Ylen uutinen ravintola-alasta nykyään: Asenneongelmaisia harjoittelijoita ja nuorilla työntekijöillä huono työmotivaatio!
"Tätä on ravintola-alan nykypäivä: asenneongelmaisia harjoittelijoita, ja työpaikka vaihtuu lennosta"
"Harjoittelijat eivät välttämättä ilmesty harjoittelupaikkoihin ollenkaan tai ilmoita viestillä sairastumisestaan. Harjoittelijoita on myös vähemmän kuin ennen."
"Mari on työskennellyt alalla pitkään. Nuorten työmotivaatio ei Marin mukaan ole samanlainen kuin ennen."
Nuoret vielä kehtaavat oikein siitä valittaa, kun aikuiset sanovat, että nykynuoret ovat laiskoja, joita ei työnteko kiinnosta. No, ihan asiaa näyttävät ne puheet nuorista olevan!
Siis luuleeko nuoret oikeasti, että töistä voi jäädä pois tuosta noin vaan ja vielä ilmoittamatta? Uskomatonta, että nykyään niin monella on jopa työelämän alkeellisimmat ja itsestään selvimmät pelisäännöt hukassa!
Kommentit (108)
Ajatelkaa miten helppoa niiden nuorten on työllistyä tulevaisuudessa jotka ottavat itseään niskasta kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret vetoaa heti oikeuksiinsa kun pitäisi hoitaa ne velvollisuudet.
Itse en tajua yhtään miksi pitäisi olla nöyrä pelokas piipittävä hiirulainen, joka ei omia oikeuksiaan puolusta. Sillä tavalla Suomi vain taantuu, jos kaikki alkaa nöyristelemään.
Tämä on totta. Tälläkin palstalla on ihme nöyristely hallitusta ja työnantajia kohtaan.
Kuka meidän oikeuksia puolustaa jollemme me.ja ei työnteko saa olla prioriteetti numero yksi.ja tänä päivänä työnantajia ei kiinnosta paskan vertaa työntekijä. Kunhan maassa tulee. Ahneus on voittanut.
Onhan noita asenneongelmaisia harjoittelijoita on ollut maailman sivu. Työskentelin opiskeluaikana useamman kesän hotelli- ja ravintola-alalla. Mieleeni on jäänyt varsinkin muuan nuori mies, lähes valmis kokki. Ei työt oikein maittaneet, komentaa sai usein. Sitten tuli eräs sunnuntaiaamu. Kokkipoika piti valmistaa hotelliasiakkaille aamiainen. Ilta oli mennyt vähän pitkäksi ja poika oli vielä hutikassa töihin tullessaan. Siivutuskoneen kokoaminen ei onnistunut, joten hän päätti leikata makkarasta veitsellä siivuja. Tuli röpelöisiä paksuja viipaleita. Kananmunia hän latoi kattilaan melkoisen kerroksen ja keitti niitä ties miten kauan. Sitten voimat loppuiva ja poika meni henkilökunnan sosiaalitiloihin ja köllähti lattialle nukkumaan. Sieltä me vähän myöhemmin töihin tulevat hänet löysimme, kun seurasimme vanhan viinan lemua. Esihenkilökin saapui paikalle, herätti pojan, käski mennä kotiin ja sanoi lopuksi, ettei tänne ole enää asiaa tulla. Että sellainen reipas nuorukainen. Muut harkkarit olivat vähän paremmalla asenteella liikkeellä.
En jaksa lukea vastauksia, koska arvaan, tai oikeastaan tiedän mistä se ulina tulee. Alalla ei varmaan makseta tarpeeksi, eli kannattavampaa on makoilla kotona ja elää tukien varassa. Ja tämähän ei koske vain ravintola-alaa, vaan kaikkia matalapalkka-aloja. Niihin ei löydy Suomesta tekijöitä, koska meillä on liian hyvä sosiaaliturva. Fakta nyt kuitenkin vain on se, että matalapalkka-aloilla maksetaan sieltä palkkahaitarin alapäästä. Niin se on kaikkialla maailmassa. Aivan kaikkialla. Se että tarjoilee pihviä hasselbackan perunoilla, ei vain ole samanarvoista työtä kuin vaikka opettaa lapsille matematiikkaa. Vain Suomessa tätä ei ymmärretä, tai haluta ymmärtää. Ja sosiaaliturva sitten mahdollistaa sen, että voi jäädä kotiin kaivamaan nenää ja valittamaan kun ei vielä enempää saa tukiaisia.
