Yhdelle työntekijälle erilaiset työvuorot sairauden, lastenhoidon tai muun syyn takia, onnistuuko?
Tiedättekö tapauksia tai onko jopa omia kokemuksia? Onko onnistunut, onko esimies ymmärtänyt, ja miten työkavereiden reaktiot?
Tai jos hybridityö, niin joku tekee etänä ja toiset velvoitetaan käymään työpaikalla osan viikosta.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Kun mä olin nuori sairaanhoitaja, otin ihan ilomielin vastaan kaikki rahakkaammat työvuorot. Joten mahdollistin sen, että perheelliset, jotka halusivat tehdä vain aamuvuoroa ja pitää viikonloput vapaata, saivat tehdä niin. Päivätyötä tekevän sairaanhoitajan palkka oli ihan surkea ja se, millä sitten saattoi tilipussiaan kasvattaa, oli just illat, yöt ,viikonloput ja arkipyhät.
Meillä kyllä perheelliset myös tappelee pyhätöistä. Ainoa keino saada ylimääräistä. Myös minä perheellisenä.
Ottaisin hatkat, jos yksi saisi kaikki pyhät ja yöt.
Meillä on aina samat naamat yövuoroissa, joskus ollut jopa kolme viikkoa putkeen sama ihminen yössä. Eikä ole kyse siitä, ettei muut haluaisi niitä tehdä, vaan päinvastoin! Itse olen kertonut työnjohdolle, että tekisin m
Meillä oli myös jouluna riitaisa. Tuli sijainen joululistalle, joka halusi tehdä vain öitä. Ja jouluaaton vapaaksi, mutta kaikki muut pyhät töitä. Sai kaikki periksi vakituisten kustannuksella.
En harrasta työpaikkakiusaamista, mutta vihainen olin kyllä, kun näin oman työvuorolistani, kuten moni muukin
Mutta kun kuulemma muuten ei saa sijaisia
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla lyhennetyn työajan saa kuka tahansa halutessaan määräajaksi, mutta muuten vuoroissa ei jousteta. Tietenkin voi vaihtaa ja saa toivoa, mutta kaikki tekee kaikkia vuoroja. Tämä on mielestäni hyvä periaate. Olin työpaikalla, jossa joustettiin joka asiassa ja se olikin sitten melkoinen sotku. Lain mukaan lapselle on järjestettävä vuorohoitoa, jos vanhempien työ sen vaatii, joten senkään puolesta ei ole mitään syytä kieltäytyä tietyistä vuoroista.
Oikeus vuorohoitoon loppuu siihen päivään kun lapsi menee kouluun. Suomessa taitaa olla muutama kunta, jotka järjestää vuorohoitoa vielä eka- ja tokaluokkalaisille.
Aika haastavaa on käydä yövuoroissa tai myöhään jatkuvissa illoissa, jos on vaikka 7-vuitias lapsi.
Hei,
kyllä onnistuu hyvin työelämän ja oman elämän sovittaminen. Vaatii vaan työntekijöiden puolesta liputtavaa pomoa.
Ja hyvää työporukkaa, jokainen eri elämänvaiheessa. Aina tuetaan siinä tilanteessa missä kukin on. Meillä yhteinen työsarka mikä pitää saada tehtyä. 👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla lyhennetyn työajan saa kuka tahansa halutessaan määräajaksi, mutta muuten vuoroissa ei jousteta. Tietenkin voi vaihtaa ja saa toivoa, mutta kaikki tekee kaikkia vuoroja. Tämä on mielestäni hyvä periaate. Olin työpaikalla, jossa joustettiin joka asiassa ja se olikin sitten melkoinen sotku. Lain mukaan lapselle on järjestettävä vuorohoitoa, jos vanhempien työ sen vaatii, joten senkään puolesta ei ole mitään syytä kieltäytyä tietyistä vuoroista.
Oikeus vuorohoitoon loppuu siihen päivään kun lapsi menee kouluun. Suomessa taitaa olla muutama kunta, jotka järjestää vuorohoitoa vielä eka- ja tokaluokkalaisille.
