Voiko toisen ihmisen energian aistia ja siten tunnistaa, ettei kyseinen ihminen ole hyväksi itselle?

Vierailija kirjoitti:

Totta kai voi. Eikä kyse ole mistään höpöhöpöenergiasta, vaan useinkin ristiriidasta sanojen ja eleiden välillä, joita intuitiivisesti rekisteröi. Eli ihminen sanoo jotain, mutta koko keho viestii päinvastaista. Tämä on eri asia kuin valehtelu, sillä tekijä ei välttämättä itsekään tajua toimivansa niin, hän on vaan lähtökohtaisesti epäluotettava.

No jotakin tällaista se kai on. Sanat ja eleet ja teot eivät kohtaa, ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Mutta täydellistä luottamusta ei vaan tule, eikä pysty asettumaan semmoiseen levolliseen hyvän olon tunteeseen toisen kanssa.

ota suihin ja anna sen sormettaa

Up

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun tapasin töissä Tukholman lasermiehen.

Sanoin työkaverille että puistattaa tuo, ota sinä ja auta häntä.Hänessä oli jotain kauhean kylmää ja pelottavaa. 

Mikä Lasermies? Joku sarjakuvahahmo vai??

Miksi edes vietät aikaa ihmisen kanssa, jonka seurassa sinulla ei ole rentoa, hauskaa ja lämmintä tunnetta? 

Itse olen tuollaisten ihmisten kanssa tekemisissä vain töissä ja sielläkin mahdollisimman vähän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Toisesta ihmisestä voi kyllä vetää erinäisiä johtopäätöksiä, perusteltuja tai perustelemattomia, mutta mitään höpöhöpöenergiaa jota voisi aistia ei ole olemassakaan.

Meediot pystyvät aistimaan energioita tavaroista ja vaikka vanhoista seinälaudoista.

Ja vieläpä sitä paremmin, mitä isomman maksun saavat kynittyä.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai voi. Eikä kyse ole mistään höpöhöpöenergiasta, vaan useinkin ristiriidasta sanojen ja eleiden välillä, joita intuitiivisesti rekisteröi. Eli ihminen sanoo jotain, mutta koko keho viestii päinvastaista. Tämä on eri asia kuin valehtelu, sillä tekijä ei välttämättä itsekään tajua toimivansa niin, hän on vaan lähtökohtaisesti epäluotettava.

          Tuo ei ole mitään energian aistimista, vaan selviä merkkejä, jotka huomaa.

          Aistiminen energiatapaukssa tarkoittaa sitä, että aistii tai vaistoaa asian, ilman mitään ulkoisia 

          merkkejä.

          Kyllä se on hyvin mahdollista etenkin herkillä ihmisillä.

Voihan näitä energiaksi kutsua, mutta oikeasti kyse on kehonkielen tulkinnasta. Eli ilmeet, eleet, ääni jne. Kaikki muodostaa kokemuksen, josta voi päätellä paljon siitä kuka toinen on. Ja toiset sitten kutsuu sitä auraksi tai energiaksi tms.

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes vietät aikaa ihmisen kanssa, jonka seurassa sinulla ei ole rentoa, hauskaa ja lämmintä tunnetta? 

           Se ei mene todellisessa elämässä noin yksinkeraisesti.

           Työelämässä on pakollinen sosiaalinen ympäristö. Samoin perhe-elämässä on tietyt sosiaaliset 

           yhteisöt, joiden kanssa on oltava vuorovaikutuksessa.

           Se on kokonaan eri asia, jos ihminen elää tynnyrissä eli on työtön, ei harrasta mitään, ei ole

            lapsia eikä kumppania.  Ei käy missään, ei edes kirjastossa, eikä hänen luonaan käy ketään:

           Ei sukulaisia ei ystäviä.

Luota vaistoosi ja tunteeseesi:ne ovat meillä olemassa syystä ja se syy on selviytyminen ja elossa pysyminen:jos tuntuu ettei kaikki ole kunnossa niin silloin siellä on joku ikävä yllätys piilotettuna joka pamahtaa esille jossain välissä. 'Mä tiesin tän' on ikävin jälkiviisaus kun jotain karseeta on jo tapahtunut

Minulla on hieman samanlainen tunne. Jos olisit mies, voisin kuvitella, että juttusi on meidän jutusta. Koen, että emme vain ole puhuneet tarpeeksi. Välillämme on epävarmuuksia, jotka ainakin minua etäännyttävät. En tiedä välittääkö mies minusta enää, vaikka alkuun puheet olivat sellaisia, että sain kuvan, että olen hänelle jotakin erityistä.

Kyllä voi. Toiset ihmiset aistivat enemmän, toiset vähemmän. Minä itse aistin ihmisistä liiankin paljon. Se kuormittaa.  Voin joskus vaikuttaa kylmältä, koska en halua muiden negatiivisia kenttiä itseeni. 

Aistit miehen empatiakyvyttömyyden ja epärehellisyyden. Kannattaako sellaiseen mieheen aikaa käyttää jää sinun päätökseksi. 

Mä aistin mun esimiehestä oudot fibat jo työhaastattelussa ja fiilis on vaan kasvanut tässä töissä ollessa. Onneksi loppuu pian tämä työsuhde. Ei ehkä mikään paha ihminen sinänsä, mutta jotain epäaitoa ja teeskentelevää siinä on. Voi toki olla, että on maskaava autisti, ei nimittäin osaa lukea muita ihmisiä sitten yhtään. 

Hyvin empaattisten välittävien ihmisten energioita on ristiriitaista tulkita. He suojelevat itseään etteivät tulisi hyväksikäytetyksi. He saattavat vaikuttaa jopa kylmiltä tavallaan. 

Seurustelun alussa pitää näyttää parastaan. Tilanne saattaa mennä solmuun, jos epävarmuuksistaan ei voi olla rehellinen.

Kyse on vaistosta. Jos joku ei tunnu hyvältä tässä vaiheessa, se ei sitä tule olemaan myöhemminkään. Kaikilla ihmisillä ei vaan käy kemiat yhteen, vaikka kuinka "paperilla olisi se täydellinen puoliso". Näin se vaan on..

Olennaistahan on että mitä ilmeisimmin suurta tunnetta ei ole syntynyt, joten siirry vaan seuraavaan. Et häviä mitään ja voit voittaa paljon.

Oman puolisoni kanssa ekaa yötä nukkuessa ihmettelin aamulla, miten rauhallinen, rento ja levollinen olo oli koko yön, kun yleensä en osaa nukkua kenenkään vieressä. Hyvin on vuosien myötä paljastunut miksi hänen kanssa toisin <3

Voi. Usein ensi vaikutelma on oikeassa. 

Vanha kunnon vaisto toimii. Se perustuu niihin ristiriitoihin, joita toisen ihmisen olemus ja puheet viestittää. Osa huomaa ja tajuaa ne, osa ei. Hyvä taito olla olemassa, ei tule huijatuksi tai hyväksikäytetyksi.

Nämä ovat niitä juttuja, että jos joku vaikuttaa olevan liian hyvää ollakseen totta, niin todennäköisesti asia näin on, tai että jos jostain asiasta tulee huonot vibat, niin kannattaa poistua takavasemmalle. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että näillä perstuntumilla on ollut aina todellisuuspohja.