Yhdelle työntekijälle erilaiset työvuorot sairauden, lastenhoidon tai muun syyn takia, onnistuuko?
Tiedättekö tapauksia tai onko jopa omia kokemuksia? Onko onnistunut, onko esimies ymmärtänyt, ja miten työkavereiden reaktiot?
Tai jos hybridityö, niin joku tekee etänä ja toiset velvoitetaan käymään työpaikalla osan viikosta.
Kommentit (131)
Meillä ei ole vuorotyötä, mutta 100 % etätyötä on saanut jäädä terveydellisistä syistä tekemään. Myös elämäntilanteeseen sopiva lyhennetty työviikko on saatu sovittua.
"Meillä oli myös jouluna riitaisa. Tuli sijainen joululistalle, joka halusi tehdä vain öitä. Ja jouluaaton vapaaksi, mutta kaikki muut pyhät töitä. Sai kaikki periksi vakituisten kustannuksella.
En harrasta työpaikkakiusaamista, mutta vihainen olin kyllä, kun näin oman työvuorolistani, kuten moni muukin
Mutta kun kuulemma muuten ei saa sijaisia"
Olisitko mieluummin ollut ilman sijaista? Sen takia minä olen keikkalainen/lyhytaikainen sijainen, että saan olla töissä tasan silloin kuin haluan. Jos ei minun sanelemat työajat kelpaa, olkoot ilman. Jokainen hoitaja voi ruveta keikkalaiseksi, joten ihan turha olla meille vihainen.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ja on onnistunut. Työkaverit suhtautuivat ihan ymmärtäväisesti, kun autokolarissa alaraajoistaan halvaantunut nuorehko mies sai tehdä pelkästään etätöitä. Sama tietenkin koskee muitakin työntekijöitä, jos halvaantuvat.
Tässä ymmärrystä löytyi, koska a) kyse oli nuoresta miehestä ja b) halvaantuminen oli fyysinen vaiva, joka oli selvästi nähtävissä. Tällaista ymmärrystä ei löydy, jos kyse on naisesta tai vaiva ei näy päällepäin. Ihmisten on helpompi hyväksyä tuollainen näkyvä vamma, koska siitä voi olla varma. Jos taas kyse on jostain muusta, esim. migreeni tai endometrioosi, niin sitä on helppo vähätellä. Osa ei myöskään ymmärrä, että eivät he näe sitä ihmistä sairaimmillaan, koska silloin hän ei tule töihin, vaan jää kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei,
kyllä onnistuu hyvin työelämän ja oman elämän sovittaminen. Vaatii vaan työntekijöiden puolesta liputtavaa pomoa.
Ja hyvää työporukkaa, jokainen eri elämänvaiheessa. Aina tuetaan siinä tilanteessa missä kukin on. Meillä yhteinen työsarka mikä pitää saada tehtyä. 👍🏻
Otetaan nyt esimerkiksi sairaanhoitaja. Aloittaa työuran n. 23-vuotiaana, tekee töitä n. 65-vuotiaaksi. Saa keskimääräiset 2 lasta 2-3 vuoden ikäerolla. Töitä hän tekee siis n. 40 vuotta (vanhempainvapaat laskettu pois) tästä ajasta hän on puolet lapsiperheellinen ja on elämäntilanteessa, jossa haluaisi olla illat ja viikonloput kotona. Oikeastiko hän haluaa koko muun ajan tehdä pelkkää iltaa, jotta tasapainottaisi puolen työuransa aamuvuorotoiveet? Ei kukaan minun tuntemani ainakaan.
Eri elämänvaih
***
Hei,
alasta riippuu miten voi tehdä töitä. Toimistohommat 8-16. Ja se kiva mun mielestä.
Hoitajien hommat ihan eri luokkaa.
Meillä tuo kaikki onnistuu, mutta kaikilla ei.