Aika haastavaa on käydä yövuoroissa tai myöhään jatkuvissa illoissa, jos on vaikka 7-vuitias lapsi.
Hankala tilanne, mutta esim meidän työpaikalla suurin osa on perheellisiä. Menisi hommat aika hankalaksi, jos kaikille alettaisiin tekemään erityisjärjestelyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla lyhennetyn työajan saa kuka tahansa halutessaan määräajaksi, mutta muuten vuoroissa ei jousteta. Tietenkin voi vaihtaa ja saa toivoa, mutta kaikki tekee kaikkia vuoroja. Tämä on mielestäni hyvä periaate. Olin työpaikalla, jossa joustettiin joka asiassa ja se olikin sitten melkoinen sotku. Lain mukaan lapselle on järjestettävä vuorohoitoa, jos vanhempien työ sen vaatii, joten senkään puolesta ei ole mitään syytä kieltäytyä tietyistä vuoroista.
Oikeus vuorohoitoon loppuu siihen päivään kun lapsi menee kouluun. Suomessa taitaa olla muutama kunta, jotka järjestää vuorohoitoa vielä eka- ja tokaluokkalaisille.
Aika haastavaa on käydä yövuoroissa tai myöhään jatkuvissa illoissa, jos on vaikka 7-vuitias lapsi.
Siinä kohtaa pitää hakeutua päivätöihin. Edessä on vähintään 6-7 vuotta sellaista aikaa, että lasta ei voi jättää ilta- tai yövuoroksi kotiin. Jos käytettävissä ei ole muita hoitoratkaisuja, ei ole kohtuullista jatkaa vuorotyössä pelkkää päivätyötä tehden olettaen muiden joustavan usean vuoden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Hei,
kyllä onnistuu hyvin työelämän ja oman elämän sovittaminen. Vaatii vaan työntekijöiden puolesta liputtavaa pomoa.
Ja hyvää työporukkaa, jokainen eri elämänvaiheessa. Aina tuetaan siinä tilanteessa missä kukin on. Meillä yhteinen työsarka mikä pitää saada tehtyä. 👍🏻
Se on hyvä, jos aina ja ikuisesti on kaikki työntekijät eri elämäntilanteissa. Meillä on melkein kaikki työntekijät ruuhkavuosia eläviä lapsiperheellisiä. Melko ankeaksi menisi niiden parin lapsettoman työntekijän elämä, jos meidän muiden pillin mukaan alettaisiin tanssia.
Vierailija kirjoitti:
Hei,
kyllä onnistuu hyvin työelämän ja oman elämän sovittaminen. Vaatii vaan työntekijöiden puolesta liputtavaa pomoa.
Ja hyvää työporukkaa, jokainen eri elämänvaiheessa. Aina tuetaan siinä tilanteessa missä kukin on. Meillä yhteinen työsarka mikä pitää saada tehtyä. 👍🏻
Mikä elämänvaihe se on, jossa kaikki, tai edes useimmat, haluaisivat tehdä pelkkää iltavuoroa? Se, missä ei ole perhettä, kavereita, harrastuksia, iltamenoja jne?
Iän myötä vuorotyö käy keholle raskaaksi ja esim. yövuoroista moni joutuu luopumaan kokonaan tai pystyy vain yksittäisiin öihin. Moni, jolla on alaikäisiä lapsia, haluaisi olla iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kotona. Nuoret haluavat viikonloppuisin erilaisiin tapahtumiin. Suurimmalla osalla iso osa läheisistä on päivätöissä ja heidän kanssa halutaan viettää aikaa. Moni harrastaa iltaisin.
Oikeassa elämässä on todella vähän niitä, jotka haluavat tehdä pelkkää iltavuoroa missään elämänvaiheessa. Aamun haluajia taas riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuu, mutta kääntöpuolena saat muiden työntekijöiden vihat niskaasi. Järjestelyt ei koskaan ole tasapuolisia ja lähtökohtaisesti jokaisen pitäisi kyetä hoitamaan vapaa-ajan asiansa niin, etteivät ne haittaa työntekoa. Aina voi vaihtaa työpaikkaa itselleen paremmin sopivaan. Lyhytaikainen järjestely vielä menettelee.
