Lue keskustelun säännöt.
200 hakemusta, 3 haastattelua, 0 työpaikkaa - Suomi huutaa osaajapulaa, mutta vietnamilainen diplomi-insinööri Khoa Vu ei työllisty
Kommentit (208)
Miten sujuu suomen kieli Khoa Vulta? Jos on valmis opiskelemaan diplomi-insinöörin tutkinnon, pitäisi investoida aikaa ja rahaa myös kielitaitoon Duolingoa enemmän.
En minäkään yrittäisi saada Vietnamista töitä rallienglannillani, vaikka olen hyvä ekonomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
IT- alalla /DI ei tarvita enää Suomea. Ei pitkiin aikoihin tarvittu. Jos suomenkieli olisi huippukoodareiden työhönottovaatimus, niin yli puolet Suomen IT-asiantuntijoista joutuisi poistumaan maassa.
Sitä itsekin ihmettelen miksei IT-alan DI saa töitä. Vika lienee työnantajissa. Niistä on tullut kermaperseitä hyvin lihavien tuottavieb vuisien saatossa.
Olen opettanut suomea monille huippukoodareille. Kyllä sillä kielellä on merkitystä, vaikka työpaikan parhaat saavatkin ilman sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä Suomessa opiskellut insinööri ei osaa suomea? Poikani paras kaveri on Suomessa 3 vuotta opiskellut malesialainen, joka puhuu sujuvasti kieltämme, koska hänellä on aito ajatus jäädä tänne töihin.
Juuri näin. Motivaatio opetella kieli kertoo paljon henkilöstä. Mäkin tunnen ulkomaalaistaustaisia, jotka puhuu sujuvaa suomea 2-3 vuoden asumisen jälkeen. Ja niitä jotka ei osaa juuri lainkaan, vaikka ovat asuneet 5 vuotta tai enemmän.
Minun piireihini kuuluu useita ulkomaalaistaustaisia (suuri osa jo nyt Suomen kansalaisia), korkeakoulutettuja ihmisiä eri puolilta maailmaa.
Suurin osa työskentelee koodarina ja joku on jo johtajakin isossa yrityksessä. Heitä kaikkia yhdistää se, että työkieli on englanti, mikä on alalla hyvinkin yleistä. Osa kollegoista työskentelee avian toisella puolella maailmaa, mutta englanti on heidänkin työkielensä.
Näillä ihmisillä on siis hyvin vähän mahdollisuuksia oppia suomen kieltä. Koulutus, vaikka se olisi tapahtunut Suomessa, on saatu englannin kielisenä ja työ tehdään englannin kielellä. Omat ystävät koostuvat tietysti ensisijaisesti opiskelukavereista,ulkomaalaisia hekin suurelta osin ja työkavereista,,joista heistäkin moni on ulkomaalaistaustainen ja kun suhde on työn puolesta englannin kielinen, on se sitä vapaa-ajallakin luonnollisesti suomalaistenkin kanssa.
Suomen kieli tulee heidän kohdallaan tarpeelliseksi vasta, kun mahdolliset lapset menevät suomenkieliseen päiväkotiin.
Kyse ei siis usienkaan ole viitsimättömyydestä opetella suomen kieli.
VU:n kohdalla ei pitäisi olla mitään ongelmaa kielitaidon puutteesta.
Mutta. On totta,että moni yrittäjä ja yrityksen johtaja kaihtaa henkilöitä, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Tämä todentui EK:n yritysten päättäjille tekemässä kyselytutkimuksessakin.
Täysin käsittämätöntä, että samaan aikaan,kun harjoittavat etnistä valikointia rekryissään, nämä samat tyypit kehtaavat puhua julkisuudessa työntekijäpulasta.
No, nyt ei ole pulaa. Ylitarjonta puolestaan laskee palkkoja,mistä työantajat iloitsevat - kunnes se osuu kotimarkkinoilla toimivien yritysten nilkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Syy on työnantajissa . Täyttä valetta tulee työvoimapulasta. Hakevat vaan ainoastaa yli-ihmistä, super-hessua joka vielä nöyristelee pomoille. Eikä maksa mitään. Sellaisia ei vaan ole. Eikä haluta kouluttaa ja perehdyttää. Laiskoja.
Suomen työnantajille annettava kenkää, niin että tuntuu!
Useammalla alalla on oikeasti vaikea rekrytoida. Varsinkin viimeisen 5 vuoden aikana on tapahtunut iso muutos. Esim meille on aina ollut helppoa löytää uusi valvoja lapsiparkkiin. Työ on sellainen, mikä sopii esim opiskelijalle iltatyöksi pari kertaa viikossa. Lakkautimme valvotun lapsiparkin korona-aikana mutta osasyy sille miksi emme ole sitä ottaneet uudestaan käyttöön on se, että jo ennen koronaa 1-2 vuotta oli vaikea löytää työntekijää.
