Äidit ja armeija
Olen luullut, että kertomukset armeijaan soittelevista tai viestittelevistä äideistä ovat vaan vitsejä. Omassa päässään ja lähipiirin kanssa jutellessa varmasti moni äiti ikävöi armeijassa olevaa lastaan. Luulisi kuitenkin jokaisen hillitsevän itsensä ja antavan lapsensa hoitaa asiansa itse intissä.
Nyt oma poika on armeijassa ja on tullut juteltua asiasta työkavereiden kanssa. Jotkut (ihan täyspäisiksi luulemani) äidit ovat oikeasti olleet yhteydessä palveluspaikkaan ja "neuvoneet" tai kyselleet lastensa asioissa. Otin myös palveluspaikan fb-ryhmän seurantaan. Siellä äidit ihan omalla nimellään kehtaavat kysellä lastensa kuulumisia ja toivovat kuvia ja tietoja mitä milloinkin on tehty ryhmään. Kauhea myötähäpeä.
Oletko sinä ollut lapsesi palveluspaikkaan yhteydessä? Miksi? Etkö koe noloksi tai ymmärrä että se on lapsellesi noloa?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että armeijaan pitää olla aikuinen että pääsee sisään. ainakin niin oli minun aikana.
Minä kävin 17-vuotiaana, eli olin lapsisotilas. Ja tämä on tosi. 90-luvun loppupuolelle saakka palvelukseen saattoi hakea vapaaehtoisena 17-vuotiaana. Näin tein.
Ennen pääsi 17 vuotiaana naimisiin joten et ollut mikään lapsi.
Laki alaikäisten palveluksesta kiellettiin nimenomaan siksi, että on lapsi vielä. Monelle 17-vuotiaalle tekisi hyvää nykyäänkin, moni ryhdistäytyi silloin ja armeija oli kovan kurin laitos ja minimi palvelus 8 kk. Minulle teki hyvää myös.
Kummasti tuo lapsuus pitenee. Kuitenkin kyseessä on kulttuurisidonnainen asia eikä biologinen.
Eipä ihme ettei nuoret pärjää enää elämässä saatikka työelämässä kun äidit tasoittaa kaiken tieltä. Kasvatatte luusereita joiden pää hajoaa heti kun vihdoin sitten joskus 30v omillensa päässeenä tuleekin Jani-Petterille ensimmäinen vastoinkäyminen eteen.
Kun itse olin armeijassa, keskityin palvelukseen enkä ikävöinyt kotiin. Ja luojan kiitos sain olla myös äidiltäni siellä rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että armeijaan pitää olla aikuinen että pääsee sisään. ainakin niin oli minun aikana.
Minä kävin 17-vuotiaana, eli olin lapsisotilas. Ja tämä on tosi. 90-luvun loppupuolelle saakka palvelukseen saattoi hakea vapaaehtoisena 17-vuotiaana. Näin tein.
Ennen pääsi 17 vuotiaana naimisiin joten et ollut mikään lapsi.
Laki alaikäisten palveluksesta kiellettiin nimenomaan siksi, että on lapsi vielä. Monelle 17-vuotiaalle tekisi hyvää nykyäänkin, moni ryhdistäytyi silloin ja armeija oli kovan kurin laitos ja minimi palvelus 8 kk. Minulle teki hyvää myös.
Kummasti tuo lapsuus pitenee. Kuitenkin kyseessä on kulttuurisidonnainen asia eikä biologinen.
No semmoista se on. Itse en tuntenut itseäni lapseksi eikä minun ikäni noussut esille juuri missään. Tupakaverit tuskin edes tiesivät että olen alaikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että armeijaan pitää olla aikuinen että pääsee sisään. ainakin niin oli minun aikana.
Minä kävin 17-vuotiaana, eli olin lapsisotilas. Ja tämä on tosi. 90-luvun loppupuolelle saakka palvelukseen saattoi hakea vapaaehtoisena 17-vuotiaana. Näin tein.
