200 hakemusta, 3 haastattelua, 0 työpaikkaa - Suomi huutaa osaajapulaa, mutta vietnamilainen diplomi-insinööri Khoa Vu ei työllisty

Khoa Vun pitäisi nyt laittaa projektejaan Githubiin ja Youtubeen ja työnhaussa linkit niihin. Jos osaaminen mätsää ja on hyvää niin työpaikan saannin ei pitäisi olla vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Surullista, mies tuntui niin kunnolliselta, vietnamilaisethan ovat kovia tekemään töitä ja miellyttäviä ihmisiä. Mitä ne työnantajat oikein ajattelivat, kun eivät palkanneet häntä?

Nyt miesparka muuttamassa pois Suomesta, kun ei töitä saa. Mitä järkeä tässä, oli jo hyvin integroitunutkin maahamme. 

Eiköhän ne oo palkanneet sen sopivimman 

meillä tehdään töitä suomeksi ja englanniksi- Joten ne kielet on osattava 

Ongelma on lama ja taloustilanne kuralla Suomessa 

siksi hakijoita riittää ja jos on vaan koulusta vain valmistunut eikä jokin ehdoton alansa huippu ei ketään ulkkislaisuuden vuoksi myöskään suosita 

ja se kielitaito hankaloittaa hommia- KAIKKI pitää kääntää englanniksi 

Vierailija kirjoitti:

Nyt näille esitetään ikiomia työvoimatoimistoja ikiomine palveluineenkin. Veronmaksaja ei kelpaa tässä maassa enää muuhun kuin rahastettavaksi 

Toivottavasti persut on nyt hereillä 

Ammattitaitoinen, objektiivinen journalismi, mikäli siis sellaista olisi, tekisi jutun esim. ulkkisten ohituskaistoista. Niitähän riittää niin työpaikkoihin, sairaanhoitoon, hammashoitoon, kelaan jne.

Me veronmaksajat joudumme ne kustantamaan. Ajatelkaa maksamme siitä, että ulkkiset menevät meidän ohi. Kyllä me olemme tyhmä kansa, kun näin äänestämme.

Miksi hän olisi parempi kuin ne muut hakijat 

Se on helkkarin kuormittavaa työyhteisölle jos ei oo yhteistä kieltä 

Jumalauta että pistää vihaksi intialais/bangladesh/pakistan palkkaukset HR:n toimesta. Halpoja ukkoja otetaan töihin jotka kuvittelevat pystyvänsä tekemään mitä vaan. Niin ylvästä sakkia etteivät koulutettavaksi suostu. Ja sitten muut juoksevat paikkaamassa näiden tekemiä tuhoja. Ja sama juttu vuodesta toiseen kun edellisitä päästään eroon.

Ulkomaalaiset ei saa niin helposti töitä. 

Noita suoraan koulunpenkiltä tulleita kiinalaisia on ainakin nähty ihan tarpeeksi. Pomon pitää puolen päivän välein kertoa mitä pitää tehdä ja jos tulee joku uusi tilanne tai ongelma niin seurauksena on välitön kokovartalokipsi.

Ylempien kumartelu tappaa kaiken oman ajattelun. V tun konfutse.

Näitä insinöörejä on jo tuhansia työttöminä. 

Koht saadaan taas lähi-idän leiriltä enemmän muslimeja, ne on kovia perustamaan yrityksiä, kunhan oppivat ensin kielen ja kotoutuvat rauhassa 

ap999 kirjoitti:

Näitä insinöörejä on jo tuhansia työttöminä. 

Koht saadaan taas lähi-idän leiriltä enemmän muslimeja, ne on kovia perustamaan yrityksiä, kunhan oppivat ensin kielen ja kotoutuvat rauhassa 

Ihankuin suomi tarvitsisi enää yhtään pizzeriaa lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän firmassa IT-alalla on ongelma, että asiakkaat on suomalaisia jotka ei ehkä osaa englantia. Samoin ohjelmat ovat historiallisista syistä suomea ja finglishia. Eli finglish on huonosti käännettyä englantia, jota ymmärtääkseen pitää olla kuitenkin hyvä suomen kielitaito.

