Miten voisi lisätä viehättävyyttään miesten silmissä?

Vierailija kirjoitti:

AP puhui lähinnä ulkonäöstä. On tärkeää, että näyttää kauniilta ja elinvoimaiselta, mutta kokemukseni mukaan miehet tykkäävät ennen kaikkea hauskoista ja rennoista naisista, jotka ovat myös hyvännäköisiä. Jos olet joku stereotyyppinen toimistomirkku, joka kuuntelee äänikirjoja, neuloo ja wokettaa, tuskin ketään kiinnostaa. Sorry. Mutta jos sinulla on silmissäsi sellainen kipinä, että tiedät miten miehen kanssa pidetään hauskaa, ihan varmasti saat miehen. 

Osaatko flirttailla ihan arjessa, vailla pariutumisen halua? Olen itse nelikymppinen nainen ja mulle flirtti on aina ollut elämän suola. Siis sellainen rento läpänheitto ja hymyyn vastaaminen. Pääsen samalle aallonpituudelle niin nuorten raksamiesten kuin eläköityneiden johtajien kanssa. Mulla on ehkä vähän sovinistisempi mieli kuin mitä naisella pitäisi kai nykyään olla. Ehkä siksi sitä flirttiä ja vientiä on riittänyt.

Pick me..

Vierailija kirjoitti:

AP puhui lähinnä ulkonäöstä. On tärkeää, että näyttää kauniilta ja elinvoimaiselta, mutta kokemukseni mukaan miehet tykkäävät ennen kaikkea hauskoista ja rennoista naisista, jotka ovat myös hyvännäköisiä. Jos olet joku stereotyyppinen toimistomirkku, joka kuuntelee äänikirjoja, neuloo ja wokettaa, tuskin ketään kiinnostaa. Sorry. Mutta jos sinulla on silmissäsi sellainen kipinä, että tiedät miten miehen kanssa pidetään hauskaa, ihan varmasti saat miehen. 

Osaatko flirttailla ihan arjessa, vailla pariutumisen halua? Olen itse nelikymppinen nainen ja mulle flirtti on aina ollut elämän suola. Siis sellainen rento läpänheitto ja hymyyn vastaaminen. Pääsen samalle aallonpituudelle niin nuorten raksamiesten kuin eläköityneiden johtajien kanssa. Mulla on ehkä vähän sovinistisempi mieli kuin mitä naisella pitäisi kai nykyään olla. Ehkä siksi sitä flirttiä ja vientiä on riittänyt.

Mitä pahaa on äänikirjoissa ja neulomisessa, ja miksi ne tarkoittaisivat, että ihminen ei voisi olla hauska ja rento? Vai ovatko miehet niin kirjallisuusvastaisia, että heti jos nainen on koskenutkaan kirjaan, hän muuttuu "tylsäksi"? Ja mitkä sitten ovat sopivia harrastuksia, jos kirjat kerran ovat ehdoton ei, joka vie viehätysvoiman lopullisesti????

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sellainen liiallinen miellyttämishalu ei altista millekkään muulle kuin väsymykselle. Jos pyrkii liikaa miellyttämään niin se kääntyy lopulta omaa itseä vastaan. Toisen toivomukset ovat silloin tärkeämpiä kuin omat. Paras neuvo on olla oma itsensä. Ja jos haluaa tehdä ulkonäölleen jotain niin se pitää tehdä itseä ajatellen, ei muita. Parhaat suhteet on niitä joissa ei tarvitse yrittää mitään. Viihtyy omana itsenään toisen kanssa. Ja päinvastoin. Suhteet joissa toinen yrittää liikaa miellyttää ovat yleensä valtasuhteita.

Tämä oli hyvä pointti, koska liiallinen miellyttämisenhalu on kaikkien rakkauden kerjäläisten tunnusmerkki.

Mutta tärkeä on myös se, että useimmat heistä eivät myönnä sitä edes itselleen. He eivät tee korostetusti mitään miesten vuoksi, he ovat itsenäisiä, heille on kiellettyä myöntää, että rakastavat eivätkä saa vastarakkautta. Siksi heidän ongelmansa on paljon vaikeampi kuin sellaisen ihmisen, joka tiedostaa ja myöntää, että kehittämisen varaa on ja joka siis ei ole yhdistänyt sisäistä ja ulkoista minäänsä samaan pakettiin.

Ihminen, joka ymmärtää ja pystyy myöntämään, että ulkoisilla seikoilla on paljon merkitystä parinmuodostuksessa on psyykkisesti terveempi. Ihminen, joka ei tuota voi myöntää, on hyvin riippuvainen muiden antamasta kelpaamisen tunteesta eli hänelle hylkääminen on hyvin kokonaisvaltaista. Siksi hän joutuu puolustamaan koko minuuttaan, kun puhutaan ulkonäön ja tyylin kehittämisestä. Ne ovat hänelle yhtä eivätkä erillisiä.

