200 hakemusta, 3 haastattelua, 0 työpaikkaa - Suomi huutaa osaajapulaa, mutta vietnamilainen diplomi-insinööri Khoa Vu ei työllisty

Vierailija kirjoitti:

Korkea koulutus lisää mahdollisuutta työllistyä. Mutta ongelma on siinä, että kuvitellaan sisäänottomäärien kasvattaminen lisää innovaatioita ja sitä kautta uusia yrityksiä, jotka tuovat työpaikkoja. Näin ei ole, koska vain murto-osa näistä tulevaisuuden toivoista kykenee uusiin innovaatioihin. Sisäänottomäärät pitäisi perustua tarpeeseen, ei siihen että ehkä voisi jotain uutta syntyä, kun yli tarpeen koulutetaan.

Pelkät innovaatiot eivät riitä yritysten perustamiseen vaan lisäksi tarvitaan rahoitus ja kysyntää kyseisille innovaatioille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkea koulutus lisää mahdollisuutta työllistyä. Mutta ongelma on siinä, että kuvitellaan sisäänottomäärien kasvattaminen lisää innovaatioita ja sitä kautta uusia yrityksiä, jotka tuovat työpaikkoja. Näin ei ole, koska vain murto-osa näistä tulevaisuuden toivoista kykenee uusiin innovaatioihin. Sisäänottomäärät pitäisi perustua tarpeeseen, ei siihen että ehkä voisi jotain uutta syntyä, kun yli tarpeen koulutetaan.

Pelkät innovaatiot eivät riitä yritysten perustamiseen vaan lisäksi tarvitaan rahoitus ja kysyntää kyseisille innovaatioille.

Vaikka niin paljon huudellaan korkeakoulutettujen määrällisestä tärkeydestä, se ei itse asiassa juurikaan korreloi paremman BKT:n kanssa. Siksi haaskausta tämä suomalainen ylikoulutus. Tästä on kirjoittanut esimerkiksi taloustieteilijä Ha-Joon Chang, joka on nostanut Suomen tilanteen erääksi esimerkiksi ylikoulutuksen vaaroista. On paljon järkevämpiä ja yksilön kannalta vähemmän traagisiakin keinoja nostaa tuottavuutta ja luoda innovaatioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkea koulutus lisää mahdollisuutta työllistyä. Mutta ongelma on siinä, että kuvitellaan sisäänottomäärien kasvattaminen lisää innovaatioita ja sitä kautta uusia yrityksiä, jotka tuovat työpaikkoja. Näin ei ole, koska vain murto-osa näistä tulevaisuuden toivoista kykenee uusiin innovaatioihin. Sisäänottomäärät pitäisi perustua tarpeeseen, ei siihen että ehkä voisi jotain uutta syntyä, kun yli tarpeen koulutetaan.

Pelkät innovaatiot eivät riitä yritysten perustamiseen vaan lisäksi tarvitaan rahoitus ja kysyntää kyseisille innovaatioille.

Vaikka niin paljon huudellaan korkeakoulutettujen määrällisestä tärkeydestä, se ei itse asiassa juurikaan korreloi paremman BKT:n kanssa. Siksi haaskausta tämä suomalainen ylikoulutus. Tästä on kirjoittanut esimerkiksi taloustieteilijä Ha-Joon Chang, joka

Suurelle osalle suomimaistereista riittäisi ihan hyvin kanditasokin, kuten ulkomailla on yleistä. Toinen suomen ongelma varsinkin nykyään on, että työnantajat olettaa että vastavalmistuneella on se pari vuotta alan työkokemusta koska nuo ei halua perehdyttää enää ollenkaan ja että se koulutuskin on just täsmälleen haettuun paikkaan sopiva.

Muualla esim. arts-kandi/maisteri (esim.kirjallisuus) voi päästä valmistuttuaan it-firmaan jos on edes jotain osaamista alalta. Suomessa tekniikankaan di ei (kuten jutussa) saa paikkaa omalta alaltaan ilman sitä oikeanlaista työkokemusta ja/tai suhteita firmaan. Kirjallisuusmaisterin on aika turha hakeakaan tuollaista paikkaa vaikka vähän it-kokemusta olisikin.

Osaltaan nuo johtuu tietty siitä että suomessa on ollut työvoiman ylitarjontaa niin pitkään että työnantajat on ruvenneet todella nirsoiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkea koulutus lisää mahdollisuutta työllistyä. Mutta ongelma on siinä, että kuvitellaan sisäänottomäärien kasvattaminen lisää innovaatioita ja sitä kautta uusia yrityksiä, jotka tuovat työpaikkoja. Näin ei ole, koska vain murto-osa näistä tulevaisuuden toivoista kykenee uusiin innovaatioihin. Sisäänottomäärät pitäisi perustua tarpeeseen, ei siihen että ehkä voisi jotain uutta syntyä, kun yli tarpeen koulutetaan.

Pelkät innovaatiot eivät riitä yritysten perustamiseen vaan lisäksi tarvitaan rahoitus ja kysyntää kyseisille innovaatioille.