18-25-vuotiaana vielä jaksoin työskennellä ravintola-alalla. Itse asiassa opiskelin jopa alaa. Olin 17-vuotias aloittaessani opiskelun. Viime vuonna aloitin merkonomiksi opiskelun ja koen sen omaksi jutuksi. Paljon vähemmällä rehkimisellä selviää kaupan alalta verrattuna ravintola-alaan, vaikka on sitä ollut fyysistä työtäkin ollut.
Jatkuva kiire, yötyöt ja minimipalkka ovat varmasti osa syistä. Asiakkaat ovat aina päihtyneitä. Asiakas on aina oikeassa. Milleniumit siellä asiakkaina joilla ei ole rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta sekin on myönnettävä, että on ihan hyvä jos nuoret ei nöyrästi alistu kaikenlaiseen turhaan vallankäyttöön, vaan heillä on pokkaa sanoa vastaan ja tarvittaessa käskeä pitämään tunkkinsa.
Tämä, voi kun olisi itsellä ollut (tai edes nyt aikuisena) rohkeutta pitää puolia työelämässä eikä suostua kaikkeen paskaan. Ja olisinpa ollut yhteydessä liittoon. Hyvä nuoret, älkää antako riistää!
En ihmettele. Tekisivät rikkaat paskat itse ruokansa
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa miten helppoa niiden nuorten on työllistyä tulevaisuudessa jotka ottavat itseään niskasta kiinni?
50 tuntista viikkoa minimipalkalla. Kiva elämä edessä orjana keittiössä
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva kiire, yötyöt ja minimipalkka ovat varmasti osa syistä. Asiakkaat ovat aina päihtyneitä. Asiakas on aina oikeassa. Milleniumit siellä asiakkaina joilla ei ole rahaa.
Mitä v'tun milleniumit :DDD
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä alasta.
Ammattikoulutuksesta sen verran että on muuttunut lähiaikoina (koronavuodet?) Oppiminen tapahtuu pääasiassa harjoitteluissa työpaikoilla. Mitään ei saa harjoittelijalta vaatia. Arvosteluasteikon ensimmäinen kohta on ykkösen saadakseen: noudattaa työaikoja. Kuitenkin voi olla poissa kuinka paljon hyvänsä jos vain näytöstä pääsee läpi. Jos aamulla ei jaksa niin tulee kun huvittaa tai aina voi valehdella sairastumisen ( kaikki syyt kuultu mitä voi kuvitella) jonka varjolla voi aina olla sen 3 päivää "sairaana". Tämä potuttaa koska aina menevät suunnitelmat ja työnjako uusiksi kun harjoittelijalle opastetut tehtävät menee uuteen jakoon. Turhaa työtä teettää paljon. Olen mielestäni reilu työpaikkaohjaaja. En kitise turhasta enkä puhu seläntakana. Sanon ystävällisesti, annan tehdä sellaisia töitä, missä oppii enkä vain paskahommia. Haluaisin vastapainoksi sen että minulle ei valehdeltaisi ja teeskenn
Eli koko ammattikoulu on muutettu siihen muotoon että nuoret tekee "harjotteluna" palkatonta työtä työnantajalle. Onko ihme ettei motivoi
Ne nuoret katsos ajattelee, että ravintolan esimies laittaa kotiin wilma-viestin, jonka äiti sitten kuittaa.
Tai sitten nuoret pelkäävät ihan hulluna, että heidän työpanos käytetään ravintolan omistajan vaurastumiseksi. Ja kun ei siitä harjoittelusta saa edes palkkaa! Sillok uhallakin tehdään minimi tai mielellään vahinkoa.
Monessa koulussa markkinoidaan nuorille aivan käsittämätöntä luuloa omasta ammattiosaamisesta. Opiskelijat eivät edes tajua, miten pihalla he asioista oikeasti ovat. Harjoittelussa pitäisi viimeistään tulla selväksi, mitä asioita pitäisi oppia hallitsemaan niin että voidaan puhua ammattitaidosta.
