Yhdelle työntekijälle erilaiset työvuorot sairauden, lastenhoidon tai muun syyn takia, onnistuuko?

"Miksi pitää siinä tapauksessa hakeutua juuri niihin vuorotöihin?"

Jos se järjestyy työvuoroja sopimalla niin mikä ettei hakeutuisi. Olen palolaitoksella ollut töissä ja suurella osalla oli vastaava järjestely perheessään.

Joskus olin osa-aikaisena samassa työpaikassa kuin mieheni ja sanoin että minulle sopii vain ne työvuorot, kun mies ei ole töissä. Sopi työnantajalle ja työkavereille oikein hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yksi henkilö saanut tehdä pelkkää etätyötä eikä se ole ketään kaihertanut. Talossa sisäilmaongelmia ja tämä ihminen oireilee niin pahasti että täysin ymmärrettävää.

 

Ettekö te tule kaikki siellä kipeiksi sitten pidemmällä aikavälillä? Typerää pakottaa muut sairaisiin tiloihin jos kerran etätyö on kuitenkin mahdollista...

Muut tekee hybridiä. Ilman oireita.

Kun mä olin nuori sairaanhoitaja, otin ihan ilomielin vastaan kaikki rahakkaammat työvuorot. Joten mahdollistin sen, että perheelliset, jotka halusivat tehdä vain aamuvuoroa ja pitää viikonloput vapaata, saivat tehdä niin. Päivätyötä tekevän sairaanhoitajan palkka oli ihan surkea ja se, millä sitten saattoi tilipussiaan kasvattaa, oli just illat, yöt ,viikonloput ja arkipyhät. 

Riippuut tietenkin työstä, ei esim. kauppaa laiteta kiinni, jos sinne ei jää ketään töihin. Tai potilaita heitetä ulos sairaalasta, kun hoitajien pitääkin mennä kotiin kesken päivän.

Ei Suomessa tunneta sellaista käsitettä kuin joustaminen. Se olisi liian inhimillistä. 

On onnistunut jokaisessa työpaikassa. Olen tullut jokaisessa työpaikassa aikaisintaan töihin klo 9.00, koska aamu-uninen. Ja ehdot sovin jo ennen työsopimuksen allekirjoitusta, eikä ehdot ole koskaan ole este. Työuraa lähes 30v. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuut tietenkin työstä, ei esim. kauppaa laiteta kiinni, jos sinne ei jää ketään töihin. Tai potilaita heitetä ulos sairaalasta, kun hoitajien pitääkin mennä kotiin kesken päivän.

Ystäväni on kaupassa töissä ja tekee paljon iltavuoroja, koska muut haluaa aamuvuoroja. Toimii hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa tunneta sellaista käsitettä kuin joustaminen. Se olisi liian inhimillistä. 

Olen itse to-del-la yllättynyt tästä ketjusta. Ilmeisesti tähän on osunut ne työpaikkojen v-päät, tai kasa trolleja. Itselleni on aina ollut selvää että joustetaan missä voidaan. Niin olen ajatellut sekä esimiehenä, että työntekijänä, ja sekä joustoa kaipaavana tai sitä toiselle antavana. Hyvin voiva työntekijä on työpaikan tärkein juttu. Ja ilmeisesti olen osunut todella reiluihin työporukoihin.

Meillä pitää olla tietty vahvuus työpaikassa aina. Ja ymmärrystä löytyy kun on oikea syy olla pois tai etänä eli vaikka se sairaus tai läheisen kuolema. Mutta kun on yksi josta aina tiedetään että ei se taaskaan tule vaan keksii aina jotain niin se ärsyttää. 

Vierailija kirjoitti:

On onnistunut jokaisessa työpaikassa. Olen tullut jokaisessa työpaikassa aikaisintaan töihin klo 9.00, koska aamu-uninen. Ja ehdot sovin jo ennen työsopimuksen allekirjoitusta, eikä ehdot ole koskaan ole este. Työuraa lähes 30v. 

Kyllä, ja tähän voi saada lääkärintodistuksenkin. 

Vierailija kirjoitti:

"yhdelle sommiteltiin työvuorot palomies-puolison (hyvissä ajoin tiedossa olevan!) työvuorolistan mukaan niin että lapsi ei tarvinnut hoitopaikkaa"

Tällaiset on juuri niitä järjestelyjä, jotka aiheuttavat eripuraa. 

Voin hyvin kuvitella. Mutta jos leikkaussalit on tyhjillään hoitajapulan vuoksi ja joku suostuu palaamaan perhevapailtaan näillä työvuoroehdoilla suunniteltua aiemmin (koska ei halua juuri ja juuri vauvaiän ohittanutta laisen näkökulmasta täysin ennakoimattomalla rytmillä vuorohoitopäiväkotiin), niin siinä on työnantajan tehtävä järkeviä päätöksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvin voiva työntekijä on työpaikan tärkein juttu. Ja ilmeisesti olen osunut todella reiluihin työporukoihin.