Olitko saavuttanut sukukypsyyden?
No kyllä ainakin tumppuun tuli vedettyä salaa.
Niin. Lapset ei tee niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan sitä on facesaa kysellä, kun oma lapsi ei vastaa mitään.
Jos maanantaina meni, niin ei kai ole mitään ehtinyt vielä vastailemaan. Ei siellä saa koko ajan puhelinta käyttää! Jos ei pariin viikkoon kuulu mitään, niin voit alkaa kysellä.
Eli odotat kaksi viikkoa ja jos ei kuulu mitään niin soitat? Entä jos se junnu onkin lähtenyt käveleen sieltä kolmen päivän jälkeen, hukannut puhelimen ja kadonnut?
Spollet hoitelee tällaiset tapaukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että armeijaan pitää olla aikuinen että pääsee sisään. ainakin niin oli minun aikana.
Minä kävin 17-vuotiaana, eli olin lapsisotilas. Ja tämä on tosi. 90-luvun loppupuolelle saakka palvelukseen saattoi hakea vapaaehtoisena 17-vuotiaana. Näin tein.
Olitko saavuttanut sukukypsyyden?
No kyllä ainakin tumppuun tuli vedettyä salaa.
Niin. Lapset ei tee niin.
Ne unnuttaa
En ikinä voisi nolata omaa lasta noin pahasti. Nyt mammat järki hoi, luottakaa lapseenne ja keksikää harrastus!
Minulla sitä ei ollut vanhempiakaan enää kun menin armeijaan. Mummo laitteli kirjeitä, ja joskus niissä oli satanen (markkoja) sekä terveiset häneltä ja ukilta. Ne jaettiin iltavahvuuslaskennassa. Se tuntui kivalta, tosin tuolloin nuorena se satanen lämmitti erityisesti, mutta näin 5-kymppisenä muistelen hyvällä mummoa ja ukkia kun ne muisti minua siellä.
Vierailija kirjoitti:
Aika hyvin huomaa, että 90-luvulla intin käyneet tai vielä 2000-luvun alkupuolella käyneiden vanhemmilla on aika lailla eri kokemukset kuin nykypäivän nuorilla ja vanhemmilla. Aika on eri, on sosiaalinen media ja kännykät, kaikki pitää saada heti nyt ja helpolla. Vanhemmat ovat itsekkäämpiä, stressaantuneempia, sekopäisempiä... Nuoret ovat avutonta tiktok-sukupolvea, joka on kasvanut puhelin kourassa somen maailmassa. Monet ovat ihan oikeasti kuutamolla käytännön asioista. Myös mut-ongelmia on enemmän, sekä vanhemmilla että nuorilla.
No ei nyt yleistetä sentään. On kai niitä hössöttäviä mammoja ollut iät ajat ja sillä käytöksellään ne pojat yleensä "ajetaan" kotoa, kuin että siihen tissiposkiksi suostuisivat jäämään.
Hyviä nuoria ovat edelleen ja se timantti löytyy kyllä sieltä varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Minulla sitä ei ollut vanhempiakaan enää kun menin armeijaan. Mummo laitteli kirjeitä, ja joskus niissä oli satanen (markkoja) sekä terveiset häneltä ja ukilta. Ne jaettiin iltavahvuuslaskennassa. Se tuntui kivalta, tosin tuolloin nuorena se satanen lämmitti erityisesti, mutta näin 5-kymppisenä muistelen hyvällä mummoa ja ukkia kun ne muisti minua siellä.
Ostitko tupakkaa?
En todellakaan, -03 pojan äiti, ei olisi tullut mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla sitä ei ollut vanhempiakaan enää kun menin armeijaan. Mummo laitteli kirjeitä, ja joskus niissä oli satanen (markkoja) sekä terveiset häneltä ja ukilta. Ne jaettiin iltavahvuuslaskennassa. Se tuntui kivalta, tosin tuolloin nuorena se satanen lämmitti erityisesti, mutta näin 5-kymppisenä muistelen hyvällä mummoa ja ukkia kun ne muisti minua siellä.
