¤¤ SYYSKEIJUJEN VIIKKO 2 ¤¤

Pelätyin tauti, yäk yäk. Vielä ei muu perhe, mutta mie aloin lauantai iltana ripuloimaan ja oksentamaan ja sitä riitti. Ja arvatkaas, oltiinko syöty tortilloja ennen sitä.. Eilen oli suht ok olo, mutta päähän koski koko päivän. Tänä aamuna heräsin kauheaan heikotukseen ja nyt taas maha kuralla.



Onneksi oon pystynyt imettämään ja onneksi on pari putelia korviketta kaapissa, jos en pystyis. La-iltana tosin meni nukutus imetys pipariksi, kun piti lähteä oksentamaan, just kun Ilona oli nukahtanut syliin.



No, onpahan paino tippunut 3 kiloa ;) Ikään kuin se ei heti tulis takaisin!



Miepä latelen näitä miun mittoja:

pituus 172cm, paino 76kg (nyt mahataudin takia 73kg), tavoite alkuun 70kg, viimeiset rutistukset tuonne 68kg asti mielellään. Kauhea luku tuo miun paino :( Olen lievästi ylipainoinen painoindeksin mukaan, byääh.



Nyt Gefilus mehua huiviin ja Ilonaa sänkyyn imettämään. Onneksi esikko kerhossa ja keskimmäinen isin kanssa asioilla.



-piias- ja Ilona 3,5kk

eli täälläkin on tänään alotettu elämäntapa muutos eli painonpudotus, joka toivottavasti tulee olemaan pysyvä olotila.



Pituutta kun ei tynkäsellä ole kuin 156cm ja painoa on kertyny raskauden+rotinoiden+joulun ansioista ihan kamalat 69kg!!!!En ollu uskoa vaakaa, mutta totta se on. Tavoite on siis tuolla kaaaukana siintävässä horisontissa, n.55kg. Sinne olis tarkotus laskeutua Iinan 1v synttäreihin mennessä, eli syyskuun puolessa välissä. koetan olla tällä kerrtaa kärsivällinen ja armollinen itseäni kohgtaan, tolkuttaa että hiljaa hyvä tulee.



Ainakin alku on sujunu lupaavasti, olen vieny pojan 4v kerhoon pulkkaa vetäen ja vaunuja työntäen lievästi hiekotetulla tiellä joten hikeä on puskettu tänään. Ruokavaliokin on pysyny tänään oikein mallillaan, eikä onneks ole herkkujakaan talossa.



HANSULI, ei meilläkään Iina vielä käänny vaikka ikää on jo kohta 4kk. kyljelleen kääntyy ja joskus jaksaa yrittää pinnistää mahalleen siinä kuitenkaan onnistumatta, iskee päänsä lattiaan ja kun sen tarpeeks monta kertaa tekee, hermostuu. Mahallaan viihtyy vasta pieniä aikoja, yritän olla huolestumatta, mutten voi olla vertaamatta edellisiin lapsiin ja odottelematta pikaista pyörähdystä.



nyt palaa yheltä hihat, ei viihdy enää tonttulakkinsa kanssa (Iina siis)



Minjuska ja Iina kohta 4kk (hei minne ihmeeseen se aika katoaa????)

Pitkästä aikaan..



Meillä elämä rullaa ihan leppoisasti. Leevi oppi kääntymään vuoden ensimmäisenä päivänä selältä vatsalleen ja nyt jo pyöritään ympyrää vatsalla ollessaan. Kaksi alahammasta on melkein puhki ja niiden tulo on vähän kiukuttanut pientä. Lisäksi meillä on alettu syömään yöllä, mutta toistaiseksi en sitä niin kovin pahana pidä. Maidontulo on lisääntynyt ja se on vaan hyvä asia, jotta mahdollisimman itkälle päästäisiin äidinmaidolla. Tavoitteena olis selvitä ilman korvikkeita aina tuonne vuoden ikään asti, mutta saas nähdä. Paineita ei oteta..



