Mitä ajattelette, kun katsotte taivaalla tähtiä?

Mietin sitä että olemmeko tosiaan koko ajan spiraaliliikkeessä menossa eteenpäin muiden planeettojen kanssa ja aurinko on siinä keskellä?

Jumala on luonut tämän kaiken.

Ajattelen, että minkä moisia eläimiä tähdillä asuu. 

Mietin kuinka turhaa mikään ihmisen puuha oikeasti on. Millään ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa. 

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen, että minkä moisia eläimiä tähdillä asuu. 

Tähdet ovat aurinkoja. Siellä ei asu mitään eläimiä.

Vatun kaihi kun ei voi edes tähtiä katsella enää!

Vierailija kirjoitti:

Joskus, kun on sellainen oikein tähtikirkas yö ja katson niitä, niin ihmettelen vain sitä, että miten typerryttävän paljon niitä on. Aivan älyttömät määrät.

Ja kun paljaalla silmällä näkee vain pienen murto-osan niistä.

Vierailija kirjoitti:

Että avaruus on ääretön ja se taas on yliluonnollista. Jumala loi tähdet ihmisille aikojen merkeiksi.

Ajattelen myös että on kaunista. Jumala osaa tehdä niin kaunista että mielelläni eläisin ikuisesti. No en täällä synnin ryvettämässä ja paholaisen kiusaamassa maailmassa. Mutta Jumalan luona.

Miksi äärettömyys olisi yliluonnollista?

Miksi Jumala olisi luonut synnin ryvettämän ja paholaisen kiusaamaan maailman, kun hän kaikkivoipana olisi voinut luoda synnittömän ja paholaisettoman maailmankin? Jos mitään ei tapahdu Jumalan tahtomatta, luomisen tuloshan on silloin se mitä Jumala on halunnutkin, eikö?

Ja kuka tai mikä sitten loi Jumalan? Jos mikään ei voi syntyä tyhjästä, miten sitten Jumala voisi?

Tietysti universumin ratkaisemattomia mysteerejä.

Vierailija kirjoitti:

Jumala on luonut tämän kaiken.

Ja kuka loi Jumalan?

Kuvittelen itseni avaruuteen katsomaan maa-planeettaa joka on täynnä elämä. Miten ihmeellistä, keskellä kaikkea tyhjyyttä, tähtiä ja planeettoja joissa ei ole elämää, on tuo planeetta täynnä ihmisiä rakentelemassa, keskustelemassa ja puuhailemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että avaruus on ääretön ja se taas on yliluonnollista. Jumala loi tähdet ihmisille aikojen merkeiksi.

Ajattelen myös että on kaunista. Jumala osaa tehdä niin kaunista että mielelläni eläisin ikuisesti. No en täällä synnin ryvettämässä ja paholaisen kiusaamassa maailmassa. Mutta Jumalan luona.

Miksi äärettömyys olisi yliluonnollista?

Miksi Jumala olisi luonut synnin ryvettämän ja paholaisen kiusaamaan maailman, kun hän kaikkivoipana olisi voinut luoda synnittömän ja paholaisettoman maailmankin? Jos mitään ei tapahdu Jumalan tahtomatta, luomisen tuloshan on silloin se mitä Jumala on halunnutkin, eikö?

Ja kuka tai mikä sitten loi Jumalan? Jos mikään ei voi syntyä tyhjästä, miten sitten Jumala voisi?

Jumala ei ole luotu, Jumala ei ole ihminen, Jumala on Luoja. Aina ollut ja aina oleva. Vrt avaruus joka on ääretön. Et sinä avaruuttakaan voi laittaa johonkin laatikkoon, mihinkään määreeseen kuten "iso".

Mie ajattelen silloin useimmiten aikaa. Joskus tulee kuitenkin maailmankaikkeuden kauneuskin mieleen.

 Että oispa kiva kun olisi parempi näkö.

Ajattelen, että olisipa kiva nähdä aina kunnolla koko tähtitaivas ilman valosaastetta. 

Muistuu usein mieleen kommentti tuntemattomasti sotilaasta.

Katsellaankohan jostain muualta ja mietitään samoja asioita.. Tulee myös mieleen se Voyagerin kaukaa ottama kuva maapallosta, 30 vuotta sitten.

Kauhiast ihmettele, et mihi semmottii oikiast tarvitaa. Mun miälest ne o iha turhii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala on luonut tämän kaiken.

Ja kuka loi Jumalan?

Ihminen

Että onpas minulla monta silmää.