Hakijoita oli useita mutta näistä 9/10 oli täysin sopimattomia. Kun rekrytoimme henkilön, tämä oli parin viikon välein "sairaana" ja lopetti parin kuukauden sisällä. Kyseessä on kuitenkin kevyt ja leppoisa työ, josta sai rahaa myös niinä kertoina kun ketään ei ollut tulossa (silloin pystyi vaikka lukemaan läksyjä työajalla).
Tämä on tietysti vain yksi esimerkki mutta olen kuullut samanlaista tuttavayrittäjiltä. Eräs kahvilayrittäjä oli hätää kärsimässä kun 2600 € palkalla ei meinannut saada palkattua ketään. Hakemuksia kyllä tulee mutta ilmeisesti monet näistä hakee vain siksi kun on pakko eivätkä halua ottaa vastaan työtä.
Mistä hommasta maksetaan kahvilassa 2600?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin meidän firmassa IT-alalla on ongelma, että asiakkaat on suomalaisia jotka ei ehkä osaa englantia. Samoin ohjelmat ovat historiallisista syistä suomea ja finglishia. Eli finglish on huonosti käännettyä englantia, jota ymmärtääkseen pitää olla kuitenkin hyvä suomen kielitaito.
Haastava löytää suomea osaamaton koodari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kait kukaan palkkaa personaa sillä perusteella, että on ulkomaalainen, tai koulutus?
Kokonaisuus ratkaisee ja soveltuvuus tiimiin ja tehtävään.
Jos kova pula on tekijöistä, niin miksi ulkomaalainen ei kelpaa ? Ja jos ulkomaalainen ei kelpaa niin miksi työnantajat vaativat lisää ulkomaalaisia maahan paikkaamaan osaajapulaa?
Tätä samaa on ihmetellyt melko moni muukin. Tuossa "tarvitsemme ulkomaista työvoimaa" liturgiassa ei ole todellisten toimien kanssa mitään tekemistä. Ulkomaalaisten on todella vaikeaa työllistyä Suomessa koska heitä ei palkata. Ja samaan aikaan nämä samat yritykset ja ihmiset hokee koko ajan jostain työvoimapulasta johon ulkomainen työvoima on ratkaisu??? Jakomielistä touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut ennekin ja sanon taas: jos yritys ei palkkaa parasta hakijaa, koska ikä, sukupuoli, seksuaalisuus, etnisyys. tatskat jne., ideaalitilanteessa markkinatalous hoitaa aikanaan yrityksen pois kuleksimasta. Kääntäen tämä tarkoittaa, että yritys saa tehdä ihan niin paljon mokia kuin massi kestää.
Ei yrityksen aina kannata palkata parasta hakijaa. Työnantaja haluaa että työntekijä ei heti lähde hakemaan uutta ja parempaa paikkaa oltuaan lyhyen aikaa hommissa. Sitten on taas edessä uuden työntekijän etsintä ja perehdytys. Nykyaikana voi olla vaikeaa saada sitoutunutta työntekijää kun ei työnantajakaan aina voi taata työpaikkojen säilymistä.
Miksi työntekijän pitäisi olla sitoutunut jos työnantajakaan ei ole sitoutunut siihen työntekijään? Itse olen käytännössä aina ja valmiina lähtökuopissa vaihtamaan työpaikkaa jos hommissa ei näy työnantajan kohdalta sitoutumista. Minä en keksi yhtään järkisyytä miksi minun pitäisi takertua johonkin epävarmaan työnantajaan. Ja se suuri työntekijöiden vaihtuvuus kertoo yleensä kaiken oleellisen työnantajasta.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, mies tuntui niin kunnolliselta, vietnamilaisethan ovat kovia tekemään töitä ja miellyttäviä ihmisiä. Mitä ne työnantajat oikein ajattelivat, kun eivät palkanneet häntä?
Nyt miesparka muuttamassa pois Suomesta, kun ei töitä saa. Mitä järkeä tässä, oli jo hyvin integroitunutkin maahamme.
Niin miten on integroitunut "hyvin"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuriosa työnantajista kontrolloi työntekijöiden ajankäyttöä ja työn määrää pyrkien näin maksimaaliseen tehokkuuteen. Samalla ovat kuitenkin irtautuneet pitkäaikaisista työsuhteista. Tulisiko pohtia nykyisten verojen ja politiikkatoimien soputtamista supistuvaan talouskasvuun kuten työllistämisen kustannusten alentaminen. Lisätä ympäristöverotusta ja alentaa työvoiman verotusta. Työllistämisen kustannusten alentaminen ei onnistu mikäli osakkeenomistajat ja optioeduista nauttivat eivät pienennä osuuttaan yritysten tuloksista. Matalapalkka aloilla talouskasvua voitaisiin parantaa työllistämistukien avulla.