Minulla ei ole tarvetta miellyttää ketään. Omaa persoonaani en mitätöi. Olen oma itseni, pidettiin tai ei. Ulkonäköni pidän juuri sellaisena kuin itse haluan ja viihdyn. Että joku muka yrittäisi määrätä ulkonäköäni, ei missään nimessä. 

"Mikä ajatus siinä on, että ihminen ei parempana versiona voisi olla oma itsensä? "

Olikohan tämä minulle, koska en tunnista tekstiäni tuosta, vaikka näkyy lainauksena. Ihminen on tietenkin sama ihminen painoi sitten 100 tai 50 kg. 

Kommenttini ajatus on juuri se, että ulkonäkö ja ihmisen sisin ovat eri asioita, joita ei tule sitoa yhteen. Samoin on pidettävä erillään käyttäytyminen ja persoonan ydin, jos puhutaan psyykkisesti terveestä ihmisestä. Nuo tekijät antavat aika paljon pelivaraa, kun muilta tullut palaute ei koskaan pääse ytimeen asti ja itseä voi kehittää ajattelematta, että olen ruma ja paha.

Tuo on valtavan iso aihekokonaisuus, siihen liittyvät objektisuhteet ja koko varhainen vuorovaikutus, joten tuossa vain pintaraapaisu aiheesta.

"Mitä pahaa on äänikirjoissa ja neulomisessa, ja miksi ne tarkoittaisivat, että ihminen ei voisi olla hauska ja rento? "

Eihän niissä olekaan mitään pahaa. Jotkut vaan haluavat hahmottaa maailmaa omien stereotypiodensa kautta. Jos mies tykkää itsekin lukea ja rakennella kaikenlaista niin eiköhän nuo ole naisellakin ihan vain plussaa.

"Miehelle tämä pelkkä painon pudotus on ei toki riitä, vaan lisäksi on oltava vuosia kestänyttä tavoitteellista salitreeniä takana."

Missähän todellisuudessa oikein elät?

Otsikko kertoo, että yrität mennä persus edellä puuhun. Se on ihan ymmärrettävää, mutta ei johda mihinkään. Pidätkö itse itsestäsi? Piditkö miehistä, joiden kanssa olit treffeillä? 

 

Luettelet vähätellen ulkoisia ominaisuuksiasi. Voisitko mieluummin listata asiat, joista itsessäsi pidät? Myös ne henkiset. Mieli ja ruumis kietoutuvat saumattomasti yhteen, vaikka varsinkin täällä palstalla usein muuta väitetään. Kun tiedostat, mikä juuri sinussa on ainutlaatuista, voit alkaa vaalia ja korostaa näitä puolia. Ja se heijastuu ulospäin 100% varmuudella. 

 

Älä lähde siitä, että yrität olla miesten silmissä viehättävämpi. Se ei vaan toimi, koska miehetkin ovat yksilöitä ihan niin kuin sinäkin. Et ole kuitenkaan haaremia etsimässä, vaan sitä yhtä, jonka kanssa olisi kemiaa ja enemmänkin. 

 

Oletko koskaan nähnyt sivusta, miten joku ihminen yhtäkkiä alkaa ikään kuin hehkua? Kyse ei pohjimmiltaan ole mistään ulkoisesta, vaan sisäisestä muutoksesta. Omalla kohdalla tällainen muutos tapahtui vuonna 2007, ja sen jälkeen ei ole tarvinnut ihmetellä, miksei ketään löydy. 

Kannattaa olla keskustelussa jonkin verran aloitteellinen, itsenäinen. Jos on passiivinen, miehen vietävissä niin kipinää ei synnny.

Sun pitää ymmärtää miesten vaiettu viisaus: jos sulla seisoo nii aal gyyd dyyd.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri, nainen, mutta tuossa ei ole mitään ongelmaa, jos sinä löydät seuraa haluamastasi miehistä ja saat heitä suhteeseen. Silloin olet omaksunut tasosi luonnollisesti.

Ongelma on vain siinä tapauksessa, että et koskaan saa miehiä, joita haluaisit. Silloin kannattaa suoda ajatus sille ovatko nuo miehet ulkoisesti niin puoleensavetäviä, että he saavat valita isosta valikoimasta naisia eikä valikointi kohdistu sinuun. Joudut aina hylätyksi ja se aiheuttaa kärsimystä. Silloin kannattaa pohtia näitä asioita, vaikka sille ei mitään voikaan, millaisiin miehiin rakastuu. Ei ainakaan heti.

