Evoluuutio: jos ihminen kehittyi kalasta, miten kala oppi maalla hengittämään? hän loi siis itselleen yhtäkkiä keuhkot!!!??

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin huolestuttavaa, että mitä nopeammin tiede kehittyy, ja mitä enemmän tutkitaan - esim. JWT - niin sitä enemmän ihmiskunta kokonaisuutena tuntuu taantuvan.

Kuin haluttaisiin palata keskiajalle, missä mielipide riitti, jos oli tarpeeksi rahaa ja tarpeeksi iso miekka.

Ihmisistä osa taitaa kaivata yksinkertaisempia aikoja. Tätä käytetään mainonnassakin. Walter Benjaminin aura-käsite pohtii ilmiötä.

Vierailija kirjoitti: Evoluutioteoria on sangen koomista. Tutkija alkaa etsimään ihmisen ja apinan välimuotoa ja päättää löytää sellaisen. Sitten hän tekee löydön, näyttää pääkallon yläosaa ja hammasta. Sensaatio, uusi ihmisen välimuoto on löydetty, mutta sitten tulee joku tyhmä sivullinen ja pilaa kaiken, väittää että hammas on sian hammas. Toinen sivullinen todistaa, että niitä sikoja elää yhä alueella. Toinen tutkija on löytänyt kasan luita, uusi alkuihminen on taas löydetty. Taitelija maalaa parin luun perusteella kuvan tuosta alkuihmisestä, kuva leviää kaikkialle. Jotkut kritisoivat löytyneitä luita, koska samasta luolasta löytyy pääkalloja, joissa on selviä luodinreikiä, mutta ei anneta yhden tai kahden kriitikon pilata hyvää tieteellistä sensaatiota.

Paljastat vain oman täydellisen sivistymättömyytesi ja tietämättömyytesi kirjoittelemalla tällaisis horinoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miksi kala olisi hypännyt maalle ja alkanut suunnittelemaan jo vedessä keuhkoja itselleen joilla hengittää ilmaa?

Ei kun se kehitti ne keuhkot siellä vedessä ensin, ja kävi siemailemassa ilmaa veden pinnalta silloin kun vesi oli vähähappista. Niillä reissuilla se katseli rannalle ja mietti, että voisihan sitä tuollakin joskus käväistä, ja rupesi suunnittelemaan jalkoja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keuhkokalat

 

Mistä tiedät? Onko joku nähnyt tälläista tapahtuvan?

Onko joku nähnyt maailman luomista? 

On. Jumala on nähnyt.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa että tuo on teoria. Mitään ei tiedetä oikeasti, kaikki on oletusta joka muuttuu sitä mukaa kun tiede kehittyy.

Teoria on tieteessä hyvin perusteltu selitys ilmiölle ja se on tieteen korkein selitystaso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko uskovainen vai muuten vaan tyhmä?

Olen evoluutio-uskovainen.

 

 

Totuuteen ei tarvitse uskoa kun se on.

Aivan kuten sun ei tarvitse uskoa että taivas on sininen tai lumi on valkoista.

Bakteerievoluutiotutkimus osoittaa, ettei darwinismin edellyttämää lajien kehitystä tapahdu vaikka aikaa olisi rajaton määrä. Vaikka evoluution mekanismit ovat todellisia niiden empiirinen tutkimus ei tue darwinismia kuin ainoastaan sopeutumisen ja genomin sisäisen muuntelun tasoilla. Darwinin kehityspuu missä esitetään lajiston kehitys yksisoluisista eliöistä alkaen merestä ja päätyen ihmiseen on historiallinen uskomus, jota voidaan tulkita ainoastaan fossiiliston kautta epäsuorasti.  Silti itse evoluutiomekansimi ei tarjoa todistusaineistoa bakteerievoluutiotutkmuksen kautta ajatukselle, että lajisto olisi kehittynyt sattumanvaraisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta. Evoluutioteoria on silti tieteellinen teoria, mutta se selittää vain lajien sisäistä muuntelupotentiaalia ja sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin. Kaikki muu evoluutiossa on fiktiota. Tämä on rehellinen tieteeseen uskovan agnostikon objektiivinen analyysi evoluutioteoriasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko tyhmä vai harvinaisen tyhmä? Ei niille ole yhtäkkiä keuhkoja tullut, vaan kaikkiin muutoksiin on mennyt miljoonia vuosia.