Ja itse toivoisin, että työt ja työvuorot jaettaisiin tasaisesti. Oli sit opiskelija, sinkku, parisuhteessa tai perheellinen tai eläkettä odottava. 🥰
Työehtosopimushan määrittelee mm. sen, että sairaan lapsen hoitamista varten pitää saada hoitovapaata. Niitäkin on erilaisia, hoitovapaita meinaan. Samoin lääkärintodistuksella on mahdollista saada tehdä lyhyempää työvuoroa tai olla vain aamuvuoroissa. Kaiken tuon takaa jo työehtosopimus jota työnantajan on noudatettava, ei työnantajalla ole mitään valinnanvaraa noissa asioissa. Kun tes-perusteet ovat kunnossa tai sinulla on lääkärintodistus niin homma on selvä.
Hoitajaopiskelija tässä hei. Olen 40v ja ainoa lapseni asuu jo omillaan. Ei puolisoa, harrastuksia, lemmikkejä, minun vanhemmat on hyvässä kunnossa.
Olen todella aamu-uninen (ja käyn usein aamujumpissa) joten pyysin että saisin tehdä nykyisellä työnantajalla pelkkää iltaa. Pyysin myös mahd. paljon pyhiä ja viikonloppuja että voisin maksaa vähän enemmän asuntolainaa pois. Pyysin esim koko joulun ja uv:n töitä, kumpikin vapaa! Olin sit yksin surullisena kotona.
No, mitäs tekee esihenkilö HVA:lla? Kolmas lista peräkkäin pelkkää aamua ja juhlapyhiä ja viikonlopouja ei juuri ole! Harmittaa. Tämä kuulemma "opettaa" ihmisiä näin.
Mietin jäänkö alalle kun ei tunnu iltalaiselle olevan töitä.
Sairauden takia voi saada erilaisia työvuoroja, esim. työskennellä etänä tai ei tarvitse tehdä yövuoroja tms.
Eräässä päiväkodissa eräs työntekijä saa pitää puhelinta äänellisellä, vastata puheluihin/viesteihin ja lähteä kotiin ja jäädä jopa kuukaudeksi pois töistä jis tarvitsee. Tietysti hän ei tee tunteja sisään ja saa saman palkan kuin me muut...
Vierailija kirjoitti:
Työehtosopimushan määrittelee mm. sen, että sairaan lapsen hoitamista varten pitää saada hoitovapaata. Niitäkin on erilaisia, hoitovapaita meinaan. Samoin lääkärintodistuksella on mahdollista saada tehdä lyhyempää työvuoroa tai olla vain aamuvuoroissa. Kaiken tuon takaa jo työehtosopimus jota työnantajan on noudatettava, ei työnantajalla ole mitään valinnanvaraa noissa asioissa. Kun tes-perusteet ovat kunnossa tai sinulla on lääkärintodistus niin homma on selvä.
Työntekijällä on oikeus saada enintään neljä työpäivää vapaata lapsen hoitoa tai lapsen hoidon järjestämistä varten. Tätä kutsutaan tilapäiseksi hoitovapaaksi.
Työnantajan ei ole mikään pakko järjestellä työvuoroja ja -aikoja työntekijöiden tarpeen mukaan. Jatkossa voi antaa myös potkut, jos vaikuttaa siltä, että työntekijä ei suoriudu tehtävistään.
Vierailija kirjoitti:
Mun työpaikalla ainakin saa itsensä ulos ilta- ja yövuoroista ihan ihmeellisillä selityksillä. Tämän seurauksena kaikkia ärsyttää, kun muille jää entistäkin vähemmän aamuvuoroja (joita kaikki mielellään tekisivät).
Mulla oli joskus työkaverina lestadiolainen nainen joka oli raskaana eikä jostain syystä voinut tehdä iltavuoroa (10-18). Meillä oli pieni työyksikkö niin iltavuorot kaatui sitten muuranan työntekijän niskaan. Kyllähän se kieltämättä ärsytti tehdä lähes koko ajan iltavuoroa kun itse yh ha alakoukkäuset lapset joutui yksin kotona olemaan.