Kyllähän moni tuon asian kanssa painiikin ja usein ajattelee just, että oma ulkonäkö ei riitä. Todella monihan ajattelee, että ei löydä kumppania siksi, että ei vain itse ole tarpeeksi sitä-tai-tätä. Joten en usko, että siitä olisi kyse, etteivätkö na

Miesten preferenssit eivät ole koskaan kiveen hakattuja, kuten naisilla. Vaikka mies sanoisi pitävänsä blondeista, ei todellakaan tarkoita, ettei mies voisi aivan yhtä hyvin olla tummahiuksisen naisen kanssa. Tai jos mies sanoo, että kesämekkoon pukeutuvat naiset ovat upeita, niin mies ei pystyisi olemaan naisen kanssa, jolla on farkut. Toisin, kuin nainen, joka sanoo, ettei häntä viehätä kalju mies, niin tämä nainen ei silloin pysty olemaan kaljun miehen kanssa tms.

En kysy muilta minkälainen minun tulisi olla. Miellytän keitä miellytän. En ole lainkaan miellyttämishaluinen ihminen. Jos minusta ei pidetä omana itsenäni niin se ei tarkoita, että minun pitäisi muuttua. Pidän itse itsestäni. Olen vain suhteissa joissa kumpikin voi olla oma itsensä. 

Hohhoijaa taas.

Miehelle kelpaa kun asettuu selälleen tai vatsalleen alaruumis paljaana ja leikkii tyhmempää kuin se mies. Mutta kukaanhan ei halua tyhmää, väkivaltaista, vastuutonta idioottimiestä, joten ap, lopeta.

Edelleenkään kukaan ei usko sua naiseksi, Pasi Persula.

Vierailija kirjoitti:

Otsikko kertoo, että yrität mennä persus edellä puuhun. Se on ihan ymmärrettävää, mutta ei johda mihinkään. Pidätkö itse itsestäsi? Piditkö miehistä, joiden kanssa olit treffeillä? 

 

Luettelet vähätellen ulkoisia ominaisuuksiasi. Voisitko mieluummin listata asiat, joista itsessäsi pidät? Myös ne henkiset. Mieli ja ruumis kietoutuvat saumattomasti yhteen, vaikka varsinkin täällä palstalla usein muuta väitetään. Kun tiedostat, mikä juuri sinussa on ainutlaatuista, voit alkaa vaalia ja korostaa näitä puolia. Ja se heijastuu ulospäin 100% varmuudella. 

 

Älä lähde siitä, että yrität olla miesten silmissä viehättävämpi. Se ei vaan toimi, koska miehetkin ovat yksilöitä ihan niin kuin sinäkin. Et ole kuitenkaan haaremia etsimässä, vaan sitä yhtä, jonka kanssa olisi kemiaa ja enemmänkin. 

 

Oletko koskaan nähnyt sivusta, miten joku ihminen yhtäkkiä alkaa ikä

En ole koskaan vielä ihastunut naiseen, joka olisi jotenkin sisäisesti hehkunut, mutta ei olisi ulkoisesti viehättänyt minua. Oli sukupuoli mikä tahansa: ulkonäkö ratkaisee kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se käytös on enemmän tärkeä kuin ulkonäkö, kuuntele miestä, ole kiinnostunut siitä mistä hän puhuu, kysele mistä hän pitää, tehkää yhdessä sellaista mistä mies pitää todennäköisesti mies menee treffeillä mielummin lätkämatsiin tai oluelle kun katsoo sun kanssa Titanic-leffaa...

 

Tuommoisilla ei ole mitään merkitystä. Vain ulkonäöllä. 

Vierailija kirjoitti:

AP puhui lähinnä ulkonäöstä. On tärkeää, että näyttää kauniilta ja elinvoimaiselta, mutta kokemukseni mukaan miehet tykkäävät ennen kaikkea hauskoista ja rennoista naisista, jotka ovat myös hyvännäköisiä. Jos olet joku stereotyyppinen toimistomirkku, joka kuuntelee äänikirjoja, neuloo ja wokettaa, tuskin ketään kiinnostaa. Sorry. Mutta jos sinulla on silmissäsi sellainen kipinä, että tiedät miten miehen kanssa pidetään hauskaa, ihan varmasti saat miehen. 

Osaatko flirttailla ihan arjessa, vailla pariutumisen halua? Olen itse nelikymppinen nainen ja mulle flirtti on aina ollut elämän suola. Siis sellainen rento läpänheitto ja hymyyn vastaaminen. Pääsen samalle aallonpituudelle niin nuorten raksamiesten kuin eläköityneiden johtajien kanssa. Mulla on ehkä vähän sovinistisempi mieli kuin mitä naisella pitäisi kai nykyään olla. Ehkä siksi sitä flirttiä ja vientiä on riittänyt.