Kuulkaas nyt. Kukaan ihminen ei ole koskaan nähnyt evoluutiota käytännössä. Tuo jos joku on uskoa.

Kyllä on. Jokainen on. Ihan peiliin katsomalla. Jos peilistä katsoo eri näköinen henkilö kuin ätisi oli olet nähnyt evoluutiota käytännössä.

 

No höpö, höpö. Jos näin olisi, pitäisi peilistä tuijottaa takaisin apina, ja tuota en myönnä tapahtuneen. Evoluutiossa sinusta tulisi joku muu kuin ihminen. Koirasta kissa jne.

Tuo mitä sanoit on aivan jotain muuta.

No ei, vaan tuo olisi täysin evoluutioteorian vastaista. Miksi vänkkäät asiasta josta et selvästi ymmärrä hevonvittuakaan? Oletko jotenkin vajaa vai muuten vaan ihan saatanan tyhmä?

Vierailija kirjoitti:

Bakteerievoluutiotutkimus osoittaa, ettei darwinismin edellyttämää lajien kehitystä tapahdu vaikka aikaa olisi rajaton määrä. Vaikka evoluution mekanismit ovat todellisia niiden empiirinen tutkimus ei tue darwinismia kuin ainoastaan sopeutumisen ja genomin sisäisen muuntelun tasoilla. Darwinin kehityspuu missä esitetään lajiston kehitys yksisoluisista eliöistä alkaen merestä ja päätyen ihmiseen on historiallinen uskomus, jota voidaan tulkita ainoastaan fossiiliston kautta epäsuorasti.  Silti itse evoluutiomekansimi ei tarjoa todistusaineistoa bakteerievoluutiotutkmuksen kautta ajatukselle, että lajisto olisi kehittynyt sattumanvaraisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta. Evoluutioteoria on silti tieteellinen teoria, mutta se selittää vain lajien sisäistä muuntelupotentiaalia ja sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin. Kaikki muu evoluutiossa on fiktiota. Tämä on rehellinen tieteeseen uskovan agnostikon objektiivinen analyysi evoluutioteoriasta.

Kylläpäs tapahtuu.

Lajisto kehtittyy MONILLA mekanismeilla. mm noin kuten sanoit POPULAATION syntyvien satunnaiten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta.  Hyödylliset mutaatiot YLEISTYVÄT populaatiossa ja epäsuotuisat taasen karsiutuvat JUURIKIN luonnonvalinnan kautta. Kun saman lajin populaatio hajautuu kahdeksi populaatioksi, populaatioihin alkaa juurikin äsken kuvaillun tapaan kertyä ERILAISIA mutaatioita ja tämä johtaa lopulta kahteen eri LAJIIN.  Myöhemmin nämä populaatiot voivat jälleen yhdistyä jos eivät ole vielä eriytyneet tarpeeksi. Kahden lajin risteymä voi synnyttää kokonaan uusia lajeja, joista syntyy jälleen oma populaationsa. Tämä kahden lajin risteymän kautta syntynyt laji on todella paljon yleisempää kasveilla kuin eläimillä.

Vierailija kirjoitti:

Uskovaiset ovat tunnetusti huomattavan rajoittuneita sen suhteen mitä hyväksyvät ja mitä ymmärtävät. Ei kannata siis liikaa pistää omaa energiaansa heihin. Laitan kuitenkin pari vastausta tässä ketjussa useasti kysyttyihin kysymyksiin.

1. Välimuodot. Jokainen elävä ja kuollut olento on nk. "välimuoto". Evoluutio on jatkuva prosessi niin kauan kun maapallolla on elämää. Joissakin lajeissa on havaittavissa merkittävämpiä muutoksia lajin kehityksessä, kuin toisissa. Esim. hait, molukkiravut ja monet hyönteiset ovat pysyneet samankaltaisina vuosimiljoonia, koska ko. lajien ympäristö on pysynyt niin muuttumattomana, että syntyneet mutaatiot ja luonnonvalinta eivät ole syrjäyttäneet vallitsevia ominaisuuksia. Toisissa, esim. kädellisissä apinoissa, kuten ihmisissä eroavaisuutta voidaan havaita jo jopa 100.000 vuoden sykleissä perustuen edellä mainitsemiini asioihin (ympäristön muuttuminen, mutaatiot ja luonnonvalinta).