Vaara on se, että yhden hyvinvointi tarkoittaa viiden pahoinvointia. Omalla työpaikalla taiteillaan rajalla. Kolmivuorotyötä sairaalassa, aamussa eniten työntekijöitä, illassa melkein yhtä paljon yössä vähiten.

Iso työyhteisö, jossa muutama tekee pelkkää aamua, pari sovitusti erityissyillä, useampi omasta toiveestaan perhesyistä. Autonominen työvuorosuunnittelu, jossa aina ennen tasaamista aamussa 30-50 % liikaa sakkia, illoissa isot muutokset. Yöt saadaan halukkailla täyteen. Joku ne kelleen kelpaamattomat illat joutuu silti tekemään, yleensä aina ne samat, jotka eivät ole esittäneet voimakkaita toiveita aamuvuoroista. Siinä sitten huomaa saavansa käteensä listan "kolmivuorotyöstä",  jossa on kolmea viikkoa kohti yksi tai kaksi aamuvuoroa, jos sitäkään. Samat aina ovat muiden joustavuuden kohteita ja samat aina joustaa. Syö melko tehokkaasti hyvinvointia niiltä "joustajilta."

Herättää aika paljon närää ja aiheuttaa väsymystä, koska porukkaa kohdellaan niin eriarvoisesti vuorojen suhteen.

Itse esimerkiksi olen ollut viimeksi pelkän arkiaamun töissä marraskuun lopussa. Minustakin olisi joskus kiva olla vapaalla yhtä aikaa muiden kanssa, eikä aina töissä vain illoissa, viikonlopuissa ja öissä. Suunnittelin joulukuulle viisi arkiaamua, mutta minun toiveeni joustavat niistä jokaisen kohdalla. Seuraava arkiaamuvuoro töissä, tosin ylipitkänä, on 16.1. Teen täyttä työaikaa. Keskimäärin saan 3-4 aamuvuoroa kolmea viikkoa kohden, ja niistä 0-2  arkena. Haluaisin noin kolmasosan vuoroistani olevan (arki)aamuja.

Niitä jotka oikeasti haluavat tehdä pelkkää iltaa, yötä ja viikonloppua on paljon vähemmän kuin aamujen haluajia. Meillä on yksi tällainen työntekijä. Lähes pelkkiä aamuja tekee yli 10.

Vierailija kirjoitti:

Mun työpaikalla ainakin saa itsensä ulos ilta- ja yövuoroista ihan ihmeellisillä selityksillä. Tämän seurauksena kaikkia ärsyttää, kun muille jää entistäkin vähemmän aamuvuoroja (joita kaikki mielellään tekisivät). 

Meillä oli vähän samaa hommaa. Tuli työntekijä, joka halusi tehdä vain ma-pe aamuja. Kun siitä maristiin, meille sanottiin, että on työntekijän markkinat, pakko suostua, että tulee ihmisiä töihin.

Lopulta kävi kuitenkin niin, että meitä kolme kyllästyi pelkkään iltavuoroon ja yöhön ja vaihdoimme työpaikkaa. Oli pieni ryhmä, joten nämä kasaantuu meille. Joten työnantaja menetti tällä yhden suosimisella kolme kokenutta työntekijää

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Kun mä olin nuori sairaanhoitaja, otin ihan ilomielin vastaan kaikki rahakkaammat työvuorot. Joten mahdollistin sen, että perheelliset, jotka halusivat tehdä vain aamuvuoroa ja pitää viikonloput vapaata, saivat tehdä niin. Päivätyötä tekevän sairaanhoitajan palkka oli ihan surkea ja se, millä sitten saattoi tilipussiaan kasvattaa, oli just illat, yöt ,viikonloput ja arkipyhät. 

Meillä kyllä perheelliset myös tappelee pyhätöistä. Ainoa keino saada ylimääräistä. Myös minä perheellisenä.

Ottaisin hatkat, jos yksi saisi kaikki pyhät ja yöt. 

