joku on joskus moisen dokumentin laatinut, kun sellainen kuitenkin pitää tehdä. Kuten sanoin, muotomääräyksiä ei ole ja iskee tenkkapoo, mitä kaikkea tässä nyt täytyy olla ja mikä on turhaa. Verottajan sivuistakaan ei ole apua.
Minä olen laatinut sekä perukirjasta että perinnönjakokirjasta _luonnoksen_. Juristilta tuli siihen sitten huomioita ja tarkennuksia. Vaikka jakokirjassa ei olekaan muotomääräystä, niin olihan se juristilta hyvä pointti mainita, että siinä kannattaa olla moittimattomuusklausuuli, ettei tarvitse sitten puolta vuotta odotella.
Näihin asioihin helposti liittyy jotain sellaista, mitä ei itse tiedä tai hoksaa. Siksi sitä juristia kannattaa käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Jakokirjaa ihan suositellaan tehtäväksi osakkaiden kesken. Jos otetaan juristi mukaan, saa pahimmillaan odottaa viisinumeroista laskua, vaikka homma veisi vain tunnin. Ja se juristi sitten määrittelee sen jaon.
Jos on pohjatyöt tehty hyvin ja juristia tarvitaan lähinnä siihen, että hän tarkistaa asiakirjan olevan kunnossa ja ehkä ehdottaa siihen jotain pientä muokkausta ja lisäystä, niin sitä tuntilaskutusta ei tule niin paljon. Ap on kyllä selvästikin aivan kuutamolla ja tarvitsisi joko reippaasti aikaa opiskellakseen asioita itse tai sitten kiltisti kyselee nämä juristilta, jolta vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä. Toki hän ottaa palkan siitä tiedosta, minkä kartuttamiseen hän on käyttänyt vuosia aikaa.
Ei yhdenkään suomalaisen juristin tuntilaskutus varmastikaan ole viisinumeroinen. Mutta jos pakka on pahasti levällään, niin kuin ap:llä tuntuu olevan, niin juristi joutuu tietenkin käyttää aikaa sen selvittämiseen, mikä kuolinpesän tilanne on ja mikä on osakkaiden tahtotila perinnönjaon suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Tiivistetysti, jos kuolinpesällä on vain rahaa, sen jakamiseen ei mitään dokumentteja edes tarvita. Ennakoperintö lisätään varallisuuteen ja jaetaan perillisten kesken, ennakkoperintö huomioiden sen saajan osuudessa.
Meillä oli hieman tuota ennakkoperintöä vastaava tilanne, mutta hoidimme sen kokonaan perukirjan ja perinnönjaon ulkopuolella. Minä olin nuorena saanut vanhemmiltani tukea (ruokarahaa), mistä olin pitänyt kirjaa ja minulle oli aina selvää, että hyvitän sen sitten perinnönjaossa. Tein niihin summiin inflaatiotarkistukset ja maksoin perinnönjaon jälkeen ihan tilisiirrolla.
Nuo saamani avustukset eivät virallisesti olleet mitään ennakkoperintöä, mutta minusta oli vain reilua, että hyvitän ne veljilleni, jotka olivat nuoresta asti pystyneet elättämään itsensä eivätkä tarvinneet vastaavanlaista apua vanhemmilta.
Mutta todellakin tuo lainauksessa kuvattu tapa on se oikea toimintatapa, kun kunnollisesta ennakkoperinnöstä on kyse. Ennakkoperinnöstä maksetaan lahjavero ja perintöverotus lasketaan sitten huomioiden se aiemmin maksettu lahjavero.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä aivan väärä paikka kysyä noin spesifejä kysymyksiä, järki hoi!
Ei ap raski ottaa juristia, joten täältä hakee ilmatteeksi neuvoja, dorka on.
Viisinumeroinen juristin lasku voi tulla helposti silloin, jos haetaan käräjäoikeudesta pesänjakaja jakamaan riitainen kuolinpesä.
Paljon yleisemmässä tapauksessa pyydetään juristia kirjoittamaan perinnönjakokirja sopimusjakoa varten. Siinä selvitään yleensä tonnin tai sitä pienemmällä laskulla, jos perukirja on jo tehty eikä kuolinpesässä ole mitään ihmeellistä.
Kannattaisiko pyytää ammattilainen apuun, että menee kerralla paperit oikein?
Vaikka sanotaankin ettei jakokirjasta ole muotomääräyksiä, niin tietyt asiat pitää kuitenkin käydä siinä ilmi.
Lienee parasta aloittaa selvittäminen verottajan nettisivuilta mitä tietoja verottaja haluaa jakokirjasta selviävän.
Jakajien tarpeiden mukaan voi olla hyvä mainita joitain 'ylimääräisiäkin' seikkoja, esim. niinkuin jossain edellä jo taidettiin mainita että jos on sopujako, niin osapuolet vakuuttavat etteivät aio moittia jakoa.
Vierailija kirjoitti:
Jakajien tarpeiden mukaan voi olla hyvä mainita joitain 'ylimääräisiäkin' seikkoja, esim. niinkuin jossain edellä jo taidettiin mainita että jos on sopujako, niin osapuolet vakuuttavat etteivät aio moittia jakoa.
Jos tätä vakuutusta ei ole, niin perillinen ei saa perintönä tulevaa omaisuutta hallintaansa ennen kuin puolen vuoden moiteaika (perinnönjakosopimuksen allekirjoituksesta laskettuna) on kulunut. Voi olla, että tähän on jotain poikkeuksia, mutta näin yleisesti tuo vakuutus kannattaa lisätä jakokirjaan juuri tästä syystä.