2. Mikroeveolu

Muuten hyvä mutta mitään "mikro ja makroevoluutiota" ei ole. Se on vain kreationistien olkiukko. On vain evoluutiota joka toimii tiettyjen mekanismien mukaan. Vähän kuin väittäisi että on "mikrokorko" ja "makrokorko" kun on vain korko, ja kun ymmärtää miten korko ja korkoa korolle toimii (exponenttifunktio) niin ymmärtää myös evoluution. Jos nyt välttämättä haluaa noita termejä käyttää niin "makroevoluutio" on "mikroevoluution" korkoa korolle ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan ihmisellekin kehittyy siivet kun se riittävän monta sukupolvea heiluttelee käsiään lentoliikkeitä tekemällä? Tietysti, mitä isommat kourat sitä enemmän ne saavat aikaan ilmanvastusta, mutta tästäkin on vielä aika pitkä matka siihen, että lähdetään lentämään käsiä heiluttamalla.

Oletetaan, että ihmisen kourat kasvavat evoluutiokehityksen myötä, kun ne sukupolvesta toiseen tekevät käsillään lentoliikkeitä. Ai niin, mutta eihän siinäkään ole evoluution kannalta mitään logiikkaa, koska evoluutio ei ajattele. Saa olla aikamoiset lapiokädet, että ne aikaansaavat liitovaikutusta kun hypätään ilmaan. Miksi tällaiset lapiokädet kehittyisivät, sillä eihän niistä ole kuin haittaa ihmiselle, joten eivät ne ainakaan evoluution myötä voi kehittyä. Jos lapiokäsistä olisi hyötyä, ne olisivat jo kehittyneet.

Sama vaikka liito-oravan kohdalla. Miksi esim. jotkut laajentuneet ihopoimut oravan kyljissä kehityisivät suuremmiksi, koska ei niistä ole alkuvaiheessa muuta kuin haittaa oravan ketterälle liikkumiselle. Jos jostain ei ole hyötyä, ei sellainen ominaisuus ainakaan evolutiivisesti kehity eteen päin, vaan sellaiset yksilöt karsiutuvat pois.  

Esimerkkisi on huono, mutta jos nyt ajatellaan asiaa hetki ja unohdetaan, että ihminen on muun muassa liian raskas lentämään anatomiasta puhumattakaan. Käsien kokoon evoluutio kuitenkin voisi vaikuttaa, vaikka niillä ei koskaan lennettäisikään.

Otetaan esimerkki, jossa syrjäisessä kylässä asuu vaikkapa parisataa ihmistä. Kylään ei juuri tule väkeä kylän ulkopuolelta. Kylässä on uskomus, että suuret kädet tuovat vaurautta ja pienikätisiä ihmisiä pitää varoa, jos ei suorastaan häätää pois kylästä. Lisäksi mitä enemmän suurikätiset jaksavat tehdä lentoliikkeitä, sitä houkuttelevampia he ovat puolisoina. Ihmiset alkavat valikoida kumppaneitaan käsien koon perusteella ja pienikätisimmät alkavat hävitä kun taas suurikätisten kyläläisten osuus vähitellen alkaa monen sukupolven myötä kasvamaan. Unohdetaan hetkeksi, että käsien ja jalkojen koko ei kasva merkittävästi erillään muun ruumiin koosta.

Kun kylässä on elelty hiljaiseloa melko sisäsiittoisissa tunnelmissa jokunen vuosisata, voidaan havaita, että evoluutio on suosinut isompikätisiä kyläläisiä ja pienikätiset ihmiset ovat melko harvassa, jos lainkaan läsnä.

Mitä tulee liito-oraviin, jos entisestään laajentuneet ihopoimut jostain syystä alkavat lisäämään liito-oravan mahdollisuuksia selviytyä aikuiseksi ja jatkaa sukua, poimujen koko alkaa kasvaa vähitellen. Toki tässä pitää myös huomioida ravinnon saatavuus, mutta periaatteessa eläimen ei tarvitse elää pitkää ja hyvää elämää luonnossa jotta evoluutio toimisi. Sen tarvitsee vain lisääntyä.

Vierailija kirjoitti:

Kehittyikö ihminen kalasta? Ja mitä kala tarkoittaa? Eikö delfiini ole jonkin sortin kala kait ja sillä on keuhkot? Ihmisen ja mustekalan esi-isä ei ollut mikään kala muistaakseni, vaan joku todella alkeellinen juttu.