Haastava löytää suomea osaamaton koodari.

Vielä haastavampaa on nykyään löytää englantia ollenkaan osaamaton suomalainen virastotyöntekijä kun nuo ikäluokat jotka luki pitkää saksaa esim. on jo eläkkeellä. 

Tää ylen juttu on hyvä esimerkki siitä miten koko yhteiskunnallinen keskustelu ohittaa kaikki turhat faktat ja käy surutta väittelyn pelkkien mielikuvien tasolla.

Eli maassa on työvoimapula (ei oikeasti ole) tai osaajapula (ei sitäkään muutamaa harvaa pientä alaa lukuunottamatta) on mielikuvia.

Samoin mielikuva on, että jokainen ulkomainen valmistunut on automaattisesti sekä kysytty huippuosaaja että loistavasti integroitunut joka "normaalissa maassa" revittäisiin suoraan töihin joka firmaan mihin tuollainen kehtaa vaan hakea. Nuokin on yksilöitä ja skaala menee laidasta laitaan.

Ja edellisestä kohdasta johtuen päästään siihen ylen artikkelin ääneen lausumattomaan viestiin eli suomalaisfirmat on syrjiviä jos ei peräti rasistisia kun eivät tätä ulkomaista hakijaa palkkaa heti ekasta yhteydenotosta. Tuossa toki toimitus unohtaa tarinoidessaan sen, että firmat saa kymmeniä jos ei satoja hakemuksia jokaiseen vähänkin järkevään avoimeen paikkaan ja valinnanvaraa on pätevistä hakijoista niin paljon ettei täällä helposti työllisty minkään väriset tai kieliset hakijat ilman suhteita firmaan. Kuten jokainen suomalainen voisi toimittajalle todistaa joka on lähettänyt satoja jos ei tuhansia hakemuksia ihan yhtä surkealla onnistumisprosentilla.

Pääongelma siis on, ettei suomessa ole työpaikkoja likikään tarpeeksi eikä varsinkaan minkäänlaista työvoimapulaa IT tai suurimmalla osalla muistakaan aloista. Jotkut firmat ja yrittäjät toki valittaa isoon ääneen, mutta toimittajatkin voisi oppia pikku hiljaa ettei iso mökä tarkoita sitä että asia olisi tärkeä tai edes totta. 

Nostamatta insinööriä tunkion huipulle niin Suomen hyvinvointi on suoraan verrannollinen insinöörien työllisyyteen. 90-luvun laman jälkeen markka-aikana oli insinööreillä Suomessa töitä, oli vientiä, oli töitä, elämä ja politiikot hymyilivät. Tuli euro, luvattiin vaikka ja mitä, saadaan sitä ja tätä halvalla, tavarat liikkuu ja ihmiset liikkuu. Mutta ei mennyt niin kuin Strömsössä, tuotantoa siirrettiin halppismaihin ja nyt meillä on käsissä tuottavuus- ja kohtaanto-ongelma. Mutta Petterihän on luvannut ne 100 000 uutta työllistä mutta ei 100 000 uutta työpaikkaa.

Meillä on puoli miljoonaa omaakin työtöntä. Nyt jos koskaan on syytä palkata suomalainen jos jonkun palkkaa.

TÄMÄ!

Yrityksissä, joissa suuri osa työntekijöistä on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, DI, ekononomi, maisteri jne., virallinen kieli on pääsääntöisesti englanti. Näille yliopiston suorittaneille ei ole mikään ongelma palkata ja työskennellä ulkomaalaisten kanssa. Jos palaverissa on joku ei osaa suomea, niin sitten puhutaan englantia. Ehkä se on pienempien firmojen ongelma, että vaaditaan hyvää suomenkielen taitoa kun rallienglanti ei suurelta osalta suju, mitä ihmettelen kun englantia joutuu opinnoissaan kuitenkin paljon käyttämään. Jos asiakkaat ovat pelkästään suomalaisia firmoja, niin yhtälailla niissäkin on koulutettua porukkaa, joiden pitäisi englantia osata. 