Laihduttamisesta. Edellisen raskauden jälkeen laihdutin 5kk aikana n. 20 kg ja painonvartijoiden ohjeilla ja sama olis tarkoitus tälläkin kertaa. Tosin pudotettavaa olis puolet vähemmän. Laihdutuksen ajattelin aloittaa kunnolla vasta sit kun Leevi jo vetelee kiinteitäkin. Kokeilin jo syödä painareiden imetyspisteiden mukaan, mutta en edes jaksanut syödä niin paljoa päivässä eikä paino tippunut kunnolla. Mä oon sen sorttinen ihminen, et sit kun johonkin ryhdyn niin kunnolla sen teen. Ja haluan tuloksia nopeesti. Joten en ilmoittaudu mukaan maanantaipunnituksiin, mutta lupaan tsempata teitä muita!



Joku, olisko ollut Minjuska kirjoitteli vauvakuumeesa. Samaa podetaan täällä. Kolmen pojan jälkeen haluaisin vielä yhden kerran kokeilla, jos mekin se tyttö saataisiin aikaiseksi. Haluaisin seuraavan lapsen aikas pian, koska itse en ole lukion jälkeen mitään vielä opiskellut, joten jossain vaiheessa olis tarkoitus koulunpenkkiäkin kuluttaa. Koulun ja vauvan yhteensovittaminen ei taas huvita yhtään. Meilläkin olis uuden asunnon etsiminen jne. edessä,mutta minkäs sille vauvakuumeelleen vastaa. Toistaiseksi ollaan luotettu ehkäisyssä imetykseen, koska mikään muu ehkäisy ei innosta. No, mietiskellään vielä.. mut kiva, et jollain muullakin on vastaavia mietteitä eikä tarvi itseään aivan hulluna pitää.



Ja sitten vielä kysymys kestoilijoille. Tähän aiheeseen on varmaan aivan kyllästyneitä, mut mä onnistuin skipata kaikki kestovaippakeskustelut ohi, koska vakaasti oli aikanut pitäytyä kertavaipoissa. mut nyt oon tullut toisiin aatoksiin, koska leevi kakkaa noin kerran viikossa ja ajattelin, että senkin takia olis helppo muutamaa kestovaippaa päivässä käyttää. Yöt menis kertiksillä. Eli viisaat kestoilijamammat, kertokaahan mitä mun tulis alkuun hankkia? Jos pari-kolme vaippaa päivässä olis kestovaippoja?



Mukavaa alkanutta vuotta kaikille syyskeijuille!



Andoliniska kera poikakolmikon

Me olemme vähitellen siirtyneet käyttämään päiväsaikaan pelkästään kestovaippoja. Yöksi laitetaan edeen kertakäyttövaippa, ettei tartte olla sitä sitten vaihtamassa. Mikään asiantuntija en todellakaan ole. Itse olen onneksi saanut mieheni siskolta paljon tietoa, sillä hän myy kestovaippoja ja on käyttänyt niitä lapsillaan. Meillä on käytössä tällä hetkellä ihan harsot ja vaihtelevasti sekä vaikkakuoret että villahousut. Harsojen lisäksi meillä on äitiyspakkauksen vaippa, mutta itse tykkään harsoista paljon enemmän, koska ne kuivuvat pesun jälkeen niin ihanan nopeasti. Villahousut ovat minusta kuoria miellyttävämmät, mutta päästävät luonnollisestikin helpommin läpi eli pitkien päikkärien aikaan olen laittanut kuoren vuotojen ehkäisemiseksi.



Tuolla pikkuneiti nyt ähistelee vaunuissaan. Onhan se jo kaksi ja puoli tuntia nukkunutkin, nykymittapuussa ihan hyvä saavutus. (PÄiväunet olleet viime aikoina lyhyitä)



Mutta pitää siis mennä.



Ja mukava kuulla, ettei meidän neiti ole ainoa, joka ei vielä käänny! Mahallaan kyllä viihtyy.



Hansuli ja 3,5 kk pikkuprinsessa

Onni torkkuu vaunuissa, mutta taitaa ihan kohta heräillä.



