Määrittelen oikeasti vahvan ihmisen
Se on ihminen joka on tehnyt muutoksen itsessään
Se muutos on todennäköisesti tapahtunut aivan järjettömän tuskaisan tien kautta, tää henkilö on käynyt oikeasti alakerrassa ja tullut sieltä uutena ihmisenä takaisin. Korostan, uutena ihmisenä takaisin.
Tää ihminen on onnistunut kuolettamaan oman egonsa ihan kokonaan ja päästämään oman empaattisen puolen esille itsestään.
Tää ihminen on nähnyt pahan, sen takia tää ihminen pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään hyvää tähän maailmaan.
Tää ihminen on menettänyt ihan kaiken, mutta ei koskaan sitä tärkeintä eli itseään.
Tätä ihmistä ajaa sisäinen palo mikä valaisee aina kaiken, ihan sama kuinka pimeää on.
Jos tämä kuulostaa sinun kohdallasi tutulta, sinä olet vahva ihminen vaikka et välttämäti tiedosta sitä.
Kommentit (79)
Vähän ristiriitaista. Jos ego eli itse on kuoletettu niin sehän meni sitte.
Melkein kuolin. Nyt elämä on.melko ihanaa. Sinkkuna voin todella hyvin. Parisuhde nostaa epävarmuuksia.
Kiitos sanoistasi! Sain niistä voimaa.
Ihana ap. Miten kauniisti kuvailit. Kiitos. kuvailisipa joskus minua joku noilla sanoin, se olisi kunnia.
Niin varmaan, ap.
Ei egoa tarvitse tappaa.
Mitä kirjaa lainasit?
Hyvä aloitus ja olen samaa mieltä. Sitten on ne joiden ei tarvitse kuin kasvaa koko ajan vahvemmaksi koko elämänsä. Se on eri tavalla rankkaa puuhaa. Itse ainakin tiedän itse olevani vahva joten uskon että jokainen tietää joka on vahva ihminen. Tietoisuus on vahvuutta, puhtautta sekä valoa. Tiedostamattomuus on epärehellisyyttä, valheellisuutta sekä ymmärtämättömyyttä. Tiedosta asioita, tuo niitä valoon tarkasteltavaksi ja puhdista niitä. Vahvistut. Tsemppiä kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui juuri minulle
Ja minulle !
ihmiset usein ihmettelevät miten voin olla niin optimisti, tai niin kiltti tai epäilevät empaattisuuttani keinotekoiseksi. Tai miten voin olla kiitollinen siitä että tänään on hyvä mieli kun olisi 100 syytä olla tyytymätön elämäänsä muiden mielestä. Tai miten uskallan olla onnellinen siitä kuka olen, enkä esimerkiksi puhu itsestäni pahaa tai inhottavasti.
se on vaan ihan seurausta nimenomaan tästä reissusta alakertaan. Kun on siellä käynyt ja sen nähnyt, tuska ei välttämättä häviä mutta elämän ilo on jotain aitoa mitä ei koskaan saa pois. Se lamppu on syttynyt. Minulla se lamppu syttyi kun viimein päästin irti uhrin kokemuksesta . Se oli viimeinen tuska. Päästää irti siitä että olen uhri.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ristiriitaista. Jos ego eli itse on kuoletettu niin sehän meni sitte.
Kaikilla ei ole egoa. Ego on narsismia, kuoren kovuutta, ego on kaikkea turhaa. Siitä kannattaa luopua. Egoa ei tarvita. Asioita myös sanoitetaan eri tavoin joten on hyvä aina ymmärtää mistä puhutaan. Joissakin asiayhteyksissä itsekin voin käyttää egoa vaikka minulla ei ole sellaista.
Eikös tuo Kristus jo ollut ja mennyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui juuri minulle
Ja minulle !
ihmiset usein ihmettelevät miten voin olla niin optimisti, tai niin kiltti tai epäilevät empaattisuuttani keinotekoiseksi. Tai miten voin olla kiitollinen siitä että tänään on hyvä mieli kun olisi 100 syytä olla tyytymätön elämäänsä muiden mielestä. Tai miten uskallan olla onnellinen siitä kuka olen, enkä esimerkiksi puhu itsestäni pahaa tai inhottavasti.
se on vaan ihan seurausta nimenomaan tästä reissusta alakertaan. Kun on siellä käynyt ja sen nähnyt, tuska ei välttämättä häviä mutta elämän ilo on jotain aitoa mitä ei koskaan saa pois. Se lamppu on syttynyt. Minulla se lamppu syttyi kun viimein päästin irti uhrin kokemuksesta . Se oli viimeinen tuska. Päästää irti siitä että olen uhri.
Ja kun päästää irti siitä että on uhri.. samat ihmiset jotka uhrina ollessani toistivat, miten uhriksi joutuminen oli oma vikani , toistivat nyt että miten voit unohtaa, et voi unohtaa, et voi päästää irti, ei ei ei..
mutta päästin irti ja se oli viimeinen tulikoe. Kauhistuttava sellainen. Ja ovi avautui uuteen elämään, rehelliseen elämään, jossa on vain totuus.
Luonnollisesti on järkevää tarkkailla todellisuutta sellaisenaan kuin se ilmenee, eikä oman egonsa kautta siten, että koska minä olen tällainen, niin todellisuuden pitää olla sellainen. Asiat pitää ottaa asioina, ja olla täysin asiallinen, kun tarkastellaan asioita. Minkäänlainen minäkeskeinen tunteilu ei ole järkevää asiakeskustelun kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Eikös tuo Kristus jo ollut ja mennyt?
Kristusoppi elää aina. Oletko elänyt pilvilinnoissa tai hattaroissa? Ymmärrätkö millaista on elämä kokonaisuudessaan? Avaa silmäsi ja näe ympärillesi. Opi ymmärtämään, opit enemmän, olet enemmän itsellesi sekä muille.
Vapauttakaa itsenne kahleista jotka pitävät teitä kuoressanne vankeina.
- Jeesus
Psykiatrian ammattilaiset harvoin niitä oikeasti ovat.
Näin