Miksi jotkut väittävät ettei Suomi ole luokkayhteiskunta?

Vierailija kirjoitti:

Ei olekaan. Kellekään ei ole määrätty tiettyä asemaa tai kielletty mitään. Mutta jos arvotamme opiskelun ja ansaitun palkan ylemmäksi kuin päinvastoin, eihän sitä voi lainsäädännöllä estää.  Normaalia yhteisön muodostusta jossa tulee taloudellisesti erilaisia luokkia,  mikä ei ole sama kuin vanha luokkayhteiskunta.

Tässä vaan saa olla tarkkana, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on yhtä hyvät mahdollisuudet menestyä opinnoissa ja ponnistaa työelämään.

Li on oikeassa ja hyvä että hän toimii asian eteen. Suomessa on pitkät perinteet luokkayhteiskunnalla. Se aloitetaan täysimääräisesti jo heti koulussa, ensimmäisestä luokasta alkaen. Tai näin oli homeisessa vanhassa Suomessa.

Moderni uusi Suomi poisti luokat, ja opetuksen kouluista koska se eriarvoistaa. Miten voi olla että vielä aivan hetki sitten ihmisiä pidettiin eriarvoisena vaikkapa sen perusteella ettei osannut lukea peruskoulun jälkeen. Miten hän on vähempiarvoinen kuin ekaluokkalainen joka hänkään ei osaa lukea. Suomessa vieläpä tunneväkivalloin estettiin luokista toiseen luonnollinen siirtyminen estämällä luokkanousu hylättyjen kokeiden perusteella, voiko tällaista fasismia mitenkään selittää historian kirjoihin. Ei voi.

Täällä ei ole superrikkaita eikä superköyhiä. Verotus liian kovaa, laiskoja liian paljon.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ihminen voi opiskella yliopistossa tutkinnon, mutta olla silti täysipäiväisesti työssäkäyvänä tulotasoltaan köyhä. Toisaalta moni ammattikoulun käynyt tienaa todella hyvin. Eli tänä päivänä edes korkea koulutus ja työssäkäynti eivät takaa hyvää toimeentuloa. Se on mielestäni vähän väärinkin. Jos yhteiskunta vaatii, että ammattipätevyyden saavuttamiseksi pitää olla yliopistotutkinto, niin saisi se näkyä palkassakin.

Voi mutta amis taustalla se usein tarkoittaa 12h työpäiviä jokapäivä eli elämä on pelkkää työtä, jotta tienaa hyvin. 8h päivillä amis on köyhä.

Mikäli Suomi olisi luokkayhteiskunta, ei Suomessa voisi julkaista tällaista. Rajat ovat vain ihmisten aivoissa, eivätkä ne ole todellisia. Ihmiset tekevät rajoista "todellisia", mikäli uskovat niihin.

Ei viitsitä myöntää ja katsoa totuutta peiliin. Luokkajako oli mm. 90-luvulla käymälläni yläasteella, kun oli A-, B- ja C-luokat. A-luokalla oli parhaat oppilaat. B-luokalla oli toiseksi parhaat ja C-luokalle oli laitettu koulukotien lapset, syrjäkylien lapset ja koulun pahimmat häiriköt. Siis yläasteen pahimmat häiriköt oli tungettu C-luokalle ja toinen jopa erotettiin määräajaksi. Oli hirveää koulukiusaamista. Onneksi pääsin pois taidepainoitteiseen lukioon. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei ole superrikkaita eikä superköyhiä. Verotus liian kovaa, laiskoja liian paljon.

Eikös se ängri pöörds mädättäjä oo aika superrikas, ja maanviljelijä falruus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ihminen voi opiskella yliopistossa tutkinnon, mutta olla silti täysipäiväisesti työssäkäyvänä tulotasoltaan köyhä. Toisaalta moni ammattikoulun käynyt tienaa todella hyvin. Eli tänä päivänä edes korkea koulutus ja työssäkäynti eivät takaa hyvää toimeentuloa. Se on mielestäni vähän väärinkin. Jos yhteiskunta vaatii, että ammattipätevyyden saavuttamiseksi pitää olla yliopistotutkinto, niin saisi se näkyä palkassakin.

Voi mutta amis taustalla se usein tarkoittaa 12h työpäiviä jokapäivä eli elämä on pelkkää työtä, jotta tienaa hyvin. 8h päivillä amis on köyhä.

Ihan samahan se monella korkeakoulutetulla on. Mutta esim. omalla alallani työnantaja vain ilmoittaa, että ylitöistä ei makseta mitään, mutta teettää silti ylitöitä. Eli ei auta vaikka teet 12 h työpäivää, niin olet silti köyhä.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on demokraattinen tasavalta eikä mikään takapajuinen luokkayhteiskunta.