Harjoittelujen ohjaajille tiedoksi, että harjoittelua ei tarvitse hyväksyä. Eikä sitä pidä hyväksyä, mikäli osaaminen ei harjoittelun loppusuoralla vastaa ns. maksetun työntekijän työn laatua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret vetoaa heti oikeuksiinsa kun pitäisi hoitaa ne velvollisuudet.
Itse en tajua yhtään miksi pitäisi olla nöyrä pelokas piipittävä hiirulainen, joka ei omia oikeuksiaan puolusta. Sillä tavalla Suomi vain taantuu, jos kaikki alkaa nöyristelemään.
Miksi vedät homman heti ääripäähän? Jos toinen kyseenalaistaa esimiehen näkemykset ja käyttää työaikaa turhaan kapinaan ja vänkääminen, niin potkut siitä lopulta tulee - ihan sama, mikä ala on kyseessä.
Esimies on vastuussa siitä, mitä alaiset puuhaa. Näin ollen hänellä on myös oikeus määrätä, mitä ja miten ne alaiset töitään tekee. Ei se ole mitään nöyristelyä, että tunnistaa tehtävänsä osana työporukkaa ja hoitaa hommansa mahdollisimman hyvin.
Ihan perusasiaa työelämässä.
Sama muillakin aloilla, nuoret ovat laiskoja eivätkä viitsi paljoa tehdä. Se vähäkin "työnteko" on joskus ihan tahallista vahingontekoa katsovat miten pomo ja muut työkaverit reagoivat. Ihan vaan kun on tylsää ja jotain hupia pitää saada.
Näiden jälkiä sitten töissä pitäisi siivota ja korjailla, onneksi pääsen parin vuoden päästä eläkkeelle.
Hassua kyllä keski-ikäiset ja sitä vanhemmat eivät kelpaa sitten kuitenkaan töihin. Nuoret voivat olla pystymetsästä revittyjä aloittelijoita, mutta ravintola-alasta kokematon nelikymppinen ei taatusti kelpaa edes tiskaajaksi.
Ravintola-ala on kyllä p*skaa työtä, mutta joillekin se sopii. Olin muutaman kuukauden ravintolassa töissä ja meinasin tulla hulluksi, mutta vakkarityöntekijät olivat olleet samassa paikassa vuosia ja tuntuivat olevan kuin kala vedessä. Huumorikin kukki kaiken kiireen ja kuumuuden keskellä.
Nuoria kesätyöntekijöitä oli tuossa ravintolassa kahta sorttia. Toiset olivat todella tehokkaita ja järjestelmällisiä ja yrittivät paimentaa niitä muita. Palkkaisin heidät näkemäni perusteella itse heti töihin jos minulla olisi yritys. Toiset eivät olleet mitään asennevammaisia ilkimyksiä, mutta vetelämpää sakkia saa hakea. Pari toisilleen ennestään tuttua kaverusta jatkuvasti hakeutui johonkin nurkkaan juoruilemaan ja heitä sai patistaa töihin noin viiden minuutin välein. Yksi jätti parin työpäivän jälkeen kesken - ihan ok, mutta ei edes ilmoittanut eikä vastannut puhelimeen enää. Yksi vietti koko työajan kehuen suureen ääneen työmotivaatiotaan, ja jätti jälkeensä sekasotkua muiden siivottavaksi ja hutiloiden tehtyä työtä. Yksi olisi ollut muuten varmaan ihan hyvä tekijä, mutta oli niin pahasti koukussa puhelimeensa, että tuijotti videoita jopa töitä tehdessään (puhelin oli työpöydällä pystyssä nojaamassa) ja kysyi jatkuvasti "niin mitä mun pitikään nyt tehdä" kun ei oikeasti tuntunut osaavan keskittyä mihinkään muuhun kuin puhelimeensa. Se oli melkein pelottavaa nähtävää, miten muuten ihan fiksun oloinen nuori voi olla tuolla tavalla puhelimen orja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja voisi kokeilla löytyisikö ratkaisu ongelmiin kunnon palkoilla ja eduilla.
Tuohan se ongelma on, mutta samalla tarkoittaisi, että ravintolat nostaisivat hintojaan. Yrityksien kumminkin pitää tehdä voittoa ollakseen kannattavia.