Laskusuhdanteista johtuvaa työttömyyttä voitaisiin vähentää palkkajoustojen avulla työntekijöille maksettaisiin yrityksen tulokseen sidottua bonusta pienen peruspalkan päälke.
Palkkajoustot ovat jo käytössä mutta epäsuoralla tavalla. Työmäärä kasvaa, koska lähtijöiden ja irtisanottujen tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. Jäljelle jääneille annetaan lisävastuita ja lisää työtä ilman, että sitä korvataan mitenkään.
Niin, Aalto, paljon hypetetty, tyhjät tynnyrit kolisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäikö ne suuret ikäluokat nyt eläkkeelle kun tuli tämä työvoimapula?
T: edellinen mantra
Yksittäistapaus, Suomessa on työvoimapula
EK
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella vaikeaa on työllistyä ihan kantasuomalaisenakin insinöörinä, jos ei ole verkostoja. Ihan naurettavaa.
T. Työtön insinööri
Sama meillä ekonomeilla. Koulutus ei kannata. Olisi pitänyt verkostoutua tai ainakin syntyä oikeaan sukuun.
Työvoimapula on terveydenhuollossa. Muilla aloilla ei ole minkäänlaista pulaa tekijöistä.
Vierailija kirjoitti:
Sitä oman alan ekaa työpaikkaa on vaikea löytää muutenkin mutta tottakai kieliasia vielä huonontaa tilannetta ja työnantajaa saattaa huolettaa mahdolliset viisumikysymykset tai sen ulkomaalaisen työntekijän sitoutuneisuus (vaikka motivaatio voi olla paljon korkeampi kuin jollain paikallisella).
Ongelma on se että työpaikkoja on ylipäätään liian vähän. Yhä useampi korkeakoulutettukin joutuu aloittamaan työuran mutkan kautta tekemällä hommia jotka ei käytännössä liity omaan opiskelualaan oikein mitenkään. Kauppatieteilijänä vietin ekat kolme vuotta erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä ja meillä on töissä monia dippainssejä jotka tekee myyntihommia sillä kaikille ei ole niitä oman alan entry level -duuneja.
Joo ja jotkut meistä ei etene näistä hommista koskaan mihinkään. Kun tämmöinen työkokemus ei ole sitä oikeanlaista kokemusta! Semmoinen karjuva työvoimapula täällä. Kouluttakaa vaan lisäö meitä kauppatieteilijöitä hommiin mihin riittäisi merkonomin paperit. Parhaassa tapauksessa et pääse mihinkään töihin. Olet jo liian korkeasti koulutettu.
Vierailija kirjoitti:
Lausutaanko tuo aloituksen henkilö Kova Luu ??
Luu kurkkuun!
Vierailija kirjoitti:
Jäikö ne suuret ikäluokat nyt eläkkeelle kun tuli tämä työvoimapula?
T: edellinen mantra
Tuotahan sitä pitkään hoettiin ja perusteltiin jopa kehitysmaalaisten rahtaamista, kun joku oli vilkaišut tilastoja.
Lääkäriliitto on hoitanut hyvin asiansa, kun on jatkuvasti hangannut ylikouluttamista vastaan. Ja lopputuloksena lääkärit pissaavat hunajaa palkkoinensa. Eli liitto on aktiivisesti tehnyt töitä, jotta opiskelijamäärät pysyvät kohtuullisina. mikseivät muut liitot ole olleet yhtä aktiivisina tämän asian suhteen? Haloo, insinööriliitto? Eipä tarvitse ihmetellä, miksi jatkuvasti useampi kuuluu yleiseen työttömyyskassaan. Minä ainakaan en maksa rahojani liitolle, joka on suurin syypää siihen, että olen jäänyt duunarihommiin jumiin akateemisesta tutkinnosta huolimatta.
Oikein. Suomessa ei ole työvoimapulaa. On näköalattomuutta. Kiirettä, kun ei ole asioita suunniteltu.
Työnantajat hakevat aina parempaa osaamista samalla tai vähemmällä rahalla. Työnantajilla on myös jatkuva haku senkin takia päällä, että saavat osaajan pois kilpailijalta. Tämä on peliä, jota harva ymmärtää, mutta sitä on jatkunut jo vuosikymmeniä.