Miksi Suomessa loppui se kulttuuri jossa mm.lääkäriperheissä asui nuori tyttö joka hoiti perheen pieniä lapsia ja asui

Vierailija kirjoitti:

Se loppui siihen, että sekä perheet että ne tytöt halusivat elää omaa elämäänsä

minimipalkkalaki vaikutti myös

Meillä oli kotiapulaisia ja vanhemmat olivat duunareita. Äiti kertoi hänen palkkansa menneen kotiapulaisen palkkaa, mutta muuta vauhtoehtoa ei ollut, kun äitiysloma 1-6kk. 

Muistan yhdenkin kotiapulaisen,  joka poltti tupakkaa päivät pitkät ja kaljottelivat kavereiden kanssa ja veti huumeita. Työsuhde päättyi kesken päivän, kun häipyi jonnekin ja varasti jotakin tavaroita. 

Yleensä kotiapulaiset olivat köyhien perheiden tyttöjä, jotka tulivat maalta kaupunkiin ja kotiapulaisuus oli vain välivaihe ja toive oli paremmasta elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vanha sukulainen kertoi, että 50-luvulla koulun opettajallakin saattoi olla kotiapulaisena maalta muuttanut tyttö. Opettaja saattoi kutsua kotiinsa oppilaita keskustelemaan ja kotiapulainen tarjoili pullaa ja kahvia.

 

Vanhempani oli opettaja ja asuimme koulun opettajille tarkoitetussa asunnossa. Niissä oli juuri sellainen pieni palvelijanhuone keittiön takana, erillään muusta asunnosta. Keittiöstä oli pieni ovi myös lastenhuoneeseen. Keittiössä maitolasinen ovi, niin herrasväki näkee siitä, milloin keittiössä on valot ja kotiapulainen touhuaa keittiössä. 

AP se sama tyyppi joka haluaa 50-luvun yhteiskuntaa takaisin.

Mun vanhemmilla oli tuollainen "tyttö" 60-70-luvun taitteessa. Eivät olleet rikkaita, päinvastoin, asuivat vuokralla kaksiossa. Mutta sukulaistytölle maalta oli hyvä mahdollisuus päästä kaupunkiin ja iltakouluun, kun muutti  tätinsä perheen luokse asumaan.

Tuolloin ei ollut päiväkotipaikkoja kuin harvoille ja äitiysloma muistaakseni 3 kuukautta. Lastenhoitajiksi siis etsittiin kenet vain saatiin, ja sukulaistyttö oli paljon turvallisempi vaihtoehto kuin joku tuntematon kaupungissa. 

Tyttö siis vahti päivät lasta, ja korvaukseksi sai asua ja ylöspidon ja iltaisin kävi koulussa. Vanhemmat uskalsivat päästää kaupunkiin, kun täti hoiti "varaäidin" virkaa teini-ikäiselle.

Muutaman vuoden kuluttua sitten tyttö oli kasvanut ja viisastunut, iltakoulu käyty ja pääsi töihin ja muutti omilleen.

Nykyään tuon ikäiset asuvat vielä kotona ja kouluakin pääosin käydään päivällä. Lukiokin on nykyään vaativampaa. Varmaan jo lastensuojelu puuttuisi, jos alaikäisen ottaisi lapsenhoitajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmilla oli tuollainen "tyttö" 60-70-luvun taitteessa. Eivät olleet rikkaita, päinvastoin, asuivat vuokralla kaksiossa. Mutta sukulaistytölle maalta oli hyvä mahdollisuus päästä kaupunkiin ja iltakouluun, kun muutti  tätinsä perheen luokse asumaan.

Tuolloin ei ollut päiväkotipaikkoja kuin harvoille ja äitiysloma muistaakseni 3 kuukautta. Lastenhoitajiksi siis etsittiin kenet vain saatiin, ja sukulaistyttö oli paljon turvallisempi vaihtoehto kuin joku tuntematon kaupungissa. 

Tyttö siis vahti päivät lasta, ja korvaukseksi sai asua ja ylöspidon ja iltaisin kävi koulussa. Vanhemmat uskalsivat päästää kaupunkiin, kun täti hoiti "varaäidin" virkaa teini-ikäiselle.

