Mitkä "kohteliaisuudet" voisivat jo kuolla pois

Mulle on tuntematon paljon vanhempi mies sanonut kadulla, että "olet ihan mutta hymyilisit enemmän".

Siis mitä? Pitäisikö mun hymyillä yksin kadulla kulkiessa? Jonkun vanhan pervon mieliksi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hattu pois sisätiloissa, kätellessä, ruokaillessa jne. Siis miksi? Mikä idea? Tälle säännöllisesti ei ole mitään järkevää perustelua.

Se, että pojilla on esim koulussa pipo sisällä päässä on koulujen suurin ongelma? 

Miksi pipo pitää olla päässä sisällä? Onko siellä kylmä?

Miksi se pipo saa olla tyttöjen päässä sisällä? 

Miksi se rätti saa olla päässä sisällä?

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäön kehuminen tai ylipäänsä kommentointi mitenkään. Pinnallista ja ohjaa ulkonäkökeskeisyyteen.

(Sarkasmivaroitus):

Erityisesti ulkonäön kommentointia kannattaa välttää silloin, kun joku on oikein poikkeuksellisen kaunis, esim. isoissa juhlissa, omissa tai läheisen häissä tms. Myöskään kenenkään lasta ei kannata ikinä sanoa kauniiksi tai söpöksi, vaikka kokisi niin. Äiti vain hämmentyy ja kiusaantuu, koska hän haluaisi kuulla vain, miten valtavan taitava hänen pieni vauvansa onkaan.

Omaa lastaan ei varsinkaan pidä sanoa kauniiksi tai komeaksi, ylpistyy vain. Jos lapsi ei ole huippuälykäs tai lahjakas jossain lajissa, kannattaa olla ihan hiljaa vain, tai jutella muista, arkisista aiheista.

Vierailija kirjoitti:

Jos naista kehutaan sanoilla komea/rehevä/verevä/punaposkinen, niin kovin moni ei sitä ota kehuna.

1800-luku tuli sanomaan, notta terve!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Näytät hyvältä. Oletko laihtunut?"

Jos tätä käyttäisi päinvastaisessa tilanteessa niin tökeryyden ymmärtää paremmin "onks tullu läskiä lisää ku näytät noin vanhalta ja rumalta"

Jos haluaa kehua toisen ulkonäköä, niin painosta puhuminen on vain huonoa käytöstä. Kuin syynä ei voisi olla jokin muu seikka ulkonäössä, vaan hyvältä voi sanojan mielestä näyttää vain jos on laihtunut, eli on hoikempi.

Terapiapuhe. Suomessa tänä päivänä pari-kolmekymppisten joukossa yleistä, että kaikilla on joku mt-ongelma ja siitä sitten jauhetaan joka paikassa ja joka väliin ihan jokaiselle: mun terapeutti sitä ja mun terapeutti tota. Ja sitä sitten pidetään jotenkin huomaavaisena muita kohtaan, että ensinnäkin kaikki käy terapiassa ja kailottaa vielä diagnoosejaan kaikille. Naurattaa, koska jokainen asiasta jotain ymmärtävä tietää, ettei mieltä oikeasti hoideta, vaan niitä lääkkeitä vedetään ja terapiassa käydään sitten loppuelämä ja lopputulos on sama kuin alkupiste. Terveystiedot on sitä paitsi yksityisiä.

Teitittelystä vielä, että se on myös tapa etännyttää. Käytin sitä paljon, kun olin viranomaisasemassa keskustelukumppaniini on nähden. Se on tapa ilmaista, että me emme ole kavereita, vaan hoidan tässä sinun asiaasi.

Teitittelen automaattisesti vanhempia ihmisiä. Tosin, kun itsellä on ikää, en juurikaan välitä, teititelläänkö minua.