Onko sairaus "vapaa-ajan asia"?
Ei se työhön ainakaan liity eikä ole muiden työntekijöiden vika, eikä ole reilua laittaa muita kärsimään sen takia.
No kyllä terveydentila liittyy aika olennaisesti ihmisen koko olemiseen, työssä suoriutuminen mukaan lukien.
"perhesyistä tehdyt erikoisjärjestelyt kuormittavat lapsettomia kohtuuttomasti"
Miten niin ne kuormittaa vain lapsettomia? Kyllähän ne on kuormittavia myös niille perheellisille, jotka tekevät kiltisti kaikkia vuoroja ilman erikoisvaatimuksia.
Mä olen yksinhuoltaja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Toinen lapsi on jo koulussa ja toinen päiväkodissa. Meillä vuorojärjestelmä on sellainen ettei toiveita voi esittää ja kaikki tekee saman kalenterin mukaan tietyllä järjestyksellä kaikkia vuoroja. Jos ei pysty, niin sitten pitää vaihtaa työtä. Koululaisen yöhoidon järjestäminen oli haastavaa, mutta sitkeys palkittiin ja sain jatkaa työssäni. Jis meidän työkalenterissa tehtäisiin jotain mulkkauksia jollekkin perhesyistä, niin se kuormittaisi muita todella paljon. Osa joutuisi tekemään 18 h työpäivää ja tulemaan yöllä klo 1 töihin tai lähtemään yhdeltä ja tulemaan takasin heti seiskaksi. Ei sellasta pysty tekemään kuin muutaman kerran vuodessa.
Työkykyneuvottelun kautta kaikki erikoisjärjestelyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla lyhennetyn työajan saa kuka tahansa halutessaan määräajaksi, mutta muuten vuoroissa ei jousteta. Tietenkin voi vaihtaa ja saa toivoa, mutta kaikki tekee kaikkia vuoroja. Tämä on mielestäni hyvä periaate. Olin työpaikalla, jossa joustettiin joka asiassa ja se olikin sitten melkoinen sotku. Lain mukaan lapselle on järjestettävä vuorohoitoa, jos vanhempien työ sen vaatii, joten senkään puolesta ei ole mitään syytä kieltäytyä tietyistä vuoroista.
Oikeus vuorohoitoon loppuu siihen päivään kun lapsi menee kouluun. Suomessa taitaa olla muutama kunta, jotka järjestää vuorohoitoa vielä eka- ja tokaluokkalaisille.
Aika haastavaa on käydä yövuoroissa tai myöhään jatkuvissa illoissa, jos on vaikka 7-vuitias lapsi.
Hankala tilanne, mutta esim meidän työpaikal
Sen vuoksi ihmettelenkin, ettei vuorohoitoa ole tarjolla esim. 7-10-vuotiaille jollain tavalla. Vuorotöitä tehdään nyt jo melkein joka alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei,
kyllä onnistuu hyvin työelämän ja oman elämän sovittaminen. Vaatii vaan työntekijöiden puolesta liputtavaa pomoa.
Ja hyvää työporukkaa, jokainen eri elämänvaiheessa. Aina tuetaan siinä tilanteessa missä kukin on. Meillä yhteinen työsarka mikä pitää saada tehtyä. 👍🏻
Se on hyvä, jos aina ja ikuisesti on kaikki työntekijät eri elämäntilanteissa. Meillä on melkein kaikki työntekijät ruuhkavuosia eläviä lapsiperheellisiä. Melko ankeaksi menisi niiden parin lapsettoman työntekijän elämä, jos meidän muiden pillin mukaan alettaisiin tanssia.
Totta, en haluaisi itsekään olla siinä tilanteessa (lapsettoman). Hoitotyössä ihan eri jutut ko tavis toimistohommissa.
Meillä tavis toimisto/asiantuntijatöissä kaikilla samat mahdollisuudet. Sen vuoksi se on ollut niin helppoa.