Muutaman vuoden kuluttua sitten tyttö oli kasvanut ja viisastunut, iltakoulu käyty ja pääsi töihin ja muutti omilleen.

Nykyään tuon ikäiset asuvat vielä kotona ja kouluakin pääosin käydään päivällä. Lukiokin on nykyään vaativa

Eikä nykyään saisi noin edes teettää töitä. Äitini ehdotti meidän lasten synnyttyä, että jos hankkisimme kotiapulaisen. Selvitin asiaa ja totesin, että maksaisi nykyään enemmän kuin mun palkkani.

Niistä tuli lääkäreitä, taksikuskeja, suutareita,

Virkamiehiä, autokauppiaita.

Kaikki tytöt lähtivät muihin töihin heti kun pääsivät (esimerkiksi tehtaaseen tai kauppaan), koska asumalla työpaikallaan oli aina käytettävissä eikä sellaista kukaan halua. Oma luukku vaikka muiden tyttöjen kanssa jaettuna ja työ, joka alkaa ja päättyy, siihen kaikki pyrkivät.

Jossain vaiheessa säädettiin työaikalaki, joka koski kotiapulaisiakin. Sitä vastustettiin sanomalla, että eihän sitä kotitaloudessa voi tietää milloin apua tarvitaan...

En ole ikinä nähnyt tai kuullut, että missään (siis muissakaan  maissa) olisi miestä/poikaa näissä töissä?

Onko siis joku automaattinen tai luonnollinen juttu, että naiset hakeutuvat tai haluavat kotitöihin?

Aika harva vaimohan kuitenkin on siirtynyt pois kotitöistä ja mennyt töihin muualle ja kotona sitten tapellaan kuka kotityöt tekee?

Vierailija kirjoitti:

Niistä nuorista naisista tuli biletyttöjä eikä enää kiinnostanut opetella perhetaitoja. 😤

Ooo boomeri-setåmies , palaa sinne 50-luvulle,mistä olet tullut. Sinua ei täällä 2020-luvilla enää kaivata.

Au pair taitaa saada käteen pari sataa ja 'täyden' ylläpidon.

Liian monet kitsaat isännät kähmivät tai vetelivät teinityttöjä öisin ja jättivät palkat maksamatta. Ruokakin oli jotain halvinta mahdollista mössöä tai puuroa. Vapaa-aika monilla kuulemma pari tuntia viikossa. Kotona monilla asiat paremmin kuin isäntäperheessä.

Tee itse sama työ tai maksa tekijälle niin, ettei se jää täyden mielivallan, seksuaalisen ahdistelun ja totaalisen rahattomuuden vuoksi kielipuolena hyväksikäytetyksi orjaksi kuten jossain Dubaissa kotiapulaiset jäävät. Siellähän sellainen kulttuuri kukoistaa, sinne roudataan kehitysmaista piikoja 24/7 työhön isäntien ja emäntien läimittäviksi niin huonolla palkalla, ettei paluulippua ole varaa ostaa. 

Kepuisännät eivät enää ole houkuttelevia vaihtoehtoja edes ukrainalaisille. Samaa kohtelua on luvassa Venäjän armeijalta, mutta ei tarvitse maksaa 500 €/kk homeisesta laverista 10 muun typykän kanssa navetassa tai sikalassa ja olla käytettävissä joko pellolla tai sängyssä 24/7. 

Mun tuttavani opiskeli tuossa työssä iltaopistossa ja eli halvalla, kun perheeltä sai asunnon ja ruuan ja   minimipalkan. Valmistui insinööriksi aikanaan. Ei tarvinnut ottaa asuntolainaa.

Ap voi lähettää oman tyttärensä jonkun lääkärin piikatytöksi. Me muut koulutamme tyttäremme mieluummin.

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä nähnyt tai kuullut, että missään (siis muissakaan  maissa) olisi miestä/poikaa näissä töissä?

Onko siis joku automaattinen tai luonnollinen juttu, että naiset hakeutuvat tai haluavat kotitöihin?