Yhtä olen inhonnut aina: että minua kutsutaan rouvaksi. En ole rouva ja tiesin jo varhain, että minusta ei koskaan tulekaan rouvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Terapiapuhe. Suomessa tänä päivänä pari-kolmekymppisten joukossa yleistä, että kaikilla on joku mt-ongelma ja siitä sitten jauhetaan joka paikassa ja joka väliin ihan jokaiselle: mun terapeutti sitä ja mun terapeutti tota. Ja sitä sitten pidetään jotenkin huomaavaisena muita kohtaan, että ensinnäkin kaikki käy terapiassa ja kailottaa vielä diagnoosejaan kaikille. Naurattaa, koska jokainen asiasta jotain ymmärtävä tietää, ettei mieltä oikeasti hoideta, vaan niitä lääkkeitä vedetään ja terapiassa käydään sitten loppuelämä ja lopputulos on sama kuin alkupiste. Terveystiedot on sitä paitsi yksityisiä.

Miten tämä liittyy aloitukseen? 

Vierailija kirjoitti:

Sinä se vaan tulet nuoremmaksi-toivottelu.

Tai sitten se, kun joku täyttää 50v tai 60v ja joku sitten päivittelee, että yhtään et ole muuttunut siitä, kun olit 20v. Nomitä ihmettä, en ole ollenkaan varman olisinko imarreltu, jos joku väittäisi, että olen jo parikymppisenä näyttänyt  kuuskymppiseltä, koska totuus on se, että kukaan ei ole kuusikymppisenä enää kalsikymppisen näköinen. Ei naamaltaan, eikä kropaltaan. Ihminen vanhenee ja ulkonäkö muuttuu sen myötä, eikä se ole ollankaan huono asia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäön kehuminen tai ylipäänsä kommentointi mitenkään. Pinnallista ja ohjaa ulkonäkökeskeisyyteen.

Ulkonäön kommentointi mitenkään. Kaikki tietävät miltä näyttävät.

Deittailu/seurustelukumppania tai puolisoa saa ja pitää kehua, koska hän on valinnut sinun seurasi. Ei tuntematonta kadulla.

Somessa ulkonäön kehuminen on suotavaa. 

Ensin sanot, ettei ulkonäköä saa kommentoida mitenkään, koska kaikki tietävät, miltä näyttävät. Mutta sitten sanot, että seurustelukumppania pitää kehua, ja somessa kuuluu jaella kehukommentteja kavereille. Päätä jo, kummin on.

Vierailija kirjoitti:

Teitittelystä vielä, että se on myös tapa etännyttää. Käytin sitä paljon, kun olin viranomaisasemassa keskustelukumppaniini on nähden. Se on tapa ilmaista, että me emme ole kavereita, vaan hoidan tässä sinun asiaasi.

Teitittelen automaattisesti vanhempia ihmisiä. Tosin, kun itsellä on ikää, en juurikaan välitä, teititelläänkö minua.

Yhtä olen inhonnut aina: että minua kutsutaan rouvaksi. En ole rouva ja tiesin jo varhain, että minusta ei koskaan tulekaan rouvaa. 

Eräs erittäin vihamielinen työkaveri käytti tuota keinoa. Oli aivan normaali muita kohtaan, mutta minulle puhuessaan ei IKINÄ sinutellut, vaan joka kerran "mitäs mieltä Jaana on", tai "tekeekös Jaana tämän", tai "Jaanakin on täällä." Yritti vieraannuttaa minut muusta porukasta, ja lopulta onnistui.

Oli muutenkin pirullisin ihminen mitä olen tavannut. Ymmärrän tuon käytöksen viranomaisen tai vaikka lääkärin taholta, mutta työkaverit on eri juttu.

Kursailu on vähän hassua, mutta pitäisin outona sitäkin, jos tulisi kutsu kahville, niin kaikki ryntäävät sillä sekunnilla pöytään. Jos siis on isompi porukka sinne pöytään tulossa.

Teitittely voisi ehkä jäädä pois, ja on aika lailla jäämässäkin. Luulenpa, että tulevaisuuden vanhukset eivät välttämättä halua, että heitä teititellään. Teitittelyn voisi jättää kaikista korkeimmissa viroissa oleville (vallassa oleva presidentti tms.) ja ehkä jollekin 100-vuotiaalle, jos tämä itse kokee teitittelyn kohteena olemisen luontevana.

Peruskohteliaisuus ei saisi kadota minnekään, mutta on kovaa vauhtia katoamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäön kehuminen tai ylipäänsä kommentointi mitenkään. Pinnallista ja ohjaa ulkonäkökeskeisyyteen.