Riippuu työpaikasta ja alasta. Mutta kyllä työvuoroja jaettaessa pitää olla myös reilu. Ei voi olla niin, että esim. kaikki aamuvuorot menee aina samalle tyypille.. tämä aiheuttaa vaan vihaa, katkeruutta, kiusaamista ja juoruilua. Myös työntekijöiden pitäisi tämä ymmärtää. Töissä on muitakin kuin vain sinä. Työilmapiirin luominen on kaikkien vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla lyhennetyn työajan saa kuka tahansa halutessaan määräajaksi, mutta muuten vuoroissa ei jousteta. Tietenkin voi vaihtaa ja saa toivoa, mutta kaikki tekee kaikkia vuoroja. Tämä on mielestäni hyvä periaate. Olin työpaikalla, jossa joustettiin joka asiassa ja se olikin sitten melkoinen sotku. Lain mukaan lapselle on järjestettävä vuorohoitoa, jos vanhempien työ sen vaatii, joten senkään puolesta ei ole mitään syytä kieltäytyä tietyistä vuoroista.
Oikeus vuorohoitoon loppuu siihen päivään kun lapsi menee kouluun. Suomessa taitaa olla muutama kunta, jotka järjestää vuorohoitoa vielä eka- ja tokaluokkalaisille.
Aika haastavaa on käydä yövuoroissa tai myöhään jatkuvissa illoissa, jos on vaikka 7-vuitias lapsi.
Hankala tilanne, mutta esim meidän työpaikalla suurin osa on perheellisiä. Menisi hommat aika hankalaksi, jos kaikille alettaisiin tekemään erityisjärjestelyjä.
Tämä. Nämä järjestelyjä vaativat kuvittelevat olevansa jotenkin erityisiä näiden ongelmiensa kanssa. Kaikilla muillakin on lapsia, eläimiä, harrastuksia, sairauksia, hoidettavia vanhempia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla lyhennetyn työajan saa kuka tahansa halutessaan määräajaksi, mutta muuten vuoroissa ei jousteta. Tietenkin voi vaihtaa ja saa toivoa, mutta kaikki tekee kaikkia vuoroja. Tämä on mielestäni hyvä periaate. Olin työpaikalla, jossa joustettiin joka asiassa ja se olikin sitten melkoinen sotku. Lain mukaan lapselle on järjestettävä vuorohoitoa, jos vanhempien työ sen vaatii, joten senkään puolesta ei ole mitään syytä kieltäytyä tietyistä vuoroista.
Oikeus vuorohoitoon loppuu siihen päivään kun lapsi menee kouluun. Suomessa taitaa olla muutama kunta, jotka järjestää vuorohoitoa vielä eka- ja tokaluokkalaisille.
Aika haastavaa on käydä yövuoroissa tai myöhään jatkuvissa illoissa, jos on vaikka 7-vuitias lapsi.
Meidän kunnan vuoropäiväkodissa on yli 100 lasta. Vaikea kvitela, että näin monen lapsen vanhemmat voisivat yhtäkkiä lopettaa vuorotyöt kun lapsi menee kouluun. Kyllähän se on itsestään selvä, että hoidontarve jatkuu vielä lapsen kouluun menon jälkeen. Meilläkin tilanne, että pikkusisarus jatkaa vuorohoidossa kun isompi meni kouluun ja jäi "heitteille"
Vierailija kirjoitti:
Hei,
kyllä onnistuu hyvin työelämän ja oman elämän sovittaminen. Vaatii vaan työntekijöiden puolesta liputtavaa pomoa.
Ja hyvää työporukkaa, jokainen eri elämänvaiheessa. Aina tuetaan siinä tilanteessa missä kukin on. Meillä yhteinen työsarka mikä pitää saada tehtyä. 👍🏻
Otetaan nyt esimerkiksi sairaanhoitaja. Aloittaa työuran n. 23-vuotiaana, tekee töitä n. 65-vuotiaaksi. Saa keskimääräiset 2 lasta 2-3 vuoden ikäerolla. Töitä hän tekee siis n. 40 vuotta (vanhempainvapaat laskettu pois) tästä ajasta hän on puolet lapsiperheellinen ja on elämäntilanteessa, jossa haluaisi olla illat ja viikonloput kotona. Oikeastiko hän haluaa koko muun ajan tehdä pelkkää iltaa, jotta tasapainottaisi puolen työuransa aamuvuorotoiveet? Ei kukaan minun tuntemani ainakaan.