KESTOVAIPOISTA: me käytämme tällä hetkellä päivisin pääasiassa kestoja, öisin aina kertis, kun ei huvita vaippaa yöllä vaihtaa... Päivällä saatan laittaa kertiksen esim jos mennään koko päiväksi reissuun, eikä aina ehdi niin tiuhaan vaihtamaan, ettei sitten sattuisi ylivuotoja. (Kotona vaihdan kestoja 2-3h välein, tiuhempaakin jos tuntuu kostealta tai on kakat, tottakai) Mutta siis mitä kannattaa hankkia... täyttövaipat kuten Fuzzy Bunz, Wonderoos, Swaddlebees on helppoja siinä mielessä, että mielestäni vastaa käytössä kertiksiä, paitsi että ne pestään ;-) Kuivuvat nopeammin kuin " all-in-one" vaipat, koska imu- ja kuoriosat on erilliset. Itse tykkään enemmän muotoonommeltu sisävaippa + vaippakuoriyhdistelmästä. Vaihtoehtoja sitten löytyykin monia, kuka tykkää yhdestä ja mikä sopii kenenkin vauvan vartalolle. Muotoonommeltu sisävaippa kuivuu kauemmin, eli periaatteessa niitä pitää olla enemmän kuin täyttövaippoja. Tarpeellinen määrä vaippoja riippuu myös kuinka usein pesee. Itse pesen noin jokatoinen päivä, sisävaippoja Onnilla on ehkä 10kpl ja niihin neljät vaippakuoret, täyttövaippoja taitaa olla 8-9kpl. Tällä me pärjäämme, mutta sisävaippoja voisi tälläkäytöllä olla ehkä 5 enemmän, etenkin kun osa täyttiksistä jäämäsäs pieneksi (aikomuksessa tilata näinä päivinä). Mutta ihan 2-3 vaipalla pääsee alkuun, kun etsii sitä itselle sopivinta ratkaisua :)



Auttoikohan tämä yhtään... vai menitkö entistä enemmän sekaisin?



Painonpudotus... lähtöpaino oli 58kg ja tavoite 50kg, tänään vaa' alla 55,5kg, pituuutta minulla on 157cm. Olen nyt kaksi viikkoa ollut vähähiilihydraattisella ruokavaliolla (proteiiniä ja PALJON kasviksia) siis ilman sokeri/vehnäherkkuja, leipää, perunaa, riisiä ja pastaa. Olo on mitä mainioin. Vielä kun saisi liikuntaa lisättyä, niin olisin tyytyväinen.



Jahas vaunut heiluu, jatkan myöhemmin.



Mayella ja Onni 3kk10pvää

Kyllä voi olla niin pirun ankea tuo sää...Mua alkaa tosissaan potuttaa. Eipä ole paljon pulkalle ja liukurille ollut käyttöä, esikko inisee joka päivä että milloin tulee lunta. Näin se ilmastonmuutos tosiaan tulee jo tavallisen ihmisenkin arkeen.



Läskit: vaaka hilautui aamusella 69, 5 kiloon, pituutta 170. Ahistaa, kun en ole koskaan oikein ollut näissä mitoissa (no, raskaana). Tavoite on se klassinen 5 kg pois, eli 64 taitaisi olla ihan passeli. Lähinnä tahtoisin osasen tuosta hanurista sulatettua pois ja tietty mahaa. Mitään himodieettiä en ala, vaan koetan jättää noita namuja ja muita herkkuja vähemmälle. Esim. viikonloppuna tuhottiin siipan kanssa ihan sairaita määriä karkkia.

Nyt imetys on varmaankin siis vain estänyt mua lihomasta, koska laihtunutkaan en ihan viime aikoina ole. Vaaka on aika lailla pysähtynyt siihen mihin se jäi raskauden turvotusten hävittyä...En uskalla edes ajatella, mitä vaaka sanoisi jos EN imettäisi.

Mutta perusruoasta en aio siis tinkiä, vaan syön ihan hyvällä omallatunnolla tavallista sapuskaa. Kaalikeittojen aika on joskus sitten imetyksen päätyttyä.



Mitäs muuta? No ilmeisesti ei oikein mitään, kun poju heräsi juuri. Mietiskelin tuossa yksi päivä, että missähän vaiheessa siirsin esikon vaunujen kovasta kopasta ratasosaan ja lämpöpussiin? Helpottuisi tuo ulkoilu, kun poika näkisi vähän ympärilleenkin...Nyt eivät esikon ja vauvan rytmit oikein kohtaa, ja ulkoiltu ollaan sillloin kun vauvalla on uniaika.



nyt on mentävä. heips.



kuonokas

Tuota tautia minäkin kammoan...

Jos koittas vähä aktiivisemmin tulla kirjotteleen, edes jotain kuulumisia.