Vaikka niin paljon huudellaan korkeakoulutettujen määrällisestä tärkeydestä, se ei itse asiassa juurikaan korreloi paremman BKT:n kanssa. Siksi haaskausta tämä suomalainen ylikoulutus. Tästä on kirjoittanut esimerkiksi taloustieteilijä Ha-Joon Chang, joka

Totta on, että monet menestyksekkäät yritykset on perustettu ihan peruskoulu tai amispohjalta. Välttämättä ei edes mitään mullistavaa innovaatiota tarvita vaan työteliäisyyttä ja yritteliäisyyttä. Nykyisin on ongelma se, että on paljon ammattitaitoa vaativia ,mutta vähemmän hohdokkaita aloja, joilla pienet muutaman hengen yritykset ovat toimineet , tuottaneet palvelun ja elättäneet ne muutamat henkilöt. Nyt kun tämä porukka on eläkeiässä, moni yritys vaan katoaa kun nuoremmasta väestä ei ole niitä jatkamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ongelmahan on, että koulutetaan liikaa työvoimaa aloille, jotka eivät työllistä. Kyllä syypää on tämä yliopistojen rahoitusjärjrstelmä, jossa rahaa annetaan valmistuneiden määrän mukaan. Totta kai yliopistot pyrkivät haalimaan mahdollisimman paljon opiskelijoita, ihan sama heille työllistyvätkö he vai ei. Rahoitusta pitäisi muuttaa senmukaan, kuinka moni on valmistumisen jälkeen kahden vuoden sisällä alansa tössä. Näin yliopistojen olisi pakko hillitä sisäänottomääriään markkinatilanteen mukaan. Onko tämä nyt niin vaikeaa?

Työvoiman tarve muuttuu nykyisin melkein kuin pörssisähkön hinta, miten pysyä perässä ja kouluttaa ihmisiä oikeille aloille joita tulevaisuudessa tarvitaan puhumattakaan että niille aloille ehdittäisiin kouluttaa opettajia??

Tekoäly tulee varmasti muuttamaan monia aloja ja vielä ei edes tiedetä miten

Mutta sisäänottomäärät pitäisi suhteuttaa sellaisiksi, ettei koskaan tule massatyöttömyyttä akateemisille aloille. On hirveä kohtalo viiden vuoden opiskelun jälkeen valmistua työttömäksi. Se voi johtaa siihen, ettei perhettä voi koskaan perustaa ja tämä liikakoulutus voi hyvin olla yksi tärkeä syy, miksi Suomessa tehdään niin vähän vauvoja. Korkeakoulutetut naiset olisivat juuri se ryhmä, joiden lastentekoon pitäisi panostaa, koska äidinakateemisuudella on paljon hyviä ennusteita lapsen tulevaisuudelle. 

Korkeakoulutuksen pitäisi olla mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen eikä uhka perheettömyydestä ja velkavankeudesta kuten se monelle suomalaiselle nykyään on.

Vierailija kirjoitti:

Jumalauta että pistää vihaksi intialais/bangladesh/pakistan palkkaukset HR:n toimesta. Halpoja ukkoja otetaan töihin jotka kuvittelevat pystyvänsä tekemään mitä vaan. Niin ylvästä sakkia etteivät koulutettavaksi suostu. Ja sitten muut juoksevat paikkaamassa näiden tekemiä tuhoja. Ja sama juttu vuodesta toiseen kun edellisitä päästään eroon.

Mulla oli tämmöinen tapaus yliopistolla maisteritason (DI)  kurssin ryhmätyössä puolisen vuotta. Tyyppi oli vetänyt oman raporttiosuutensa suoraan copy pastella Googlesta, jostain tyyliin hiton blogiartikkeleista, jotka tulivat ensimmäisissä hakutuloksista vastaan. Oli ollut tarkoitus kirjoittaa tieteellistä tekstiä, oikeista tutkimuslähteistä. Me muut myötähäpesimme silmät päistämme. Pyysimme häntä muokkaamaan tekstiään ja etsimään parempia lähteitä, mutta loppujen lopuksi hänen tekstistään ei jäänyt paljoa jäljelle lopulliseen tuotokseen.

Kaikki me saimme saman arvosanan. SuomiNousuun, SuomiNousuun...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumalauta että pistää vihaksi intialais/bangladesh/pakistan palkkaukset HR:n toimesta. Halpoja ukkoja otetaan töihin jotka kuvittelevat pystyvänsä tekemään mitä vaan. Niin ylvästä sakkia etteivät koulutettavaksi suostu. Ja sitten muut juoksevat paikkaamassa näiden tekemiä tuhoja. Ja sama juttu vuodesta toiseen kun edellisitä päästään eroon.

Mulla oli tämmöinen tapaus yliopistolla maisteritason (DI)  kurssin ryhmätyössä puolisen vuotta. Tyyppi oli vetänyt oman raporttiosuutensa suoraan copy pastella Googlesta, jostain tyyliin hiton blogiartikkeleista, jotka tulivat ensimmäisissä hakutuloksista vastaan. Oli ollut tarkoitus kirjoittaa tieteellistä tekstiä, oikeista tutkimuslähteistä. Me muut myötähäpesimme silmät päistämme. Pyysimme häntä muokkaamaan tekstiään ja etsimään parempia lähteitä, mutta loppujen lopuksi hänen tekstistään ei jäänyt paljoa jäljell

Kyllähän näillä ulkomaisilla maisterivaiheen opiskelijoilla on jopa sen englannin kanssa ongelmia. Kielen hallinta on mitä sattuu ja esim eräälle kemian maisterikurssille sai taulukkokirjojen lisäksi ottaa tenttiin  mukaan englannin sanakirjan. Luulisi, että englantia pitäisi osata sillä tasolla, että osaa sen tentin suorittaa ilman sanakirjoja.

Työn tekijät tuppaa olee liian fnirsoja.

Ei muuta kun hattu kouraan ja töihin.