Valtiomuoto ja sosiologinen elämän sfäärien eriytyminen eivät ole mitenkään toisiinsa liittyviä asioita. Yhteiskuntaluokkia esiintyy kaikissa valtiomuodoissa. Tietysti monarkiassa ehkä eniten, koska aatelisto on näkyvämpää.

Mielestäni siinä 1985-2005 Suomi ei ollut luokka yhteiskunta, mutta se perkele on palannut. Nykyinen hallitus kovasti yrittää palauttaa 1800-lukua takaisin, 2025 twistillä.

Se että on köyhä alkoholismin ja laiskuuden vuoksi ei liity luokkiin millään tavalla. Selvittäkää ensiksi mitä luokkayhteiskunnalla tarkoitetaan.

Jos on halua ja tahtoa, Suomessa voi opiskella ja pärjätä. Jokainen.

Ei Suomi olekaan luokkayhteiskunta.  Meillä ei lainsäädäntö tue ihmisten luokittelua.

Meillä ei estetä ketään yrittämästä.  Eli omalla osaavuudella, ahkeruudella, äkykkyydellä, lahjakkuudella saa hankkia itselleen hyvinvointia, sitä ei mikään laki estä.  Oma juttunsa on tietysti se, onko pääomaa eli viime kädessä rahaa.  Jos sitä jostain saa, niin sitä saa käyttää omaksi hyväkseen.

Meillä pääsee opiskelemaan kuka tahansa miten pitkälle tahansa ja jokaisella on oikeus asua missä alueella tahansa, ei ole lakia, mikä erottelisi ja kieltäisi.

Meillä ei ole sellaista, että joku olisi valmiiksi luokiteltu sellaiseen kastiin, ettei häntä päästettäisi johonkin oppilaitokseen hankkimaan itselleen koulutusta.  

Tietysti mielellään ajatellaan niin, että onhan Suomi luokkayhteiskunta, koska meillä on köyhiä ja rikkaita.  Mutta se ei ole sitä, että ihmisiä tarkoituksellisesti pidettäisiin köyhinä ja joidenkin rikkauksia suojeltaisiin.  Rikas voi köyhtyä ja köyhä rikastua ihan vapaasti.  

Se on fakta, että erästä kansanosaa syrjitään, mutta siinäkään ei ole kyse luokkayhteiskunnasta.  Heissäkin on sekä varakkaita että köyhiä  eikä heidänkään kouluttautumistaan kielletä.  Kyse on siitä että heihin ei luoteta ja samaa epäluotettavuutta kohtaavat muutkin kansalaiset, jotka omalla käytöksellään ovat luoneet tiettyjä mielikuvia.  Se on valitettavaa mutta inhimillistä.

Meillä ei ole sellaisia etuoikeutettuja kansalaisia, jotka voisivat olla lakien ja säädösten yläpuolella.  Joissakin maissa näin on ja joissakin maissa joku voi maksaa itsensä vapaaksi synneistään.  Jos joku voi kaveruuden tai varakkuuden perusteella päästä johonkin sisäpiiriin, se ei vielä tarkoita sitä, että hän pääsisi samalla perusteella vapaaksi vaikka rikoksestaan.  Suhteilla voi suhmuroida meilläkin, mutta sama laki on silti kaikilla.  

Suomessa on toimiva demokratia toisin kuin monissa muissa maissa.  Luokkayhteiskunnasta voi tietysti paasata, mutta jos lainsäädäntöön ja kansalaisoikeuksiin tukeudutaan, niin sellaista meillä ei ole.  

Vierailija kirjoitti:

Jos on halua ja tahtoa, Suomessa voi opiskella ja pärjätä. Jokainen.

Ei se niin mene. Älykkyysosamäärä rajaa vaihtoehtoja hyvin paljon. Ei kaikkien pääkopalla opiskella ajokorttia enempää.

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomi olekaan luokkayhteiskunta.  Meillä ei lainsäädäntö tue ihmisten luokittelua.

Meillä ei estetä ketään yrittämästä.  Eli omalla osaavuudella, ahkeruudella, äkykkyydellä, lahjakkuudella saa hankkia itselleen hyvinvointia, sitä ei mikään laki estä.  Oma juttunsa on tietysti se, onko pääomaa eli viime kädessä rahaa.  Jos sitä jostain saa, niin sitä saa käyttää omaksi hyväkseen.

Meillä pääsee opiskelemaan kuka tahansa miten pitkälle tahansa ja jokaisella on oikeus asua missä alueella tahansa, ei ole lakia, mikä erottelisi ja kieltäisi.

Meillä ei ole sellaista, että joku olisi valmiiksi luokiteltu sellaiseen kastiin, ettei häntä päästettäisi johonkin oppilaitokseen hankkimaan itselleen koulutusta.  