Kala ei tarkoita mitään, kala on illuusio johon miellämme kaikki kalan muotoiset oliot. Delfiini ei ole kala, vaan nisäkäs, ja yksi esimerkki nisäkkäästä, joka on palannut takaisin maalta veteen ja sopeutunut vesielämään. Ihmisen ja mustekalan (joka on nilviäinen, ei kala) yhteinen esi-isä todellakin on ollut melko alkeellinen juttu.

Vierailija kirjoitti:

Jossain päin maailmaa elää viidakossa yöperhoslaji, eräs kiitäjä, jolla on poikkeuksellisen pitkä imukärsä. Se on niin poikkeuksellisen pitkä, ettei muilla vastaavilla perhosilla ole lähellekään yhtä pitkää imukärsää. Se imee erään tietyn kasvin torvimaisista kukista nestettä. Mikään muu hyönteinen tai vaikka kolibri ei kykene pölyttämään tätä kasvia. Kysymys kuuluu: miten on evoluutiolla selitettävissä tämän kiitäjän imukärsän pidentyminen, koska läheskään niin pitkää imukärsää ei tarvita muiden kukkien kohdalla? Jos imukärsä on evoluution saatossa pidentynyt huomattavasti pitemmäksi kuin muilla, niin mitä varten? Eihän kyseinen kiitäjä ole voinut imeä sen tietyn torvimaisen kukan mettä ennen kuin imukärsä on kehittynyt täyteen mittaansa. Miten siis imukärsä voi pidentyä evoluution vaikutuksesta tällaisessa tapauksessa?

Kyse voi olla ko-evoluutiosta, siitä että kaksi eri lajia kehittyvät yhdessä, koska se hyödyttää kumpaakin. Kiitäjän imukärsä pitenee, jotta se yltää paremmin juuri sen tietyn torvimaisen kukan meteen. Kukka taas oletettavasti hyötyy siitä, että kyseinen kiitäjä kantaa sen siitepölyä, koska kiitäjä vierailee vain samoissa kukissa ja kukalla ei ole painetta muuttua vähemmän torvimaiseksi, koska sen pölytys hoituu jo hyvin. Evoluutio ei suuntaa muutosta mihinkään, jos homma toimii jo valmiiksi. Oletettavasti kukka on ollut kuvioissa ensin ja kiitäjä on kehittynyt hyödyntämään juuri kyseisen kukan mettä parhaiten. Osa pölyttäjistä on sillä tavalla kasviuskollisia, että kukasta kukkaan lennetään vain jos kyseessä on saman lajin kukka. Kolibrilla ei ole painetta saada mettä juuri kyseisestä kukasta, jos sille kelpaa muidenkin kukkien mesi.

Vierailija kirjoitti:

Evoluutiotarinaan uskovat laittavat toivonsa pitkiin ajanjaksoihin. Pari nollaa perään ikävuosiin, niin mitä vain voi tapahtua.

Aika vaikea uskoa, että muutamasta tuhannesta eläinlajista Nooan arkissa olisi kehittynyt miljoonia lajeja 4000 vuodessa. Joka viikko pitäisi silloin putkahtaa maailmaan uusia lajeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko tyhmä vai harvinaisen tyhmä? Ei niille ole yhtäkkiä keuhkoja tullut, vaan kaikkiin muutoksiin on mennyt miljoonia vuosia.

Ootko nähnyt sen? Okei muussa tapauksessa tuo on vain uskoasi.

Oletko sinä nähnyt sinun jumalasi luovan eläimet yhdessä päivässä tai koko maailmankaikkeuden kuudessa päivässä. Siitä ei ole minkäänlaista todistetta kuten evoluutiosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evoluutio vie paljon aikaa. Minä en viitsi tässä ketjussa tuhlata vähääkään.

Eli kukaan ei ole nähnyt evoluutiota = usko

Vielä harvempi on nähnyt jumalan luovan maailman.

Vierailija kirjoitti: Evoluutioteoria on sangen koomista. Tutkija alkaa etsimään ihmisen ja apinan välimuotoa ja päättää löytää sellaisen. Sitten hän tekee löydön, näyttää pääkallon yläosaa ja hammasta. Sensaatio, uusi ihmisen välimuoto on löydetty, mutta sitten tulee joku tyhmä sivullinen ja pilaa kaiken, väittää että hammas on sian hammas. Toinen sivullinen todistaa, että niitä sikoja elää yhä alueella. Toinen tutkija on löytänyt kasan luita, uusi alkuihminen on taas löydetty. Taitelija maalaa parin luun perusteella kuvan tuosta alkuihmisestä, kuva leviää kaikkialle. Jotkut kritisoivat löytyneitä luita, koska samasta luolasta löytyy pääkalloja, joissa on selviä luodinreikiä, mutta ei anneta yhden tai kahden kriitikon pilata hyvää tieteellistä sensaatiota.