Ulkonäön kommentointi mitenkään. Kaikki tietävät miltä näyttävät.

Deittailu/seurustelukumppania tai puolisoa saa ja pitää kehua, koska hän on valinnut sinun seurasi. Ei tuntematonta kadulla.

Somessa ulkonäön kehuminen on suotavaa. 

Ensin sanot, ettei ulkonäköä saa kommentoida mitenkään, koska kaikki tietävät, miltä näyttävät. Mutta sitten sanot, että seurustelukumppania pitää kehua, ja somessa kuuluu jaella kehukommentteja kavereille. Päätä jo, kummin on.

Jos se ei ilmennyt edellisestä, niin tuntematonta tai jotain random tuttua ei kommentoida.

Ihmistä, jota olet valinnut rakastaa, kannattaa kehua, jos haluaa ylläpitää rakkautta. 

Jos joku on tyrkännyt kuvansa someen, on suotavaa joko kehua tai olla kommentoimatta. 

Ap on outo, kun ei halua, että ovi aukaistaan ja päästetään se toinen menemään ensin. Itse olen nainen, mutta avaan oven oikeastaan aina, jos olen menossa ensimmäisenä ja päästän heti takana tulevat ensin, eli avaan heille oven, oli tuo ihminen sitten mies, nainen,nuori tai vanha.   Ja varsinkin , jos takana on vanhempi ihminen, tai joku, jolla on molemmat kädet täynnä kantamuksia. Tämä siis julkisissa paikoissa, missä ei ole automaattisesti avautuvia ovia.

Oma mies ei tajua ovea pitää auki, tai edes avata sitä valmiiksi jos seisoo pihassa/ oven vieressä ja näkee, että olen tulossa autolta valtavat ruokakassit molemmissa käsissä ovelle.  Joskus on käynyt niinkin, että kun on tultu autolla pihaan, mies on lähtenyt autosta kädet heiluen ja minä kantanut niitä kasseja sisälle, niin mies ei ole edes avannut ovea lukosta, vaan häipynyt johonkin omaan juttuunsa ja minä olen joutunut laskemaan kassit rapaiseen maahan ja hakemaan avaimen oven avaamista varten.

Ei hyvät käytöstavat tai kohteliasuus ihmistä pahenna. Ole onnellinen, että miehelläsi on tuonkin verran käytöstapoja.

Muka-kehut kuten "itse en pitäisi mutta sulle tuo paita sopii"

Vierailija kirjoitti:

Kaupan kassat vois lopettaa viikonloppujen ja pyhien toivottelun

--> just tää. Jokainen tajuaa että se on pakotettua, eli siis teennäistä. Riittäisi ihan hyvin ystävällinen kiitos. 

miettikää niitä kassa parkoja kun ne hokee tuhansia kertoja päivässä "mukavaa päivänjatkoa"..... voi kääk.

S-ryhmä, säästäkää niitä työntekijöitänne ja asiakkaita. Ei sitä enää kukaan jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdetaanko ap miestä. Mun oma ei availe eikä pidä kädestä kävellessä.

Vaimo ei nuorena halunnut että pidän kädestä kiinni, hävetti julkiset hellyydenosoitukset. 

Nyt valittaa kun en ota kädestä kiinni vaan teen kuten hän aikoinaan toivoi.

Ota vaimoa kädestä kiinni. Ihmiset ja mielipiteet muuttuvat. Minullakin oli nuorena jotain mielipiteitä ja neurooseja, jotka ovat vuosien saatossa muutuneet.

Vierailija kirjoitti:

Teennäiset kehut ulkonäöstä, kun toinen näyttää suorastaan riihipirulta. 

Mikset sano sitten riihipiruksi kun itse olet bradpitt.

Tässä hyvä kokoelma kohteliaisuuksia, jotka voisivat kuolla pois:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ed72ecdd-18f2-4f42-9004-3d169463d…

Terveydeksi! Aivastuksen jälkeen, Muutenkin nenää kutittaa, ja ties vaikka olisi tulossa kipeäksi.