Ostitko tupakkaa?
Valitettavasti ostin ja osan käytin kaljaankin. Mutta sitähän en mummille kertonut. Ukki varmaan sen arvasikin.
Vierailija kirjoitti:
Te ennen 2000 syntyneet, soitteliko teidän äidit armeija aikana kapteeneille, pullamössö sukupolvien äidit soittelee.
2001 syntynyt poika soitti itse, kun kävi selväksi ettei pysty olemaan siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla sitä ei ollut vanhempiakaan enää kun menin armeijaan. Mummo laitteli kirjeitä, ja joskus niissä oli satanen (markkoja) sekä terveiset häneltä ja ukilta. Ne jaettiin iltavahvuuslaskennassa. Se tuntui kivalta, tosin tuolloin nuorena se satanen lämmitti erityisesti, mutta näin 5-kymppisenä muistelen hyvällä mummoa ja ukkia kun ne muisti minua siellä.
Ostitko tupakkaa?
Valitettavasti ostin ja osan käytin kaljaankin. Mutta sitähän en mummille kertonut. Ukki varmaan sen arvasikin.
😂😂👏👏😉
Miten ne uskaltaa kouluttaa nämä nykynynnyt vaikka tykistöön? Laittavat vielä vahingossa kranaatin väärin päin putkeen ja räjäyttävät itsensä kun ei ole mamma huolehtimassa.
Vierailija kirjoitti:
Miten ne uskaltaa kouluttaa nämä nykynynnyt vaikka tykistöön? Laittavat vielä vahingossa kranaatin väärin päin putkeen ja räjäyttävät itsensä kun ei ole mamma huolehtimassa.
Älähän innostu. Kyllä varmasti osaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten ne uskaltaa kouluttaa nämä nykynynnyt vaikka tykistöön? Laittavat vielä vahingossa kranaatin väärin päin putkeen ja räjäyttävät itsensä kun ei ole mamma huolehtimassa.
No ei ne kaikki nykynuoretkaan ole mitään avuttomia tolloja.
Vierailija kirjoitti:
Mä jouduin selvittelemään moniakin asioita palveluspaikan kanssa. Semmosta mitä, missä , milloin - sekoilua. Milloin aikaan se pääsee lomille ja millä konstilla tulee kotiin, milloin pitää mennä takaisin ja joitain lääkärikäyntejä, unohtuneita kamoja ... Olisi pitänyt olla jokin whatsapp - ryhmä tai portaali mihin olisi kaikki vanhemmat voineet kirjoitella. Kuitenkin nuoret ovat siellä melko teinejä ja ekaa kertaa asuvat muualla kuin kotona. Eivät kaikki ole niin itsenäisiä vielä.
Et voi olla tosissasi 😱 Armeija-wilma.
Kotona vielä asuva kuopus lähti maanantaina armeijaan. Kysyin edellisellä viikolla, tarvitseeko hankkia sinne mukaan jotain. Hän vastasi, että hänellä on kaikki tarvittava. Hän pyysi leikkaamaan hiukset lyhyiksi ja ei mitään taisteluananasta kiitos. Kysyin, että onko hänellä rahaa ja hän sanoi sitäkin olevan. Pyysin laittamaan viestiä, jos jotain tarvitsee niin voin käydä tuomassa illalla sotkuun tai jos on muuta asiaa.
Eilen illalla viestitteli isänsä kanssa ja kaikki ok. Pääsi mihin halusi, ryhmyri ok ja ei mitään ongelmia. Toisena päivänä tuvasta ensimmäinen meni vemppaan. Lomille pääsee viikon päästä. Omalla autollaan sinne meni, joten kyllä hän sieltä 30 kmn päästä osaa itse tulla kotiin omia aikojaan.
En aio soitella tai viestitellä kapiaisille tai muillekaan.