Meidän työpaikalla lyhennetyn työajan saa kuka tahansa halutessaan määräajaksi, mutta muuten vuoroissa ei jousteta. Tietenkin voi vaihtaa ja saa toivoa, mutta kaikki tekee kaikkia vuoroja. Tämä on mielestäni hyvä periaate. Olin työpaikalla, jossa joustettiin joka asiassa ja se olikin sitten melkoinen sotku. Lain mukaan lapselle on järjestettävä vuorohoitoa, jos vanhempien työ sen vaatii, joten senkään puolesta ei ole mitään syytä kieltäytyä tietyistä vuoroista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnistuu, mutta kääntöpuolena saat muiden työntekijöiden vihat niskaasi. Järjestelyt ei koskaan ole tasapuolisia ja lähtökohtaisesti jokaisen pitäisi kyetä hoitamaan vapaa-ajan asiansa niin, etteivät ne haittaa työntekoa. Aina voi vaihtaa työpaikkaa itselleen paremmin sopivaan. Lyhytaikainen järjestely vielä menettelee.

Onko sairaus "vapaa-ajan asia"?

Ei se työhön ainakaan liity eikä ole muiden työntekijöiden vika, eikä ole reilua laittaa muita kärsimään sen takia.

Meidän työpaikalla on vuosien varrella ollut useampi vakavasti sairastunut henkilö, joille on työikaa ja tehtäviä muokattu heidän kunnon mukaan. Kukaan muu työntekijä ei ole tästä kärsinyt, eikä ainakaan ollut kateellinen niistä syövistä, aivokasvaimista, halvaantumisista, aivoverenvuodoista tai muista. 

Ihme ajatusmaailma, jos ei mieli taivu sulattamaan tälläsiä järjestelyitä ja poikkeamia. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Kun mä olin nuori sairaanhoitaja, otin ihan ilomielin vastaan kaikki rahakkaammat työvuorot. Joten mahdollistin sen, että perheelliset, jotka halusivat tehdä vain aamuvuoroa ja pitää viikonloput vapaata, saivat tehdä niin. Päivätyötä tekevän sairaanhoitajan palkka oli ihan surkea ja se, millä sitten saattoi tilipussiaan kasvattaa, oli just illat, yöt ,viikonloput ja arkipyhät. 

Meillä kyllä perheelliset myös tappelee pyhätöistä. Ainoa keino saada ylimääräistä. Myös minä perheellisenä.

Ottaisin hatkat, jos yksi saisi kaikki pyhät ja yöt. 

Meillä on aina samat naamat yövuoroissa, joskus ollut jopa kolme viikkoa putkeen sama ihminen yössä. Eikä ole kyse siitä, ettei muut haluaisi niitä tehdä, vaan päinvastoin! Itse olen kertonut työnjohdolle, että tekisin mieluiten pelkkää yövuoroa, jos se olisi mahdollista. Todellisuudessa saan ehkä yhden yövuoroviikon kahdessa kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän ja on onnistunut. Työkaverit suhtautuivat ihan ymmärtäväisesti, kun autokolarissa alaraajoistaan halvaantunut nuorehko mies sai tehdä pelkästään etätöitä. Sama tietenkin koskee muitakin työntekijöitä, jos halvaantuvat.

Tämä on ihan ymmärrettävää. 

Usein erityisjärjestelyissä työkaverit eivät tiedä, miksi joku on etuoikeutettu. Eikä työnantaja saa edes kertoa. Tässä tapauksessa syy oli ilmiselvä ja kaikki me muut oltiin pelkästään iloisia, että työkaveri ylipäätään selvisi hengissä. 

Kyllä työnantaja saa kertoa avoimesti, miksi on tehty erityisjärjestelyjä. Sairauden nimeä ei saa mainita, mutta ei siitä todellakaan linnaan joudu, jos sanoo, että työntekijästä johtuvista syistä on erityisjärjestely tai vastaavasti työnantajan aloitteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"yhdelle sommiteltiin työvuorot palomies-puolison (hyvissä ajoin tiedossa olevan!) työvuorolistan mukaan niin että lapsi ei tarvinnut hoitopaikkaa"

Tällaiset on juuri niitä järjestelyjä, jotka aiheuttavat eripuraa. 

Voin hyvin kuvitella. Mutta jos leikkaussalit on tyhjillään hoitajapulan vuoksi ja joku suostuu palaamaan perhevapailtaan näillä työvuoroehdoilla suunniteltua aiemmin (koska ei halua juuri ja juuri vauvaiän ohittanutta laisen näkökulmasta täysin ennakoimattomalla rytmillä vuorohoitopäiväkotiin), niin siinä on työnantajan tehtävä järkeviä päätöksiä. 

Työnantajan pitää myös ymmärtää, että saattaa tällä yhden ja kahden suosimisella sitten menettää monta muuta työntekijää, kun heillä menee kuppi nurin

Hoitoalan ihmisenä en ymmärrä miksi henkilö hakeutuu kolmivuorotyöhön, jos sitä ei syystä tai toisesta ( sairaus,lapset, kuormittavuus) voikaan tehdä. Hoitoalalla on paljon myös päivätyöpaikkoja.