Läskeistä: Oon kans " aika" pätkä, pituutta löytyy reteet 158 cm. En meinaa ruveta laihduttaan, oon normaalipainos vaikka en imettäny ku 3 viikkoo. Omat farkut löin jalkaan ku synnytyksestä oli muutama viikko. Nyt menee jalkaan 36 kokoset jo, en edes osaa sanoo miks palauduin näin nopeesti ku kuitenki laitan suuhuni kaikki mikä eteen tuodaan.



Henna on maistellu soseita n. pari viikkoo ja hyvin maistuu! Iltasin itkeskeli muutaman tunnin mutta seki lähti soseilla. Neuvolasta en oo kysyny " lupaa" soseiden alottamiseen vaan päätin itte mikä on mun lapselle parasta enkä kato neuvolan kirjoista. Mainitten asiasta seuraavalla neuvolakäynnillä sivulausees.



Henna nukkuu edelleen 12 tuntia yös, aika jämerää ku itte nousee ennemmin ku lapsonen.



Miisa84 & Henna 3,5 kk

Märkää maanantaita! Eilen oli maassa vielä muutama milli lunta ja pikkuisen pakkastakin, mutta johan se tänään sitten on vettä satanut ja lumet taas kerran sulanneet... Ärsyttävää ja toisaalta niin ihanaa, mie kun inhoon pakkasia ihan suunnattomasti!



Meille ei tänne oikeastaan ihmeempiä, Luka on muutaman kerran kääntynyt itsekseen mahalleen, mutta tyytyy yleensä köllöttelemään selällään ja ihmettelemään maailman menoa. Kertaakaan ei ole vielä itse masultaan kääntynyt takaisin selälleen, mutta ehtiihän tuo varmasti vielä. Yöt ollaan taas alettu menee kahdella syötöllä, tarvii vissiinkin aloittaa iltavellin anto, jospa se pitäsisi nälkää paremmin pois. Kasvettukin ollaan kovasti ja käytössä on jo 74 senttiset vaatteet... :)



Jos kasvaa poika niin kasvaa äitikin...Vaakan näytti äsken järkyt 61,9 kg! Pituutta on 167 cm ja lähtöpaino ennen raskautta oli 56kg ja sinne tuo saisi tippua takaisinkin!



Luka ei haluu et äiti istuu koneella, palaan myöhemmin.



Niina ja Luka

No olipas otsikko, mutta tuohon Minjuskan kysymykseen lapsiluvusta/vauvakuumeesta :)



Mulla vaihtelee vauvakuume joka päivä. Vaikea ajatella, että Ilona ois meijän viimeinen vauva ja sit hankalina päivinä sitä melkein vannoo ettei " enää ikinä" . Toisaalta, jos se neljäs päätetään " tehdä" , haluaisin sen syntyvän suht pian, ehkäpä jo ensi vuonna! Jos malttais odottaa vaikkapa tuohon Ilonan yksi vuotispäivään tai ainakin haluan näitä kiloja pois, kumpi nyt ensin tuleekaan ;) Taloon ja autoon mahtuis vielä.. Ei hitsi, en sitä nyt tältä istumalta päätä, mutta hankala pohdittava! Mies kun on aina ollut kestovauvakuumeinen, joten sieltä päästä ei ainakaan kuule jyrkkää EItä.



-piias- (olo ihan ok, oon lipittänyt Gefilus mehuja koko päivän)

olispas meillä yllätysten ilta! Kuten muistaakseni vasta eilen kirjottelin ettei Iina vielä käänny eikä hirveesti vielä yritäkään niin eikö vaan eilen illalla pännänny ittesä mahalleen!! Ja äipältä jäi tämä odottamaton pyörähdys näkemättä kun tillotin Täydellisiä naisia, yhtäkkiä vaan kuulu muljahus ja huomasin että oho! sehän on mahallaan.



VAUVAKUUMEESTA: mulla on ajatukset ihan samat kuin piias:lla että jos malttas syksyyn odotella ja sit vaikka koettas...siis jos ei mies saa sanottua jyrkkää ei:tä (mikä on aika epätodennäköstä) tai " järki" palaile pääähän enne sitä. Meillähän menis kaikki uusiks, koti ja auto...