Niin, siinä vaaditaan vähän taitoa ja osaamista yrityksen johdolta, että osataan pyörittää kannattavasti ravintolaa, joka myy vähän kalliimpia annoksia. Kyllä tällaisia on ja niille löytyy kysyntää. Myöskään ongelmia henkilöstön saatavuudessa ei ole niissä ravintoloissa, joissa homma osataan.
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla kova intohimo ruuanlaittoon jos jaksaa ravintola-alan hommia pitempään tehdä,koska alalla on niin paljon huonoja puolia.
Ja usein se kokki on paikan pomo, joka purkaa omaa oloaan muihin sättimällä, huutamalla ja kiroilemalla. Esihenkilö/omistaja katsoo touhua läpi sormien, koska hyviä kokkeja on vaikea saada. Mieluummin luopuu muista hyvistä alaisistaan, jotka poistuvat vähin äänin myrkyllisestä työilmapiiristä.
Näitä on niin nähty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä alasta.
Ammattikoulutuksesta sen verran että on muuttunut lähiaikoina (koronavuodet?) Oppiminen tapahtuu pääasiassa harjoitteluissa työpaikoilla. Mitään ei saa harjoittelijalta vaatia. Arvosteluasteikon ensimmäinen kohta on ykkösen saadakseen: noudattaa työaikoja. Kuitenkin voi olla poissa kuinka paljon hyvänsä jos vain näytöstä pääsee läpi. Jos aamulla ei jaksa niin tulee kun huvittaa tai aina voi valehdella sairastumisen ( kaikki syyt kuultu mitä voi kuvitella) jonka varjolla voi aina olla sen 3 päivää "sairaana". Tämä potuttaa koska aina menevät suunnitelmat ja työnjako uusiksi kun harjoittelijalle opastetut tehtävät menee uuteen jakoon. Turhaa työtä teettää paljon. Olen mielestäni reilu työpaikkaohjaaja. En kitise turhasta enkä puhu seläntakana. Sanon ystävällisesti, annan tehdä sellaisia töitä, missä oppii enkä vain paskahommia. Haluaisin vastapai
SanniGrahn-Laasonen "uudisti" ammattikoulun. Nykyään työpaikoilla on vastuu opetuksesta. Koulussa ei opeteta juuri mitään.
Jos joskus on koulupäivä, se kestää ehkä 2 tuntia. Läksyjä ei ole. Joskus koulussa käydään vain syömässä. Opettajia ei näe juuri koskaan. Kaikkien pitäisi ohjata itse itseään.
Ei koske ainoastaan ravintola-alaa, myös muilla (varsinkin matalapalkkaaloilla) työpaikoilla on havaittavissa samansuuntainen trendi. T: siistijä
Täysin samaa mieltä alasta.
Ammattikoulutuksesta sen verran että on muuttunut lähiaikoina (koronavuodet?) Oppiminen tapahtuu pääasiassa harjoitteluissa työpaikoilla. Mitään ei saa harjoittelijalta vaatia. Arvosteluasteikon ensimmäinen kohta on ykkösen saadakseen: noudattaa työaikoja. Kuitenkin voi olla poissa kuinka paljon hyvänsä jos vain näytöstä pääsee läpi. Jos aamulla ei jaksa niin tulee kun huvittaa tai aina voi valehdella sairastumisen ( kaikki syyt kuultu mitä voi kuvitella) jonka varjolla voi aina olla sen 3 päivää "sairaana". Tämä potuttaa koska aina menevät suunnitelmat ja työnjako uusiksi kun harjoittelijalle opastetut tehtävät menee uuteen jakoon. Turhaa työtä teettää paljon. Olen mielestäni reilu työpaikkaohjaaja. En kitise turhasta enkä puhu seläntakana. Sanon ystävällisesti, annan tehdä sellaisia töitä, missä oppii enkä vain paskahommia. Haluaisin vastapainoksi sen että minulle ei valehdeltaisi ja teeskenneltäisi sairasta. Ilmoitettaisiin poissaoloista ajoissa. Pyydettäisiin anteeksi myöhästymistä.. Perusjuttuja, mitkä unohtuneet viimeaikoina. Ammattikouluissa voisi muistuttaa työelämän perussäännöt ennen harjoitteluun lykkäämistä. Opettaja sanoi että ei voi kun saattaa tulla haistatteluja. Itsekin olen ollut nuori, mutta ei silloin käyttäydytty noin.