Onhan se varmaan niinkin, että jos etsii sellaista turpa kiinni ja keitä kahvia -miestä, jonka kanssa nauraa härskeille, sovinistisille vitseille, kaikenlaisia mahdollisuuksia aukeaa. Valitettavasti aika monille tuo ei ole sellainen neuvoteltavissa oleva asia.

Vierailija kirjoitti:

Otsikko kertoo, että yrität mennä persus edellä puuhun. Se on ihan ymmärrettävää, mutta ei johda mihinkään. Pidätkö itse itsestäsi? Piditkö miehistä, joiden kanssa olit treffeillä? 

 

Luettelet vähätellen ulkoisia ominaisuuksiasi. Voisitko mieluummin listata asiat, joista itsessäsi pidät? Myös ne henkiset. Mieli ja ruumis kietoutuvat saumattomasti yhteen, vaikka varsinkin täällä palstalla usein muuta väitetään. Kun tiedostat, mikä juuri sinussa on ainutlaatuista, voit alkaa vaalia ja korostaa näitä puolia. Ja se heijastuu ulospäin 100% varmuudella. 

 

Älä lähde siitä, että yrität olla miesten silmissä viehättävämpi. Se ei vaan toimi, koska miehetkin ovat yksilöitä ihan niin kuin sinäkin. Et ole kuitenkaan haaremia etsimässä, vaan sitä yhtä, jonka kanssa olisi kemiaa ja enemmänkin. 

 

Oletko koskaan nähnyt sivusta, miten joku ihminen yhtäkkiä alkaa ikä

Just näin. Parin kaverin tinder-menoa sivusta seuranneena, heidän olisi kannattanut kysyä nuo kysymykset heti itseltään. Pidätkö miehistä, joiden kanssa olit treffeillä? 



Kemiaa voi herätellä ja se voi syttyä esim ystävien välillä myöhemmin suhteen varrella, mutta se että laukkaa täysin samantekevien ihmisten kanssa "treffeillä" kuin työhaastattelussa tekee tosi huonoa sille jo entuudestaan hauraalle itsetunnolle. Siellä vasta saakiin itsensä arvioitettua alakanttiin kuin huutokaupassa. Pidätkö itsestäsi? 



Se yksi ihana ihminen riittää, ja tietysti pitää altistaa itsensä ihmisten tapaamiselle. Mutta ei liian tosissaan ja pariutuminen pakkona niskassa.



 

"En ole koskaan vielä ihastunut naiseen, joka olisi jotenkin sisäisesti hehkunut, mutta ei olisi ulkoisesti viehättänyt minua. Oli sukupuoli mikä tahansa: ulkonäkö ratkaisee kaiken."

Tarve kieltää ulkonäön merkitys on itsepetosta, jolle on syynsä. Se ei ole tyhmyyttä, vaan suojamekanismi, kun muiden palaute koskee ihan koko persoonaa, ei vain ulkonäköä.

Kelpaamisen ongelmat ovat parinmuodostusvaikeuksien ytimessä molemmilla sukupuolilla. Pohjimmiltaan on kyse häiriytyneistä objektisuhteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieti millaisen miehen haluat? Mikä sulle oikeasti sopii? Elämäntapa, harrastukset? 

Älä ajattele, että sun pitää miellyttää kaikkia miehiä, vaan etsi niitä sulle sopivia miehiä. Missä ne liikkuu, mitä tekee, missä niitä voi tavata?

Haluan savuttoman, liikunnallisen, rehellisen ja muutenkin kunnollisen miehen.

Ap

 

Hyviä ominaisuuksia. Itse olen kohdannut useita todella epärehellisiä miehiä, ovat valehdelleet mm. olevansa eronneita, vaikka naimisissa, ja olen olen päätynyt ajattelemaan, että kunhan mies on rehellinen ja luotettava, niin jo pieni lottovoitto on tarjolla. 

Rehellinen ja luotettava olisi tosiaan jo lottovoittoon verrattava harvinaisuus! 

Joku Hildurin kuunteleminen ei varmasti kiinnosta yhtään ainoaa miestä. Eikä neulomalla pokata miestä. Yritin kai sanoa, että sellainen nainen löytää helpommin kumppanin, jolla on jotain samoja mielenkiinnon kohteita kuin miehillä. Tämä ihan lähipiiriä tarkastelemalla, jos oman elämäni esimerkit provosoivat pick me girliksi kutsumaan. Suurimmalle osalle miestutuista on löytynyt kumppani, joiden ammatti, elämäntyyli ja harrastukset eivät ole ns. kaupunkilaisia tai sisäsiistejä.

Enkä ole mitenkään kirjavastainen. Oikeita kirjoja lukemalla ja niistä keskustelemalla olen kyllä löytänyt kumppaneita. Tälläkin hetkellä seurustelen komean nuoren runoilijan kanssa, joka on todella hyvä ja innokas panemaan.