Tietysti mielellään ajatellaan niin, että onhan Suomi luokkayhteiskunta, koska meillä on köyhiä ja rikkaita.  Mutta se ei ole sitä, että ihmisiä tarkoituksellis

Hyvä ihminen yhteiskuntaluokat eivät perustu lakiin. Samaan luokkaan kuuluvilla yksilöillä on sosiologisessa tutkimuksessa toisiaan muistuttava taloudellinen tilanne, koulutustausta, ammattiasema tai mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Se on se joku ryhmä, johon ihminen itse ajattelee kuuluvansa ja kokee, että olo on epämukavaa toisen ryhmän kanssa, joka on erilainen.

Vierailija kirjoitti:

Jos on halua ja tahtoa, Suomessa voi opiskella ja pärjätä. Jokainen.

No ei se nyt ihan noinkaan mene. Tunnen monta työtöntä maisteria. Opiskeltu on, mutta eipä se pärjäämistä takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomi olekaan luokkayhteiskunta.  Meillä ei lainsäädäntö tue ihmisten luokittelua.

Meillä ei estetä ketään yrittämästä.  Eli omalla osaavuudella, ahkeruudella, äkykkyydellä, lahjakkuudella saa hankkia itselleen hyvinvointia, sitä ei mikään laki estä.  Oma juttunsa on tietysti se, onko pääomaa eli viime kädessä rahaa.  Jos sitä jostain saa, niin sitä saa käyttää omaksi hyväkseen.

Meillä pääsee opiskelemaan kuka tahansa miten pitkälle tahansa ja jokaisella on oikeus asua missä alueella tahansa, ei ole lakia, mikä erottelisi ja kieltäisi.

Meillä ei ole sellaista, että joku olisi valmiiksi luokiteltu sellaiseen kastiin, ettei häntä päästettäisi johonkin oppilaitokseen hankkimaan itselleen koulutusta.  

Tietysti mielellään ajatellaan niin, että onhan Suomi luokkayhteiskunta, koska meillä on köyhiä ja rikkaita.  M

No se on jokaisen oma sisäinen ajattelumalli.  Kyllä todellinen luokkayhteiskunta perustuu ihan valtion säätämiin lakeihin ja maan johdon määräyksiin.  

Me voimme luokitella niin itsemme kuin toinen toisemmekin mihin tahansa kastiin.  Tätä tapahtuu jopa sukulaisten kesken.  Joissakin suvuissa on mustia lampaita.

Pahimmillaan tätä tapahtuu jopa perheissä.

Valtio ei kuitenkaan lakeja säätäessään määrittele ketään parempi- tai huonompiarvoiseksi.

No se on jokaisen oma sisäinen ajattelumalli.  Kyllä todellinen luokkayhteiskunta perustuu ihan valtion säätämiin lakeihin ja maan johdon määräyksiin.  

Me voimme luokitella niin itsemme kuin toinen toisemmekin mihin tahansa kastiin.  Tätä tapahtuu jopa sukulaisten kesken.  Joissakin suvuissa on mustia lampaita.

Pahimmillaan tätä tapahtuu jopa perheissä.

Valtio ei kuitenkaan lakeja säätäessään määrittele ketään parempi- tai huonompiarvoiseksi.

Puhut sääty-yhteiskunnasta,joka on historiallinen yhteiskunnan muoto. Nykymaailmassa sitä ei ole enää juuri missään. Joissain maissa saattaa olla aatelisto, mutta heilläkään ei ole nykyisin erivapauksia kuten historiassa oli. Kysymys koski luokkayhteiskuntaa, joka on töysin eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Ei viitsitä myöntää ja katsoa totuutta peiliin. Luokkajako oli mm. 90-luvulla käymälläni yläasteella, kun oli A-, B- ja C-luokat. A-luokalla oli parhaat oppilaat. B-luokalla oli toiseksi parhaat ja C-luokalle oli laitettu koulukotien lapset, syrjäkylien lapset ja koulun pahimmat häiriköt. Siis yläasteen pahimmat häiriköt oli tungettu C-luokalle ja toinen jopa erotettiin määräajaksi. Oli hirveää koulukiusaamista. Onneksi pääsin pois taidepainoitteiseen lukioon. 

Mitenkähän tosiaan valitaan kuka joutuu A, B, C tai muille luokille, itse olin 80-luvun lopulla esim. 7D -luokalla yläasteella, teknisen työn opettaja vielä haukkui meidät D -niinkuin dunarit, toki sen jälkeen kun yksi jätti epähuomiossa juotoskolvin kuumenemaan sähköjohtoa vasten ja kohta kuului kunnon poksahdus kun kolvi sulatti johtimen eristeen ja oikosulkuhan siitä syntyi...

Ruotsinkieliset,virkarälssi,nousukkaat ja roskat.