Mie perustelen itelleni toisen (siis neljännen) lapsen järkevyyttä silläkin että jääkö Iina tavallaan vähän yksinäiseks kun se on kuitenkin niin paljon nuorempi? Kun ajatellaan että Iina ois 4 ja haluais leikkiä pikku poneilla niin mahtaakohan meidän 8v isoveli tai 10v isosisko malttaa enää leikkiä niillä??Tuskinpa. Ehkä olis eriasia jos olisivat syntyneet toisinpäin eli tyttö ois 4v vanhempi, ei 6v. Nuo 6 ja 4 vuotiaat on kuitenki jotenki niin hitsautunu yhteen ja sen verran samanikäset että niistä on seuraa toisilleen, voivat leikkiä autoilla/junilla/little pet shopeilla/kotista/nukkekodilla/puupalikoilla/dinoilla/legoilla eli voivat tehdä paljonkin yhdessä ja siks tuo pienimmän " syrjäytyminen" vähän mietityttää...vai onko se vaan vakuuttelua jolla " oikeutan" vauvakuumeeni, mene ja tiedä. Tottahan se on että ei se halvaks meille tulis ja siks se mietityttää entistä enemmän, kun ei tässä rikkaita olla muutenkaan. (tai ollaan, muttei rahallisesti,onhan meillä jo kolme lasta)



Sit mie ajattelen sitäkin että kun nyt on se että saa saman äippärahan jos 2 lasta syntyy 3v sisällä, vaikkei olis käyny päivääkään töissä...niin tuon turvinkin vois olla kotosalla... Ja olispahan sitten kerralla lapset tehty, pääsis joskus alakamaan se omakin elämä (mitä se sitten lieneekään, tuskin tämän kummasempaa kuitenkaan, pääsis ehkä lenkille vähän helpommin)



Ja mie olin niin varma että tämä vielä ja sit tuubat tukkoon...mut kun näin Iinan, haistoin tuon vauvan tuoksun, se iho....olin ihan myyty ja itkin ettn muistanukaan miten ihania vauvat onkaan ja ei tää voi olla viimenen ja sanoin miehellekin että unohda koko sterilisaatio...mutta loppuuko se vauvan kaipuu ikinä? Onko se vaan jossakin vaiheessa tehtävä stoppi vaikka kuinka haluais vielä yhden?



onneks ei tarvi päättä tältä istumalta.



Minjuska

Juuri tultiin puistosta ja syötiin, esikko alkais oleen aika tattis. En kyllä vielä pistä petiin, ettei ala taas karjua...En käsitä, mikä tuossa nukkumaan menossa voi yhtäkkiä olla niin pirun vaikeeta.



MAYELLAko se oli, joka tsemppasi minua ja kertoi oman miehensä taipuneen vielä kertaalleen, vaikka lapsiluvun piti olla jo täysi? Kiitos kannustuksesta. Saa nähdä, miten täällä asiat menee. Luulen kyllä, että tässä se on, mutta kuten sanoin, en aio ruveta sitä surkuttelemaan, että on " vain" kaksi.



Minulle kyllä tosiaan kävisi se kolmaskin hyvin, mutta hautaan ajatuksen ja yllätyn sitten äärettömän iloisesti, jos mies joskus (no aikaakaan ei ole monen monta vuotta?) ilmoittaisikin toivovansa vielä yhtä.

Mulla on ollut lähipiirissä sen verran lapsettomuutta ja sinkkuutta ja kaikenlaista perheenkaipuuta, että välillä saa oikein itseään muistuttaa ja herätellä, että tajuaisi olla kiitollinen omasta porukastaan.

MINJUSKA mietiskeli tuolla edellä, että vauvankaipuu taitaa olla pohjatonta laatua. Niin minunkin kohdallani, luultavasti. Ne vaan on niin ihania...



KILOISTA jauhan vielä. Mitä ihmettä tälle makeanhimolle tekisi? Olisko kellään mitään hyviä reseptejä/ideoita makeanhimon taltuttamiseksi? PepsiMaxia vedän, ja noita kalorittomia mehukeittoja, mutta mutta...tahdon suklaata ja irtokarkkeja!



