Lue keskustelun säännöt.
Vihaan meidän koiraa.
11.01.2024 |
Raflaava otsikko, mutta ei nyt kaukanakaan totuudesta. Otettiin vajaa vuosi sitten pitkän harkinnan jälkeen koira, koko perhe aivan innoissamme odotettiin pentua ja hankittiin hirveästi tarvittavia välineitä, opiskeltiin asioita pennun koulutuksesta jnejne. Alkuun kaikki menikin ihan suht hyvin, pentu oppi sisäsiistiksi ja peruskäskyt nopeasti ja helposti. Ei rähjää remmissä tai muutenkaan, ei ole eroahdistusta ja melko hyväluontoinen tuntuu olevan kaikinpuolin.
KUITENKIN, en voi sille mitään että tunnen päivittäin ihan valtavaa raivoa tuota koiraa kohtaan. En voi sietää, kun se seuraa nenä perseessä kiinni joka paikkaan, sohvalla istuessa sen on pakko hypätä viereen ja tunkea naama kiinni omaan naamaan tai sitten vahdata ikkunasta ulos jolloin ikkunat ovat täynnä kuolajälkiä. Mitä tahansa jos unohtuu lattialle tai sopivalle korkeudelle pöydille/tasoille niin tuo varastaa ja syö sen pilalle. Kuinkakohan monet hanskat, sukat ja kengät se on jo tuhonnut, en pysy laskuissa. Suihkun jälkeen kun pyyhe päällä kävelen kylpyhuoneesta makuuhuoneeseen pukemaan, se hyökkää jostain kulman takaa ja tulee lipomaan märkiä jalkoja (hyi). Sohvat ovat pilalla, koska koira on painanut selkänojan tyynyt ihan lyttyyn ja purrut kankaan puhki useammasta kohdasta. Vieraita kun tulee, koira villiintyy ja hyppii päälle ja sama nenä perseeseen pakkomielle toistuu. Lyhyesti, mitä tahansa tässä talossa yrittääkään tehdä, koira tekee siitä 100x vaikeampaa ja paskempaa.
En osannut odottaa että elämä koiran kanssa olisi näin hirveää. Lapset ja mies ovat kiintyneitä koiraan, joten luopuminen olisi vaikeaa. Jos saisin itse päättää koira lähtisi samantien. Miten voisin oppia sietämään tätä elämää koiran kanssa? Välillä haluaisin vain itkeä, koska tuntuu että kaikki on pilalla tuon takia.
Kommentit (301)
Ymmärrään aloittajaa siinä, ettei koiraa omistamaton voi millään tietää, mitä kaikkea se tuo tullessaan. Itse olen kasvanut kotona, jossa kasvatettiin saksanpaimenkoiria mm.poliisikäyttöön. Suhtautuminen niihin oli luontevaa ja niitä oli aina nurkissa. Itsekin omistin kolme sellaista aikanani. Silti en enää ottaisi sen vaativuuden takia, vaikka rakastankin rotua. Nyt meillä on ollut viisi vuotta hölmö staffi, joka seuraa aina kuin hai laivaa, mutta on samalla ihastuttava pieni koira. Todellakin ymmärrän, jos joku inhoaa esim.tällaista ominaisuutta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa tyhmiä kommentteja.
Ikävä juttu, ymmärrän kyllä. On ikävä riistää muilta perheenjäseniltä koira, joten ei sitä ihan noin vain voi luovuttaakaan. Voisiko koira viettää välillä aikaa vaikka mummolassa? Voisiko koiralta estää pääsyt tiettyihin huoneisiin tai pärjäisikö välillä ulkona häkissä?
Tiesittekö, että koiralle voi opettaa käskyn nimeltä "pois"? Ja tadaa, koira poistuu siitä vessan ovelta tuijottamasta.
Tai meidän koira ainakin.
Ehkä siinä on jotain vikaa?
Meillä koira saa niin paljon liikuntaa ja huomiota päivän aikana. että se haluaa usein itsekin vetäytyä hiukan omiin oloihinsa.
Vasta hankittu koira on pitkään pentu - aivan pieni lapsi. Se ei ymmärrä heti asioita - etenkään jos sitä ei kouluteta taitavasti ja kärsivällisesti.
Hanki koiraportti. Ei koiran tarvi koko ajan antaa kulkea perässä, eikä päästää pureskelemaan kaikkea. Nakita koiran hoito ja lenkitys ja etenkin RUOKINTA enemmän niille jotka siitä tykkäävät, niin koira hakeutuu niiden seuraan sitten enemmän. Jos sinä olet se joka ruokkii, sinua se seuraa.
