Lue keskustelun säännöt.
Ylen uutinen ravintola-alasta nykyään: Asenneongelmaisia harjoittelijoita ja nuorilla työntekijöillä huono työmotivaatio!
06.01.2024 |
"Tätä on ravintola-alan nykypäivä: asenneongelmaisia harjoittelijoita, ja työpaikka vaihtuu lennosta"
"Harjoittelijat eivät välttämättä ilmesty harjoittelupaikkoihin ollenkaan tai ilmoita viestillä sairastumisestaan. Harjoittelijoita on myös vähemmän kuin ennen."
"Mari on työskennellyt alalla pitkään. Nuorten työmotivaatio ei Marin mukaan ole samanlainen kuin ennen."
Nuoret vielä kehtaavat oikein siitä valittaa, kun aikuiset sanovat, että nykynuoret ovat laiskoja, joita ei työnteko kiinnosta. No, ihan asiaa näyttävät ne puheet nuorista olevan!
Siis luuleeko nuoret oikeasti, että töistä voi jäädä pois tuosta noin vaan ja vielä ilmoittamatta? Uskomatonta, että nykyään niin monella on jopa työelämän alkeellisimmat ja itsestään selvimmät pelisäännöt hukassa!
Kommentit (108)
En ole ravintola-alalla, mutta meille palkattiin uutena työntekijänä nuori mies. Se saamattomuuden määrä ja motivaation totaalinen puute oli jotain aivan uskomatonta. Toivon, että tällaista ei oikeasti ole enemmänkin. Ko. työntekijä ei pysynyt edes koeajan loppuun.
Tilalle palkattiin minun toiveesta lähellä eläkeikää oleva nainen ja nyt hommat sujuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän mistä tuo johtuu: uskonpuutteesta tulevaisuuteen.
Aiemmin Suomessa pystyi ihminen ahkeruudella menestymään, nykyään se on paljon vaikeampaa.
Samaan aikaan työtahti kiihtyy kiihtymistään, eli pähkinänkuoressa rahan eteen pitää nykyään enemmän mitä aiemmin, ja samaan aikaan rahan tuoma ostovoima on heikko.
Aiemmin 'tavallinen' ihminen pystyi töitä paiskimalla nostamaan elintasoaan, nykyään esim. omistusasuntoon kiinni pääseminen on huomattavasti vaikeampaa mitä ennen.
Tässä taannoin kaksi pikaruokalassa työskennellyttä vaihtoi kokemuksiaan, toinen n. 20 vuotta sitten ja toinen pari vuotta sitten, Wolt ym. tilausten JA henkiökunnan minimaalisen lukumäärän takia 20 vuotta sitten töissä olleen ajan kuulostivat lepolomalta viime vuotisiin kokemuksiin nähden.
Työelämä tulisi uudistaa kokonaan, esim. omassa työssäni tahti kiihtyy koko ajan, jo pitkään olla oltu rajoilla. Etsin uutta työ
Ai että ennen työssäkäyvät pystyivät ostamaan asunnon, kesämökin ja auton tuosta vain? Eivät pystyneet. Pelkästään pankkilainan saaminen omakotitaloa tai kerrostaloasuntoa varten oli vaikeaa. Tiedän, että vanhempani yritti saada lainaa asunnonostoon, mutta pankki vaati takaajia. Kukaan ei suostunut takaajaksi. Ne, joilla vuosien työuran jälkeen oli talo, mökki jne, eivät saaneet kaikkia näitä heti nuorena. Niitä hankittiin vähitellen. Avioparin ensimmmäinen asunto oli yksiö tai pieni kaksio, jossa asuiessa saatiin 1-2 lasta. Kun asuntovelka oli maksettu, otettiin uusi laina ja ostettiin isompi koti. Palkat olivat pieniä verrattuna nykytasoon ja ihmiset eivät olleet tottuneet ylellisyyteen. Kodeissa ei ollut ylimääräistä tavaraa. Vaatteiden pikkuvikoja korjattiin itse. Kenkiä korjasi suutari. Asuntolainaa maksettaessa ei voinut panna rahaa mihinkään ylimääräiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ravintola-alan sietäisi katsoa peiliin. Olen itse suorittanut hotelli-ja ravintola-alan perustutkinnon noin 10 vuotta sitten ja jos illoin meininki oli ihan ala-arvoista, ravintoloiden taholta nimittäin.
Harjoittelijoita käytetään ihan surutta ilmaisena työvoimana vaikka ei saisi. Esimerkiksi vuorolistoissa harjoittelijat on laitettu korvaamaan niitä palkattuja työntekijöitä. Harjoittelija tosin ei saa siitä palkkaa.
Ihmetellään että miten niin kuka harjoittelijan pitäisi päästä kerran tai kaksi päivässä vessaan. Ei ehdi kun on niin kiire. Tosin palkatut työntekijät ehtii tupakkatauoille monta kertaa päivässä.