Eri elämänvaiheet eivät mitenkään riitä kattamaan sitä, että kaikki voisivat halutessaan vuorotöissä tehdä pelkkää aamua ja ajatus siitä, että osalle tämä olisi suotava, kuormittaa pahasti työyhteisöä.
Meillä on siirretty muihin töihin, jos ei pysty tekemään yövuoroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei,
kyllä onnistuu hyvin työelämän ja oman elämän sovittaminen. Vaatii vaan työntekijöiden puolesta liputtavaa pomoa.
Ja hyvää työporukkaa, jokainen eri elämänvaiheessa. Aina tuetaan siinä tilanteessa missä kukin on. Meillä yhteinen työsarka mikä pitää saada tehtyä. 👍🏻
Otetaan nyt esimerkiksi sairaanhoitaja. Aloittaa työuran n. 23-vuotiaana, tekee töitä n. 65-vuotiaaksi. Saa keskimääräiset 2 lasta 2-3 vuoden ikäerolla. Töitä hän tekee siis n. 40 vuotta (vanhempainvapaat laskettu pois) tästä ajasta hän on puolet lapsiperheellinen ja on elämäntilanteessa, jossa haluaisi olla illat ja viikonloput kotona. Oikeastiko hän haluaa koko muun ajan tehdä pelkkää iltaa, jotta tasapainottaisi puolen työuransa aamuvuorotoiveet? Ei kukaan minun tuntemani ainakaan.
***
Hei, toimistohommat on ihan eri sarjassa ko hoitajan hommat.
Toimistohommia ei tehdä illalla, yöllä tms. päiväaika. Tai ainakaan mä en tee.
Ja jos näissä hommissa olis pelkkää iltaa/yötä tarjolla - 😬🥴😖😵💫🤮.
Vierailija kirjoitti:
Hei,
kyllä onnistuu hyvin työelämän ja oman elämän sovittaminen. Vaatii vaan työntekijöiden puolesta liputtavaa pomoa.
Ja hyvää työporukkaa, jokainen eri elämänvaiheessa. Aina tuetaan siinä tilanteessa missä kukin on. Meillä yhteinen työsarka mikä pitää saada tehtyä. 👍🏻
Meillä oli työpaikassa pitkään vakaa työntekijätilanne eli pieni vaihtuvuus ja työntekijöillä vakaat elämäntilanteet. Työnantaja jakelikin auliisti kaikenlaisia joustoja, kun oli paljon sellaisia, joille oli ihan sama, milloin ovat töissä.
Yllättäen sitten alkoikin tapahtua kerralla. Sinkut löysivät elämänkumppanin, joten ilta- viikonloppu- ja pyhätyöt eivät enää huvittaneet entiseen malliin. Vanhempia työntekijöitä jäi eläkkeelle. Lisäksi moni sai samaan aikaan lapsen. Työnantaja joutui kerralla sitten perumaan kaikki lupauksensa, eikä ole sen jälkeen antanut mitään joustoja muuten kuin ainoastaan terveydellisistä syistä.
Terveyssyihin liittyvät joustot ovat täysin ok, mutta esim. perhesyistä tehdyt erikoisjärjestelyt kuormittavat lapsettomia kohtuuttomasti. Monilla on se oletus, että lapsettomat erityisesti haluavat tehdä iltoja, öitä pyhiä yms, koska itsekin halusivat. Kyllä se on niin, että jos ei pysty kaikkia vuoroja tekemään lasten hommaamisen jälkeen, sillon etsitään sellainen työ, jossa on sopivat vuorot. Mulla itselläni on lapsia, mutta ei ole tullut mieleenkään vaatia työnantajaa joustamaan, vaikka mielelläni tekisin pelkkää arkiaamua.