Aika harva vaimohan kuitenkin on siirtynyt pois kotitöistä ja mennyt töihin muualle ja kotona sitten tapellaan kuka kotityöt tekee?

Ei kyllä muualla maailmassa on paljon miespalvelijoitakin. Monissa ulkomaalaisperheissä ja paikallisissa varakkaissa perheissä oli miespalvelijoita kun asuin Lähi-idässä aikoinaan. Meilläkin oli kaksi poikaa. Siellä palvelijat olivat yleensä luku- ja kirjoitustaidottomia maalaisia, joskus tyttöjä perheen maalla omistamalta maatilalta/kylästä, osa taas nuoria varusmiehiä, jotka palvelivat upseerien kodeissa kaupungeissa.

Monissa maissa oikein varakkaissa talossa on joukko palvelijoita, keittiössä on sekä miehiä että naisia, samoin siivoustöissä. Voi olla pariskunnalla kamaripalvelijat, rouvalla naispuolinen, herralla miespuolinen. Näin oli esim. Englannissa aina pitkään, on tietyissä piireissä edelleen. Sitten on erikseen autonkuljettajat ja puutarhurit sekä voi olla turvamiehiäkin, yleensä miehiä. Ja sitten lastenhoitajat, useimmiten naisia, usein iäkkäitäkin, ja tukiopettajat, jotka voivat olla miehiä tai naisia.

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä nähnyt tai kuullut, että missään (siis muissakaan  maissa) olisi miestä/poikaa näissä töissä?

Onko siis joku automaattinen tai luonnollinen juttu, että naiset hakeutuvat tai haluavat kotitöihin?

Aika harva vaimohan kuitenkin on siirtynyt pois kotitöistä ja mennyt töihin muualle ja kotona sitten tapellaan kuka kotityöt tekee?

Kyse taitaa olla siitä, että työnantajat eivät halunneet opettaa näitä töitä vaan odottivat, että taidot on kotona jo hankittu. Ennen maailmassa taidot olivat usein sukupuolittuneita.

Vielä 1960-luvun lopussa oli ihan tavallista, että opettajaperheessäkin oli kotiapulainen hoitamassa lapsia. Tyypillisesti kotiapulainen oli 16-17-vuotias tyttö, jonka palkka ei ollut paljon taskurahaa suurempi, mutta hän sai perheeltä asunnon ja ruoan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä nähnyt tai kuullut, että missään (siis muissakaan  maissa) olisi miestä/poikaa näissä töissä?

Onko siis joku automaattinen tai luonnollinen juttu, että naiset hakeutuvat tai haluavat kotitöihin?

Aika harva vaimohan kuitenkin on siirtynyt pois kotitöistä ja mennyt töihin muualle ja kotona sitten tapellaan kuka kotityöt tekee?

Kyse taitaa olla siitä, että työnantajat eivät halunneet opettaa näitä töitä vaan odottivat, että taidot on kotona jo hankittu. Ennen maailmassa taidot olivat usein sukupuolittuneita.

Höpsis. Nuoret tytöt oli kotiapulaisia, kun juuri muita töitä ei heille ollut tarjolla ja jossain maalta tulleen piti asua. Kaupungeissa oli hirveä asuntopula.

Miehille on aina ollut töitä, joista maksetaan enemmän kuin naisille. Tehtaan töissäkin oli Suomessa niin, että naisten korkeimmat palkat olivat alhaisimmat kuin huonoimmat miesten palkat. Kotiapulaisten palkat oli surkeita eikä se mitenkään ollut sopiva työ pojille ja miehille.

Ai mihin ne tytöt katosi? Koulun penkille ja oikeisiin töihin, joista sai palkkaa jonka avulla maksaa asuminen omillaan. 

Jo mun isoäiti kirjoitti pojilleen rintamalle 1940-luvun alussa, että on vaikeaa enää nykyään saada hyviä palvelijoita. 

Eli kukaan ei ole enää niin nälissään, että nöyrtyisi tuollaiseen. 

Yhteiskunta maksaa itsekseen muuttavalle nuorelle tyhjätaskulle asunnon vuokran ja sossutuet.