Harjoittelija on ravintola-alan mukaan itsekäs jos harjoittelija on tietoinen omista oikeuksistaan ja lähtee työvuorosta silloin kun vuoro loppuu. Loukkaannutaan kun harjoittelija ei voi jäädä tunniksi ylimääräiseksi eikä millään ymmärretä että ne lapset pitää hakea sieltä päiväkodista silloin kun haku
Tässä on varmasti takana nykyajan pääongelma: työpaikoille ei palkata riittävästi työntekijöitä. Siinä tilanteessa työntekijät väsyvät ja muuttuvat vähitellen kyynisiksi. Olen itse todistanut sitä työelämässä. Jouduin omassa työssäni monta kertaa opettamaan uusia kesätyöntekijöitä ja vastatulleita. Kun neuvoin uutta työntekijää, kukaan ei tehnyt minulle kuuluvia töitä. Oli kauhea stressi päällä. "Opetustyö" ei näkynyt mitenkään palkassa eikä kukaan muutenkaan kiittänyt. Sitäkin tapahtui, että oppilas jätti työpaikan juuri, kun oli oppinut perusasiat ja olisi voinut olla hyödyllinen siellä. Ymmärrän hyvin, että ihmisillä ei ole motivaatiota toimia mentorina harjoittelijoille tällaisissa olosuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele. Tekisivät rikkaat paskat itse ruokansa
Moni tekeekin. Mutta silloin ravintola ei saa heiltä rahaa hienoista aterioista, joita he ostavat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi mennä töihin noudattamaan muiden tekemiä sääntöjä kun tukea saa sen verran, että ei tarvitse sohvalta p*rsettään nostaa.
t. Onnellinen työtön
Toivottavasti et ole lisääntynyt ja opettanut jälkeläisillesi saman perseilyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän mistä tuo johtuu: uskonpuutteesta tulevaisuuteen.
Aiemmin Suomessa pystyi ihminen ahkeruudella menestymään, nykyään se on paljon vaikeampaa.
Samaan aikaan työtahti kiihtyy kiihtymistään, eli pähkinänkuoressa rahan eteen pitää nykyään enemmän mitä aiemmin, ja samaan aikaan rahan tuoma ostovoima on heikko.
Aiemmin 'tavallinen' ihminen pystyi töitä paiskimalla nostamaan elintasoaan, nykyään esim. omistusasuntoon kiinni pääseminen on huomattavasti vaikeampaa mitä ennen.
Tässä taannoin kaksi pikaruokalassa työskennellyttä vaihtoi kokemuksiaan, toinen n. 20 vuotta sitten ja toinen pari vuotta sitten, Wolt ym. tilausten JA henkiökunnan minimaalisen lukumäärän takia 20 vuotta sitten töissä olleen ajan kuulostivat lepolomalta viime vuotisiin kokemuksiin nähden.
Työelämä tulisi uudistaa kokonaan, esim. omassa työssäni tahti kiihtyy koko aja
Kun vanhempani maksoivat 1970-luvulla talolainaa, äiti kielsi minua ostamasta jäätelöpuikkoa. Perustelu: ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi mennä töihin noudattamaan muiden tekemiä sääntöjä kun tukea saa sen verran, että ei tarvitse sohvalta p*rsettään nostaa.
t. Onnellinen työtön
Mutta työkkärin sääntöjä kelpaa noudattaa?
Suurin juurisyy lienee se että etenkin tietyille amislinjoille vain päädytään eikä mennä tarmokkaana ja intohimoisena. Toinen syy sitten se että amiskoulutus on nykyään usein melkein luokatonta ja liian iso vastuu koulutuksesta on noiden työharjotteluiden varassa jotka nekin on usein järjestetty siten ettei se harjoittelija ole siellä oppimassa muiden vanavedessä vaan ilmaisena osana työvuoroa siinä missä oikea työntekijäkin.
Amisikäiset on myös erittäin nuoria ja monelle se harjoittelu on niitä ekoja työelämäkokemuksia. Myönnän itsekin että tuossa iässä ekoissa kesätyöpaikoissa tuli harjoitettua käytöstä jota en näin korkeakoulutettuna aikuisena tekisi missään olosuhteissa. Omista nuoruusvuosista on sen verran vähän aikaa että osaan peilata tilannetta ja huomaan että aivot tosiaankin kehittyivät pitkälle kahdenkympin puolelle joka näkyy tottakai käytöksessä ja siinä miten erilaisia tilanteita hoitaa.
Nykyisessä työssäni olen nähnyt paljon päälle parikymppisiä harjoittelijoita joilla AMK tai yliopisto kesken ja valinnat ovat osuneet nappiin sillä he ovat oppineet nopeasti ja tehneet työt oikein kunniallisesti vaikka monille onkin selvää ettei kyseessä ole mikään loppuelämä työ vaan kesätyö. :)