Ennen on kenties ollut vaikeampaa, mutta nykyään muinais-DNA:n avulla saadaan melko usein selville onko hammas sian vai ihmisen ja lisäksi voidaan selvittää, miltä ajalta hammas on. Lisäksi siitä pääkallon palasesta ja hampaasta voi selvittää paljon asioita ihan katsomallakin, kun tietää mitä etsiä. Tekniikka kehittyy. Neandertalin ihmisen perimä on saatu jo alustavasti kartoitettua ja tiedetään, että meilläkin on heidän geenejään. Geenitutkimuksen kehittyminen tulee mullistamaan evoluution tutkimuksen.

Vierailija kirjoitti:

Bakteerievoluutiotutkimus osoittaa, ettei darwinismin edellyttämää lajien kehitystä tapahdu vaikka aikaa olisi rajaton määrä. Vaikka evoluution mekanismit ovat todellisia niiden empiirinen tutkimus ei tue darwinismia kuin ainoastaan sopeutumisen ja genomin sisäisen muuntelun tasoilla. Darwinin kehityspuu missä esitetään lajiston kehitys yksisoluisista eliöistä alkaen merestä ja päätyen ihmiseen on historiallinen uskomus, jota voidaan tulkita ainoastaan fossiiliston kautta epäsuorasti.  Silti itse evoluutiomekansimi ei tarjoa todistusaineistoa bakteerievoluutiotutkmuksen kautta ajatukselle, että lajisto olisi kehittynyt sattumanvaraisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta. Evoluutioteoria on silti tieteellinen teoria, mutta se selittää vain lajien sisäistä muuntelupotentiaalia ja sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin. Kaikki muu evoluutiossa on fiktiota. Tämä on rehellinen tieteeseen uskovan agnostikon objektiivinen analyysi evoluutioteoriasta.

Oletkohan ymmärtänyt tuota bakteerievoluutiotutkimusta lainkaan? Esim. E. colilla aloitettu evoluutiotutkimus alkoi vuonna 1988 ja on bakteerisukupolvissa oli 73000 sukupolvea. Kyseessä taitaa olla vanhin jatkuva evoluutiotutkimus. Aikaa on silti kulunut VAIN 36 vuotta. Tuossa ajassa ei kehity uusia eliöitä missään olosuhteissa, mutta tutkimuksessa on kyllä havaittu että bakteereissa on tapahtunut muutoksia, joita voidaan havaita ihan bakteerin koossa, geeneissä ja esimerkiksi sopeutumisessa sitraatin käyttöön, mikä ei ole normaalisti E. colille mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bakteerievoluutiotutkimus osoittaa, ettei darwinismin edellyttämää lajien kehitystä tapahdu vaikka aikaa olisi rajaton määrä. Vaikka evoluution mekanismit ovat todellisia niiden empiirinen tutkimus ei tue darwinismia kuin ainoastaan sopeutumisen ja genomin sisäisen muuntelun tasoilla. Darwinin kehityspuu missä esitetään lajiston kehitys yksisoluisista eliöistä alkaen merestä ja päätyen ihmiseen on historiallinen uskomus, jota voidaan tulkita ainoastaan fossiiliston kautta epäsuorasti.  Silti itse evoluutiomekansimi ei tarjoa todistusaineistoa bakteerievoluutiotutkmuksen kautta ajatukselle, että lajisto olisi kehittynyt sattumanvaraisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta. Evoluutioteoria on silti tieteellinen teoria, mutta se selittää vain lajien sisäistä muuntelupotentiaalia ja sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin. Kaikki muu evoluutiossa on fiktiota. Tämä on rehellinen tieteeseen uskovan agnost

Määrittele ELIÖ. Miten ELIÖ A ja ELIÖ B voidaan mielestäsi yksiselitteisesti erottaa toisistaan. TUon jälkeen palataan kysymykseen onko uusia eliöitä syntynyt vai eikö....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpäs tapahtuu.