Vierailija kirjoitti:
"Meillä oli myös jouluna riitaisa. Tuli sijainen joululistalle, joka halusi tehdä vain öitä. Ja jouluaaton vapaaksi, mutta kaikki muut pyhät töitä. Sai kaikki periksi vakituisten kustannuksella.
En harrasta työpaikkakiusaamista, mutta vihainen olin kyllä, kun näin oman työvuorolistani, kuten moni muukin
Mutta kun kuulemma muuten ei saa sijaisia"
Olisitko mieluummin ollut ilman sijaista? Sen takia minä olen keikkalainen/lyhytaikainen sijainen, että saan olla töissä tasan silloin kuin haluan. Jos ei minun sanelemat työajat kelpaa, olkoot ilman. Jokainen hoitaja voi ruveta keikkalaiseksi, joten ihan turha olla meille vihainen.
No työnantaja saa ennen pitkää olla ilman vakituisia työntekijöitä, jos näin toimii.
Ja itse asiassa olisin ollut mieluummin ilman keikkalaista. Meitä oli monta, jotka olisimme into pinkeänä paikanneet ne vuorot haittakorvauksella ja ylitöinä
"Usein erityisjärjestelyissä työkaverit eivät tiedä, miksi joku on etuoikeutettu. Eikä työnantaja saa edes kertoa. Tässä tapauksessa syy oli ilmiselvä ja kaikki me muut oltiin pelkästään iloisia, että työkaveri ylipäätään selvisi hengissä. "
Mulle oli täysin selvää että kun sain poikkeuksellisen luvan olla toistaiseksi etätyössä, kun kaikki muut joutuvat olemaan toimistolla, niin kerron avoimesti kaikille myös syyn. Ei ollut meidänkään työporukassa kateellisia siinä kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"yhdelle sommiteltiin työvuorot palomies-puolison (hyvissä ajoin tiedossa olevan!) työvuorolistan mukaan niin että lapsi ei tarvinnut hoitopaikkaa"
Tällaiset on juuri niitä järjestelyjä, jotka aiheuttavat eripuraa.
Voin hyvin kuvitella. Mutta jos leikkaussalit on tyhjillään hoitajapulan vuoksi ja joku suostuu palaamaan perhevapailtaan näillä työvuoroehdoilla suunniteltua aiemmin (koska ei halua juuri ja juuri vauvaiän ohittanutta laisen näkökulmasta täysin ennakoimattomalla rytmillä vuorohoitopäiväkotiin), niin siinä on työnantajan tehtävä järkeviä päätöksiä.
Työnantajan pitää myös ymmärtää, että saattaa tällä yhden ja kahden suosimisella sitten menettää monta muuta työntekijää, kun heillä menee kuppi nurin
Siitäkö teillä ei mene kuppi nurin, että työntekijöitä ei ole tarpeeksi? Jännä juttu, koska yleensä siitä valitetaan jos jostain.
No ei tietenkään onnistu. Yhdelle kun antaa joustoa niin sitten sitä on koko osasto kinuamassa ja siitä se vasta härdelli tulisi.
T. Pomo
"Joku ne kelleen kelpaamattomat illat joutuu silti tekemään, yleensä aina ne samat, jotka eivät ole esittäneet voimakkaita toiveita aamuvuoroista."
Kannattaisi avata suu siellä työpaikalla, eikä AV:lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ja on onnistunut. Työkaverit suhtautuivat ihan ymmärtäväisesti, kun autokolarissa alaraajoistaan halvaantunut nuorehko mies sai tehdä pelkästään etätöitä. Sama tietenkin koskee muitakin työntekijöitä, jos halvaantuvat.