KÄÄNTYMISET ja muu kehitys: meillä pikkumies tosiaan kääntyillyt 2,kk iästä asti, mutta ottaa välillä aika pitkiäkin pausseja. Siis näkyy osaavan taidon, mutta välillä saattaa mennä viikkokin ettei käänny lainkaan?! Hyvä tietysti, että viihtyy selällään ja roikkuvien jumppalelujen alla, mutta esikoinen oli mielestäni toista maata. Tyttö oli jatkuvassa liikkeessä, kääntyili ja tohotti. Tämä näkyy olevan huomattavasti rauhallisempaa sorttia.





Jeps. Nyt esikko sänkyyn ja mamma taisteluvalmiuteen. Ei pysy siellä kuitenkaan.

Palaan taas.



Jatkoja harmaalle tiistaille!

kuonokas

Katsotaan taas kauako saan kirjoittaa, Onni kun on jo reippaan tunnin nukkunut (yleensä nukkuu 2-3h) mutta nyt jäi maitoannos kesken kun niin nukutti. Että saattaa herätä pian syömään.



VAUVAKUUMESTA me olimme jo ennen Onnin odotusaikaa päättäneet, että lapsiluku saa jäädä kolmeen. No, kuinkas ollakaan Onnin ollessa siinä 1,5kk aloin potea jonkinlaista vauvakuumetta, kaipa hormoneillakin oli osuutta asiaan kun olin vastikään lopettanut maidonpumppaaminen ja kuukautiskiertokin oli käynnistymässä. Mieheltä jo kysyin mielipidettä, vastaus oli jyrkkä ei. Itse ajattelin, että JOS neljäs halutaan niin sitten heti perään kolmanen kanssa, että pääsen sitten palaamaan työelämään kun tähän saakka olen ollut enemmän äitiyslomalla+hoitovapaalla kuin töissä. No, jos ihan järjellä ajatellaan niin onhan sitä tässäkin, kolmessa ihanassa lapsessa meille ihan tarpeeksi :) Asunto ja auto menisi heti vaihtoon, eikä se mikään halpa juttu ole näillä pk-seudun asuntojen hinnoilla. Tällä hetkellä ei enää vauvakuumekaan vaivaa, olen mukautunut ajatukseen, ettei neljättä meille tule. Miehelle jätin kuitenkin toivomuksen iltatähdestä :)



Mutta monella taitaa vauvakuume siihenmalliin jyllätä, että pian on ihania uutisia tiedossa!



KUONOKAS meillä on ollut käytössä vuoroin vaunukoppa, vuoroin ratasosa pehmeällä kantokopalla ja muutaman kerran olen kokeillut niin, että nostan selkänojan puoli-istuvaan asentoon, jos Onni on hereillä kun ulkoillaan (samoin vaunuissa saa päätyosan pystyyn) ja voi, että miten pikkuinen nauttii kun sieltä vaunujen kätköistä oikeasti näkee jotakin! Lyhyet kauppareissutkin sujuu paremmin, jos Onni pääsee pystympään katselemaan maailmaa.



Kiinteitä taidamme mekin aloittaa Onnilla ihan pian, tuo maidonkulutus on ihan valtavaa! Tänään päätin pitää maitopäiväkirjaa, että näen todellisen kulutuksen, haen sitten soseet kaupasta jos määrä ylittää 12dl.



Täytyypä vielä kertoa, että Onni on nyt vallan ihastunut kääntyilemään eli heti kun laittaa selälteen lattialle niin samantien kiepsahtaa vatsalleen. Takaisin ei sitten pääsekään vaan huuta sitten kipakasti.



Mayella ja Onni

KUONOKAS niinpä, sitä osaa olla omiasta lapsistaan kiitollinen kun näkee muilla lapsettomuuden aiheuttamaa surua. Meillä toisen lapsen jälkeen olin varma, että miehen " vastahakoisuus" johtui vain sen hetkisen elämän rankuudesta (toinen lapsi oli koliikkivauva ja aika allerginen, vaikea nukkumaan jne) joten tavallaan luotin, että asiat menee omalla painollaan ja mies sen kolmannenkin haluaa, kunhan vähän hellittää pahin ja lapset kasvaa. Ja niin siinä kävi. En tiedä toivonko oikeasti neljättä, mutta ainakaan sitä päätöstä ei lyödä lukkoon nyt vaan katsotaan sitten myöhemmin... eli emme siis kumpikaan mene sterilisaatioon vaikka niinkin puhuttiin kolmannen odotusaikana.

kestovaippavinkeistä. Tuonne vaatteet ja tarvikkeet puolelle jo kirjoittelinkin, että ostin yhden popolinin aio-vaipan, joka tuntui ihan hyvältä. Lisäksi tilasin pari Fuzzi Bunzia, joita odottelen postista. Voi, että olen niin innostunut näistä kestovaipoista. Ihmettelen itsekkin, sillä olin iin vannoutunut kertakäyttövaippailija, laiskan sorttinen kun olen. Mutta siinähän niitä pesee kun muutakin pyykkiä.