Lajisto kehtittyy MONILLA mekanismeilla. mm noin kuten sanoit POPULAATION syntyvien satunnaiten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta.  Hyödylliset mutaatiot YLEISTYVÄT populaatiossa ja epäsuotuisat taasen karsiutuvat JUURIKIN luonnonvalinnan kautta. Kun saman lajin populaatio hajautuu kahdeksi populaatioksi, populaatioihin alkaa juurikin äsken kuvaillun tapaan kertyä ERILAISIA mutaatioita ja tämä johtaa lopulta kahteen eri LAJIIN.  Myöhemmin nämä populaatiot voivat jälleen yhdistyä jos eivät ole vielä eriytyneet tarpeeksi. Kahden lajin risteymä voi synnyttää kokonaan uusia lajeja, joista syntyy jälleen oma populaationsa. Tämä kahden lajin risteymän kautta syntynyt laji on todella paljon yleisempää kasveilla kuin eläimillä.

 

Lajisto voi kehittyä vain ja ainoastaan genomin tarjoaman informaation sisällä. Kaikki muu on taikauskoa. Genomin muuntelu selittää mm. lajiston eroavaisuudet kuten värienvaihtelut, ominaisuuksien korostumiset, vastustuskyvyn(sairaalabakteerit), mutta uusia rakenteellisia muutoksia kuten uusia toiminnallisia elimiä ei synny mutaatioilla. Tämä on fakta,mutta joillekin vaikea  hyväksyä kun halu uskoa lajien kehittymisen olevan tosiasia, on vankka.

Genomi ei ole mikään kiveenhakattu muuttumaton DNA-kokonaisuus, vaan uusia geenejä syntyy mutaatioiden ja esimerkiksi virusten avulla, samoin geenejä poistuu käytöstä. Genomit voivat monistua, niistä voi hävitä osia, kromosomeihin voi tulla erilaisia muutoksia jotka vaikuttavat suureen määrään geenejä kerralla. Aika, isolaatio ja mutaatioiden kertyminen johtaa lopulta siihen, että alunperin saman lajin yksilöt voivat eriytyä niin, etteivät enää pysty lisääntymään keskenään. Syntyy kaksi eri lajia, tai alalaji joka suosii täysin erilaista elinympäristöä ja eriytyy vähitellen omaksi lajikseen. Nuo lajit sitten jatkavat omaa kehitystään sen mukaan, millainen ympäristö on, millaista parinvalintaa suositaan ja millaiset poikaset selviytyvät aikuiseksi. Kyseessä on hyvin hidas prosessi, ei taikauskoa.

Vierailija kirjoitti:

Oletkohan ymmärtänyt tuota bakteerievoluutiotutkimusta lainkaan? Esim. E. colilla aloitettu evoluutiotutkimus alkoi vuonna 1988 ja on bakteerisukupolvissa oli 73000 sukupolvea. Kyseessä taitaa olla vanhin jatkuva evoluutiotutkimus. Aikaa on silti kulunut VAIN 36 vuotta. Tuossa ajassa ei kehity uusia eliöitä missään olosuhteissa, mutta tutkimuksessa on kyllä havaittu että bakteereissa on tapahtunut muutoksia, joita voidaan havaita ihan bakteerin koossa, geeneissä ja esimerkiksi sopeutumisessa sitraatin käyttöön, mikä ei ole normaalisti E. colille mahdollista.

"It is impossible to know what happened when single cells evolved into multicellular organisms hundreds of millions of years ago. However, we can identify mutations that can turn single-celled organisms into multicellular ones. This would demonstrate the possibility of such an event. Unicellular species can relatively easily acquire mutations that make them attach to each other -- the first step towards multicellularity. This process has been called flocculation in yeast and one of the first yeast genes found to cause this phenotype is FLO1. More recently, directed evolution over 3,000 generations selecting for multicellular yeast identified multiple genes that lead to cellular attachment and macroscopic assemblies of yeast cells. This demonstrates the fundamental possibility of turning unicellular into multicellular organisms through mutations and selection.

Toisinsanoen puhut taas PASKAA. kokeellisesti on osoitettu että 1soluisista organismeista VOI kehitty monisoluisia mutatioiden ja luonnonvalinnan kautta. Jopa niin lyhyessä ajassa kuin 3000 sukupolvessa.

Aiheesta on tehty USEITAKIN kokeellisia tutkimuksia ja tietokonesimulaatioita, jotka näyttää toteen että uusia eliöitä voi syntyä.