Ja joo meillä on koiria, tällä hetkellä kaksi. Joidenkin pentuaika on vaan ihan tosi tuskaisaa ja ymmärrän ap:n ärsyyntymisen. Siihen kyllä löytyy keinoja, ei tarvi pilata eläämänsä siksi että otti koiran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tunteilleen mitään voi. Kyllä itseänikin välillä ärsyttää koirani ja paljonkin. Silloin ei auta kuin ajatella, että ne ovat syyttömiä siihen, että ovat meille päätyneet. Ja että ne ovat yksilöitä, joissa on hyvinkin eri ominaisuuksia. Koulutuksella voi vaikuttaa moneen asiaan, mutta ei kaikkiin. Toki tuohon perässä nuohoamiseenkin pystyy vaikuttamaan, mutta osin voi olla myös rotu-/yksilöominaisuus. Se voi myös olla merkki siitä, että koira kaipaa tekemistä. Se mitä kaikki ei tajua on, että koiraa voi joutua opettamaan esim. rauhoittumaan.
Mene koiran kanssa johonkin kurssille/harrastukseen? Välit paranee ja opitte ymmärtämään toisianne.
Luovuta koira pois teiltä. Mahdollisimman pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on just niitä sarjassa tyhmiä koiria, jossa kaikki ominaisuudet, minkä takia koirista ei pidetä. Pieniaivoinen, keskittymiskyvytön, ylisosiaalinen kouhottaja
tai sitten pidetään. Katso vähän suosituimpia rotuja. Harvoin siellä on omillaan toimeentulevia laumanvartijoita tai vinttikoiria.
Tärkein ominaisuus koirassa on monille söpöys. Että saa someen awwwwwwww-kuvia ja paljon tykkäyksiä.
Voisiko elänlääkäri määrätä koiralle jotakin rauhoittavaa tablettia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrään aloittajaa siinä, ettei koiraa omistamaton voi millään tietää, mitä kaikkea se tuo tullessaan. Itse olen kasvanut kotona, jossa kasvatettiin saksanpaimenkoiria mm.poliisikäyttöön. Suhtautuminen niihin oli luontevaa ja niitä oli aina nurkissa. Itsekin omistin kolme sellaista aikanani. Silti en enää ottaisi sen vaativuuden takia, vaikka rakastankin rotua. Nyt meillä on ollut viisi vuotta hölmö staffi, joka seuraa aina kuin hai laivaa, mutta on samalla ihastuttava pieni koira. Todellakin ymmärrän, jos joku inhoaa esim.tällaista ominaisuutta
Tuollaisten eläimelle ominaisten piirteiden jotka on jopa jalostettu niihin, on osoitus ihmisen omista neurooseista ja mielenvioista, eli ei ymmärrä eläimiä alkuunkaan. Samoin ne yhdistää joihinkin ihmisiin inhoa tai mieltymystä irrationaalisista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö, että koiralle voi opettaa käskyn nimeltä "pois"? Ja tadaa, koira poistuu siitä vessan ovelta tuijottamasta.
Tai meidän koira ainakin.
Ehkä siinä on jotain vikaa?
Miksi koiran tuijotus häiritsee? Sano ettei mitään hätää voit mennä leikkimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta omilles anna miehen ja lasten elää koiran kanssa.
Paska idea, yhdenkään elukan ei kuulu mennä ihmisperheenjäsenten edelle. Sulla on lähtenyt eläinten inhimillistäminen vähän lapasesta.
Pitäiskö tuollaista lutikkaa inhimillistää kuin sinä? Taidat olla keskiajalla noiden inhimillistämisjuttujesi kanssa. Älä vaan hanki eläimiä hullu!
Eläimiä voi inhimillistääkin, on geenejä ja yhteistä käytösperimää sen verta paljon joten se on ainoa tapa todella ymmärtää. Itseasiassa ihmiskeskeiset ihmiset noudattavat sitä eläimellisintä puolta itsessään. Se on minä ja minun perheeni, samoin kuin millä tahansa eläinlajilla. Isomman hermoverkon pitäisi mahdollistaa muidenkin lajien ymmärrystä.