Nyt laittamaan isommille pojille ruokaa. Leevi on parvekkeelle päiväunilla. Jos sais nuo isommatkin sit nukkumaan, niin sais hetken olla yksikseen.



Andoliniska

Ja kiitos Mayella tuosta vaunuvinkistä, taidan miekin välistä hitusen nostaa tuota pääpuolta, niin alkaa taas ulkoilurtymitkin helpottua.



Palaan myöh. kommentoimaan muiden juttuja.

Nyt tissittelypuuhiin, moron.



kuono

Tervehdys,



täällä yksi " mattimyöhäinen" mamma, 29.9. syntyneen Anneli-tytön äiti.



Anneli käväisi syntymässä Suomessa, samoin teki isoveljensä Jannis helmikuussa -05. Perheemme on siis suomalais-kyproslainen.



Anneli on potra tyttö, 64cm ja 8,5kg. Täysimetyksellä mennään.

Ihan kivetön ei polkumme ole ollut, tähän ikään mennessä tyty on jo sairastellut korvatulehduksen, kaksi silmätulehdusta ja pienten keuhkoputkien tulehduksen (pronchiolitis).



Palaan asiaan myöhemmin, tyty heräsi juuri aika tulisena

Koitetaan jos edes jotain ehtisin kirjoittaa, kuopus tissillä. Ei meinaa riittää aika kaikkeen mihin haluaisi, kun on kolme lasta ja muut työt siihen päälle.



VAUVAKUUME: joo ja ei. Tämä neiti ei missään nimessä ole viimeinen, neljästä lapsesta en tingi ;) mutta ihan vielä en halua raskautua. Kesällä sopii sitten jo paremmin tai minimissään keväällä. Katsotaan nyt.



OMA PAINO: ei mitään hajua nykyisestä painosta, kun en ole puntarilla ehtinyt käydä. Raskauskiloja on vielä jäljellä jonkin verran, mutta pikkuhiljaa putoavat, housut menevät jo huomattavasti mukavammin jalkaan :)



KESTOVAIPAT: meillä ollaan täyskestoiltu jo sairaalassa. Kuopuksellä on käytössä harsot, hahtuvat, kuoret, sisävaipat, sisätäyttövaipat ja nyt ollaan otettu taskuvaipatkin mukaan, niihin on tarkoitus siirtyä taas vähitellen, kuten edellisenkin kanssa. Suosin kotimaisia merkkejä, eniten käytössä Igut ja Nunnukat, harsoista suosikkeja ovat Popolinit. Imuina harsojen lisäksi bambu ja hamppu. Vaippojen määrä riippuu pesuvälistä ja vaippojen kuivumisnopeudesta, nopeimmin kuivuvat harsot, taskuvaipat ja sisätäytöt sekä kuoret (eivät hahtuvat). Koska kaikki mallit eivät sovi kaikille, kannattaa kokeilla ensin yhdellä tai kahdella.



LIINAILU: jos kantoliinat kiinnostavat, jostakin löytyy väsäämäni perustietopaketti liinailusta. Käyn pinoa aina joskus nostamassa.



Meillä vietettiin viikonloppuna keskimmäisen kaksivuotissynttäreitä ja vielä yhdet vieraat on tulossa tulevana viikonloppuna.