Uskomatonta haukkumista tämä ketju täynnä. Jos joku tuttunne kyselee neuvoa, haukutteko heidätkin pystyyn? Jos jotain pitää tehdä ensimmäistä kertaa ja kyse on vielä verotuksellisesta ja juridisesti pätevästä asiakirjasopimuksesta, niin ei varmaan monellakaan ole valmiiksi tietoa missä muodossa mikäkin asia pitää kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas ap:lla on varsin hyvin termit hallussa ja ymmärtää mistä on kyse. Tänne tuli vaan av:n tapaan sivustahuutelijoita joilla ei ole käsitteet hallussa.
Jakokirjan t
"varsin hyvin termit hallussa"
Vaikka joidenkin mukaan olisi kyse hiusten halkomisesta eikä sillä olisi käytännön merkitystä, niin liekö ap sitten kiireessä/epähuomiossa käyttänyt kahteenkin otteeseen nimitystä 'perukirjoitus', jota finlex.fi ei kuitenkaan tunne. Kyseessä siis: "perunkirjoitus" jossa laaditaan "perukirja".
No ei ole ap käyttänyt tuota termiä kertaakaan, on puhunut vain perukirjasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas ap:lla on varsin hyvin termit hallussa ja ymmärtää mistä on kyse. Tänne tuli vaan av:n tapaan sivustahuutelijoita joilla ei ole käsitteet hallussa.
Jakokirjan t
"varsin hyvin termit hallussa"
Vaikka joidenkin mukaan olisi kyse hiusten halkomisesta eikä sillä olisi käytännön merkitystä, niin liekö ap sitten kiireessä/epähuomiossa käyttänyt kahteenkin otteeseen nimitystä 'perukirjoitus', jota finlex.fi ei kuitenkaan tunne. Kyseessä siis: "perunkirjoitus" jossa laaditaan "perukirja".
No ei ole ap käyttänyt tuota termiä kertaakaan, on puhunut vain perukirjasta.
Esim. aloitusviestissä lukee "olemme perukirjoituksen jälkeen".
Asiakirjan nimi on Perinnönjakosopimus. Luetellaan jaettava omaisuus, nyt kun on myyty niin rahavarat ja kaikki jaettava omaisuus. Merkitään perinnönsaajat ja heidän suhteellinen ja arvomääräinen jako- osuus.Hinnat perukirjasta. Esim. Veikko Vekkuli 1/5 40.238,71e jne. Sitten merkitään mitä kukin saa. Jaamme perinnön seuraavasti; Veiikko Vekkuli; Auto Toyota Corolla 10.000e ja rahaa 30. 238,71e jne...
Loppukaneetit; Hyväksymme tämän perinnönjakosopimuksen lopulliseksi perinnönjaoksi välillämme ja sitoudumme olemaan moittimatta sitä millään perusteella.
Paikat ja allekirjoitukset
Tässä suurpiirteisesti, hanki pruju, niin ei tarvitse lakimiestä.
Facessa on oma ryhmä jossa saa tietoa perintö ym asioihin. Hautajaiset ja perunkirjoitus. Siellä on monenlaista kysymystä ja vastausta/neuvoa
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole osituksesta vaan perinnönjaosta, tässä ei ole leskeä, ainoastaan rintaperillisiä. Pankin juristeilla ei kuulemma ole aikaa ihan heti, kysyin sieltä jo.
Löydät tuohon kyllä malleja netistä. Olen ite tehnyt noita. Jakokirjassa pitää mainita pesän osakkaat(nimet, sotut,osoitteet), perinnön jättäjän tiedot samoin, paljonko on yhteensä jaettavaa perintöä, mistä se koostuu ja mikä on kunkin perinnön osan arvo ja mikä on kunkin osakkaan osuus koko perinnöstä. Osuudet merkitään murtolukuna esim. 1/3 jos on vaikka 3 rintaperillistä ja perintö jaetaan tasan kaikkien kesken.
sitten listaat konkreettisesti mitä kukin osakas saa, mistä se osuus koostuu. Esim jos perinnön arvo on yhteensä vaikka talo ja rahat yhteenlaskettuna 90 000€ niin kunkin osuus siitä on 1/3 eli 30 000€. Listataan että osakas Liisa Liimatainen saa osuutensa pesän rahavaroista rahana, osakas Lauri Virtanen samoin ja osakas Matti Virtanen saa rahavaroista 10 000€ sekä kuolinpesään kuuluvan kiinteistön, arvoltaan 20000€.
Sitten lisäät lausuman, että osakkaat sitoutuvat alkekirjoituksellaan olemaan moittimatta sovittua jakoa. Näin estät riidat jälkikäteen oikudessa. Hae netistä malleja. Laita vielä että kuka ja miten rahat maksetaan ja mihin mennessä ja että kiinteistön saaja jos sellainen olisi, vastaa tästä päivästä eteenpäin kaikista kiinteistön kuluista.
Jos kuolinpesällä on omaisuutta tällä hetkellä 400 000 ja yksi on saanut ennakkoperintöä 50 000, niin jaettava perintö on 450 000. Tästä sitten jokaisen osuus on 112 500. Kolme perillistä saa tuon summan ja yksi nyt 62 500, koska hän on jo aikaisemmin saanut 50 000.