Tässä ymmärrystä löytyi, koska a) kyse oli nuoresta miehestä ja b) halvaantuminen oli fyysinen vaiva, joka oli selvästi nähtävissä. Tällaista ymmärrystä ei löydy, jos kyse on naisesta tai vaiva ei näy päällepäin. Ihmisten on helpompi hyväksyä tuollainen näkyvä vamma, koska siitä voi olla varma. Jos taas kyse on jostain muusta, esim. migreeni tai endometrioosi, niin sitä on helppo vähätellä. Osa ei myöskään ymmärrä, että eivät he näe sitä ihmistä sairaimmillaan, koska silloin hän ei tule töihin, vaan jää kotiin.
Ehei. Omalla työpaikallani on ymmärrystä riittänyt vaikka sairauteni ei mitenkään näy ulospäin, vaan olen sen "vain" heille kertonut. Vissiin keskivertoa fiksumpaa porukkaa kun eivät sukupuolta tai ikääkään tuijota näissä kuten sinä.
Olen itse tehnyt puoli vuotta osa-aikaista pitkän sairausloman jälkeen. Nyt muutaman päivän täyttä aikaa. Samoin saan tehdä terveydellisistä syistä pelkkää etätyötä. Muut tekevät hybridityötä ja käyvät toimistolla vähintään kerran viikossa. Vuorotyötä meillä ei olekaan. Olisin voinut jatkaa kuntoutustuella kotona venymistä vaikka kuinka pitkään vielä, mutta työnantaja hyvä suhtautumisen kevennettyyn paluuseen ja etätyöhön kannustivat palaamaan aiemmin. Työterveys ei tainnut uskoa työhön paluuseen, mutta itse koen työnteolla olevan parantava vaikutus ja esimies oli tyytyväinen saadessaan lisäkäsiä hommiin, vaikka ensimmäiset viikot teinkin vain 40% työaikaa.
Jännitin hieman, mitä kollegat ajattelevat erityisjärjestelyistä, mutta palaute on ollut vain positiivista ja kannustavaa. Onneksi on näin hyvä työpaikka ja ihanat kollegat. Tietenkin haluaisin tavata kollegoita välillä ihan oikeasti, mutta niin kauan, kun avokonttorista ei löydy turvallista tilaa käyttööni, olen etätöissä.
Kaksi tuttavaani, jotka ovat jääneet yksinhuoltajiksi, ovat saaneet joustoa työaikoihinsa. Toinen oli sairaalassa töissä ja sai tehdä pelkkää arkiaamuvuoroa muutaman kuukauden. Sitten sai lapsen isän kanssa sovittua asiat niin, että vuorotyö onnistui. Pelkkä aamuvuoro oli kuulemma kuluttavaa, koska silloin oli eniten "raakaa" työtä siellä vanhustenhoidossa.
Toinen tuttuni on nykyisessä työpaikassani saanut tehdä pelkästään yhtä vuoroa. Työajat meillä on klo.6.00. - 17.00. välillä. Hän sai tehdä työnsä 8.00. - 16.00. Kyllähän se välillä kuormitti meitä muita, että yksi oli pois äärivuoroista. Mutta ihan kyllä ymmärrystä riitti hänen tilanteelleen. Avoimuus on ihan hyväksi näissä tilanteissa.
Itsellä on aina ollut selvää, että sinkkuna tein joulut ja vloput, jos perheelliset toivoivat niitä vapaaksi. Samoin sain sitten itse joulut vapaaksi kun lapsia tuli. Muutenkin joustoa löytyi eri tilanteisiin hyvin. Työntekijät viihtyivät, työsuhteet olivat pitkiä ja saikutteluja oli vähän.
Sitten tehostettiin, yksikkö lopetettiin.
Hoitoala.
Tämähän on vähän niinkuin minun kirjoittamani. Teen täyttä työaikaa, kolmivuorotyö.
Aamuvuoroja ollut marras-joulukuussa yhteensä 7, tammikuussa tulossa 1....