Kai tiesit koiraa ottaessa, että niillä nyt on vaan tapana kulkea nokka perseessä ja nuolla ihmistä. Mulla menee hermo koiriin jo ensimmäisen minuutin aikana (kavereilla kylässä ollessa), joten siksi en ole koskaan koiraa ottanut.
Sen sijaan meillä on kolme kissaa. Eivät sotke, eivät haise, eivät riko tavaroita, hellyyttä annetaan puolin toisin sopivasti, eikä niin, että väkisin koitetaan tulla tykö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä AP että tunnistat mistä tunteet johtuu ja uskallat kysyä neuvoa täältä. Älä välitä noista joiden mielestä koira on ihmistäkin arvokkaampi.
Koira on kuitenkin VAIN ELÄIN, jonka voi antaa uuteen kotiin jos jostain syystä sitä ei voi enää pitää. Totta kai myös lapset sotkee pienenä, kiukuttelee teininä ym mutta koska ne lapset on omaa lihaa ja verta niin sitä sietää helposti loputtomiin 😅 ja äidin rakkaus on ihan eri asia kuin pitää jostain elukasta.
Ja vaikka moni ei uskoisi, pidän oikeasti eläimistä mutta lemmikkejä ei pidä nostaa samaan asemaan kuin ihmisiä. Koira nukkuu omassa pedissä, ei ihmisten sängyssä tai sohvalla. Koira pitää komentaa pois kun vieraat kahvittelee tai riisuu takkeja. Koiralle annetaan huomiota vasta kun se on rauhallinen, hyppivää koiraa jos silittää (niin kuin vieraat yleensä) siinä vain palkitsee sitä koiraa huonosta käytöksestä.
Oikealla kasvatuksella koirasta voi saada kelpo lemmikin. Jos ei, niin uuteen perheeseen vaan.
Miksi olet edes koiran hankkinut, jos olet noin yliherkkä pienillekin vastoinkäymisille? Koiralle olisi parempi koti, jossa siitä aidosti pidetään. Mutta ongelmia on sinulla edessä ilman koiraakin, jos noin mitättömät murheetkin saavat noin pahasti tolaltaan. Käytännössä kukaan ei pidempänä eläessänä pysty välttymänä paljon pahemmilta murheisilta, kuten oman ja läheisten terveyden romahtamisilta ja muilta vastaavilta paljon isommilta murheilta. Kannattaisi kasvattaa vähnä kestokykyä.
Et ole ansainnut koiraa. Olet liian pieni ihminen.
Kuka käski hankkia afgaanianvinttikoiran?
Vierailija kirjoitti:
Mulla olut koiria koko elämäni ajan. Pennusta asti sekä kodinvaihtajia. Tietyt säännöt ollu aina kaikille. Koirat kyllä oppivat kun jaksaa niitä ohjata oikeanlaiseen käytökseen.
Enpä tiedä. Luulin olevani hyvinkin koirarakas, kunnes otin noin puoleksi vuodeksi hoitoon koiran.
Koiralla oli muutamia epämiellyttäviä tapoja. Se oli melko vanha, mutta ajattelin sen oppivan. Olihan minulla kokemusta.
Joo, oppi tietyt asiat kyllä. Mutta koiralla on tietty temperamentti, eikä se noin vain muutu.
Tämä oli ulkoillessa sellainen ylivirittynyt kiskoja, jolla oli kova metsästysvietti. Ulos päästyään se metsästi kaikkea mikä liikkui. Myyrät, hiiret, linnut, mikään ei ollut turvassa. Koira oli nopea ja sinkoili estoitta.
Mikä pahinta, se metsästi myös toisia koiria. Jokainen kohtaaminen toisen koiran kanssa oli aivan arpapeliä. Usein se hyökkäsi päästyään toisen koiran lähelle. Koira ei ollut iso, joten pelkäsin myös sen itsensä puolesta.
Kun asuu paikassa, jossa on paljon koiria, tämä on todella stressaavaa. Kaikki normaali koirallisten ihmisten kohtaaminen piti aloittaa varottamalla toista tai vaihtamalla omaa reittiä.
Lisäksi suretti koiran puolesta, kun tietysti olisi halunnut että se olisi päässyt muiden koirien kanssa leikkimään.
Mun mielestä on huolestuttavaa, kuinka moni tätä ajattelee vain koiran kannalta ap:ta syyllistäen.
Napeista sinulta löytyy näköjään kokemusta kun niitä aloit mainostamaan. Minkälaista nappia naamariisi itse laitat? Toimiiko kuten kuuluu?