Huomenna on kuopuksen 4kk neuvola, saa nähdä mitä mitat näyttävät tällä kertaa, yläkäyrällähän on matkattu tähän asti. Täysimetys jatkuu yli puolen vuoden ja iltaisin tisulla käy tuo keskimmäinenkin :)



Ympäri mentiin parisen viikkoa sitten, höpötys ja kuolaaminen on jatkuvaa. Öisin nukkuu hyvin, kuten siskotkin aikanaan, ennätys on 15,5 tuntia parilla syötöllä. Neiti heräsi silloin päivään vasta puoli kolmen jälkeen iltapäivällä, piti käydä muutamaan kertaan tarkistamassa, onko toinen edes hengissä :D



Tämmöistä täällä, nyt taas äitiä tarvitaan. Paranemisia sairastelevilla ja mukavaa alkanutta viikkoa muille!



Porenn ja tytöt

... tai onko noi muksut enää vauvoja, tuntuu ihan hullulta että kohta on meidänkin neidillä 4 kuukautta mittarissa. Aivan uskomatonta tuo ajan kuluminen.



Ei meilläkään vielä kääntyillä, ja syynäkin taitaa olla harjoituksen puute. Olen aika paljon pitänyt neitiä sitterissä missä on vähän paremmassa turvassa tuolta isosiskolta. Kääntyy kuitenkin kyljelleen jo lattialla ja masullaankin jaksaa päätä jonkin aikaa pidellä ylhäällä. Leluja on nyt muutaman päivän ruennut hamuamaan ja kurotteleekin jo jonkin verran.



Kestovaipoista minä en osaa sanoa mitään, me ollaan ihan kertislinjalla. Omaa saamattomuuttani en ole jaksanut ottaa kestoista selvää, vieläköhän tässä vaiheessa kannattais? Tulee nimittäin tuota vaipparoskaa melkoisesti kahdesta alle kaksi vuotiaasta.



VAUVAKUUME; ei ole nostanut päätään, nyt kyllä tuntuu että tässä vaiheessa nämä neidit 4 kk ja 1 v 8 kk riittävät vähäksi aikaa, semmoista säpinää on ollut. Haluan nyt palautua kahdesta lähekkäisestä raskaudesta kunnolla ja odottaa että tyttöset vähän kasvaa. Tietysti nyt kun näkee taas ihan vasta syntyneen, tulee tunne että voi kun ihanan pieni yms. mutta ei sen kummempaa. Seuraavasta lapsesta haaveilen vasta muutaman vuoden kuluttua.



LAIHIS; pitäis kans aloittaa, mutta kun on niiiin ihanaa syödä herkkuja. Lenkkeilyn aloitin tällä viikolla, mutta herkut pitäis saada jollain konstilla pois ruokalistalta, mutta miten sitä sais pidettyä itsensä kurissa. Joka päivä ajattelen et huomenna sitten en syö yhtään keksiä/karkkia =).



Imetyksenkinhän jouduin lopettamaan oman lääkityksen vuoksi, joten senkään avulla ei enää kilot pysy kurissa. Muuten pulloilu on lähtenyt ihan hyvin jo käyntiin, onneksi pikkuneiti syö hyvin korviketta eikä vatsavaivojakaan ole tullut. Äidillä on vain vieläkin paha mieli et piti tuo imetys lopettaa, mutta saihan tuo neiti kuitenkin 3,5 kk äidinmaitoa, (yrittää ajatella positiivisesti).



Jaahas, täytyy lähtä tieten nukkumaan et ehtii edes hetken nukkua ennen kuin pikkuneiti herää syömään. Ruokaili viimeksi kahdeksalta joten varmaan jo kohta on nälkä.



Onnea keijuille laihisurakoissa, olen ainakin hengessä mukava. Harvoin enää ehtii kirjoitella vaikka päivittäin koitankin käydä lukemassa juttujanne.



Terkuin Heann ja pikkuneidit

Ei nyt mittään asiaakaan, mut nostamaan tulin ;)



MINJUSKA: Näin siusta viimeyönä unta, työ olitte rempanneet asuntoonne! Miehes oli tosin todella vanha ja parrakas :D Hahahaa. Mutta hienoja huoneita olitte tehneet (muutama uusi väliseinä) ja sulla oli kodinhoitohuone. Lähtiessäni unessa teiltä siinä samalla heräilin ja mietin unen pöpperössä, et miten ihmeessä työ saitta sen kaiken sinne mahtumaan!



Ilona nukkui eilen 1,5h vaunuissa ja kansa hurrasi! Ja miulla kahden tunnin päästä ihonpuhdistus kosmetologilla :)



-piias- ja Ilona