DI-koulutukseen ei kuulu pakollisena suomenkielen kursseja, ainoastaan englanti ja virkamiesruotsi. Ei ainakaan silloin kun itse opiskelin 90-luvulla. Paras saatavilla oleva opiskelumateriaali on usein englanninkielistä ja usein tuleekin käytettyä teknisiä termejä, joille ei hyvää suomennosta löydy. On usein helpompa kirjoittaa englanniksi kuin suomeksi.

On tietysti selvää, että joissain tapauksissa ulkomaalta tulevien työlupien saanti kestää liian kauan ja firma valitsee ennemmin sellaisen, joka pystyy heti aloittamaan.    

Vierailija kirjoitti:

Todella vaikeaa on työllistyä ihan kantasuomalaisenakin insinöörinä, jos ei ole verkostoja. Ihan naurettavaa.

T. Työtön insinööri

Nämä verkostot pitää itse opiskeluaikana luoda. Olla aktiivinen ainejärjästössä, perehtyä yritysyhteistyöhön, osallistua kaikkiin yritysesittelyihin ,kauppakamarien järjestämiin yritysten markkinointitapahtumiin ym rekrytapahtumiin.. Yrityksethän ihan tunkee markkinoimaan itseään opiskelijoille. Kesätyöt kannattaa valita harkiten ja rakentaa sitää omaa osaamista ja urapolkua pala palalta.

Toki kannattaa valita ala, joka työllistää. Esim. Ympäristö- ja elintarvikeinsinöörejä on liikaa. Sähkö- ja automaatioinsinööreistä on pulaa ja koneinsinööreillä on tasainen menekki, mikäli osaat asiasi. Nykyisin insinööriksi pystyy valmistumaan todella vähillä käytännön taidoilla .

Vierailija kirjoitti:

Yrityksissä, joissa suuri osa työntekijöistä on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, DI, ekononomi, maisteri jne., virallinen kieli on pääsääntöisesti englanti. Näille yliopiston suorittaneille ei ole mikään ongelma palkata ja työskennellä ulkomaalaisten kanssa. Jos palaverissa on joku ei osaa suomea, niin sitten puhutaan englantia. Ehkä se on pienempien firmojen ongelma, että vaaditaan hyvää suomenkielen taitoa kun rallienglanti ei suurelta osalta suju, mitä ihmettelen kun englantia joutuu opinnoissaan kuitenkin paljon käyttämään. Jos asiakkaat ovat pelkästään suomalaisia firmoja, niin yhtälailla niissäkin on koulutettua porukkaa, joiden pitäisi englantia osata. 

DI-koulutukseen ei kuulu pakollisena suomenkielen kursseja, ainoastaan englanti ja virkamiesruotsi. Ei ainakaan silloin kun itse opiskelin 90-luvulla. Paras saatavilla oleva opiskelumateriaali on usein englanninkielistä ja usein tuleekin käytettyä teknisiä termejä, joi

Kuitenkin englanti työkielenä on aika harvassa yrityksessä. Suurin osa yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria yrityksiä ja täysin suomenkielen suhteen ummikon on mahdoton pärjätä.

Yliopistomaailma antaa virheellisen kuvan siitä, että Suomessa voisi tulla toimeen pelkällä englannilla. Hullua onkin haalia tänne ulkomaalaisia opiskelemaan englanninkielisellä koulutuksella ja muuttamalla suomenkieliset kun opinto-ohjelmat englanninkielisiksi käytännössä. 

Korkea koulutus lisää mahdollisuutta työllistyä. Mutta ongelma on siinä, että kuvitellaan sisäänottomäärien kasvattaminen lisää innovaatioita ja sitä kautta uusia yrityksiä, jotka tuovat työpaikkoja. Näin ei ole, koska vain murto-osa näistä tulevaisuuden toivoista kykenee uusiin innovaatioihin. Sisäänottomäärät pitäisi perustua tarpeeseen, ei siihen että ehkä voisi jotain uutta syntyä, kun yli tarpeen koulutetaan.