Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut väittävät ettei Suomi ole luokkayhteiskunta?
30.12.2023 |
Jokainen yhteiskunta on luokkayhteiskunta, miksi sitä on niin vaikea hyväksyä?
Kommentit (63)
On kyllä vaan tosi vaikea mitään luokkia löytää. Jos nyt ei halua ilkeäksi heittäytyä. Käsitän luokan vähän isommaksi jutuksi kuin vain pelkän koulutuksen ja tulotason.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luokkayhteiskunta ei ole yhteiskunta vaan monta eri yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä vaan tosi vaikea mitään luokkia löytää. Jos nyt ei halua ilkeäksi heittäytyä. Käsitän luokan vähän isommaksi jutuksi kuin vain pelkän koulutuksen ja tulotason.
Kyllähän siihen kuuluu elämäntapoja, arvoja, makuakin. Se maku vaikka pukeutumisen suhteen vaan on erilainen eri yhteiskuntaluokissa.
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei ole yhteiskunta vaan monta eri yhteiskuntaa.
Milla tavalla? Ajatteletko, että esim. työväenluokalla on oma yhteiskuntansa ja keskiluokalla toinen?
Vierailija kirjoitti:
On kyllä vaan tosi vaikea mitään luokkia löytää. Jos nyt ei halua ilkeäksi heittäytyä. Käsitän luokan vähän isommaksi jutuksi kuin vain pelkän koulutuksen ja tulotason.
On siinä muutakin. Minulla on kaksi kaveriporukkaa joista toinen on yliopistosta ja toinen yläkouluajoilta. Yläkouluaikaiset kaverini valitsivat aivan erilaiset koulutuspolut (tai niiden puutteen). Näiden kaveriporukoiden tapaamiset ovat aivan eri planeetalta enkä ikinä uskaltaisi tuoda porukoita samoihin juhliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei olekaan. Kellekään ei ole määrätty tiettyä asemaa tai kielletty mitään. Mutta jos arvotamme opiskelun ja ansaitun palkan ylemmäksi kuin päinvastoin, eihän sitä voi lainsäädännöllä estää. Normaalia yhteisön muodostusta jossa tulee taloudellisesti erilaisia luokkia, mikä ei ole sama kuin vanha luokkayhteiskunta.
Luokkayhteiskunnalla viitataan useimmiten yhteiskuntaan, jossa luokkaerot myls rajoittavat luokkanousua.
Nythän köyhien opiskelulle kasataan lisää esteitä, kun opiskelijoiden lainoja kasvatetaan hallituksen päätöksillä. Mitä isompi taloudellinen riski jossakin toiminnassa on, sitä useammin se vaikeuttaa köyhien mahdollisuuksia. Samoin moni työ on niin matalasti palkattu, ettei se elätä. Silloin on turha sanoa, että työtä arvostetaan, jos se ei elätä.
Jaahas edellinen viestiketju poistui aiheesta. Nyt täällä ihan eri vastaukset kuin aikaisemmin. Poistoon vaa tääkin eiks joo?
Suomi on luokkayhteiskunta ja lähinnä hyväpalkkaiset väittää ettei suomi ole luokkayhteiskunta koska he pelkäävät oman aseman heikennystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei olekaan. Kellekään ei ole määrätty tiettyä asemaa tai kielletty mitään. Mutta jos arvotamme opiskelun ja ansaitun palkan ylemmäksi kuin päinvastoin, eihän sitä voi lainsäädännöllä estää. Normaalia yhteisön muodostusta jossa tulee taloudellisesti erilaisia luokkia, mikä ei ole sama kuin vanha luokkayhteiskunta.
Työläistausta näkyy ihmisestä, vaikka hänellä olisi tohtorin tutkinto. Mikään tutkinto tai varallisuus ei yksin tee kenestäkään porvaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä vaan tosi vaikea mitään luokkia löytää. Jos nyt ei halua ilkeäksi heittäytyä. Käsitän luokan vähän isommaksi jutuksi kuin vain pelkän koulutuksen ja tulotason.
On siinä muutakin. Minulla on kaksi kaveriporukkaa joista toinen on yliopistosta ja toinen yläkouluajoilta. Yläkouluaikaiset kaverini valitsivat aivan erilaiset koulutuspolut (tai niiden puutteen). Näiden kaveriporukoiden tapaamiset ovat aivan eri planeetalta enkä ikinä uskaltaisi tuoda porukoita samoihin juhliin.
Tässä kärjistyy miten ihmiset itse luo vanhakantaisesti luokkia. Miten duunariperheen kasvatti ajattelee että olen duunari, minun kuuluu olla niin ja niin eikä olla kuten ei-duunari, vaikka olisi varaakin esittää. Koulutettukin ajattelee että olen nyt jotain toista kuin nuo muut, ja tietenkin kaikin tavoin parempaa, siksihän opiskelinkin. Opiskelun tuoma kyky ajatella ja keskustella monipuolisemmin vie halun ymmärtää ei-opiskelleita. Larppaajia puoleen tai toiseen ei katsota suopeasti. Ei ne mihinkään geeneihin tai persoonaan taottuja eroja ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei ole yhteiskunta vaan monta eri yhteiskuntaa.
Milla tavalla? Ajatteletko, että esim. työväenluokalla on oma yhteiskuntansa ja keskiluokalla toinen?
Yhteis = yhteinen, jolla on rajat eli kunta (rajattu alue). Jos ihmiset eivät ole samassa luokkassa (samalla puolella rajaa), ei ole olemassa mitään yhteiskuntaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olekaan. Kellekään ei ole määrätty tiettyä asemaa tai kielletty mitään. Mutta jos arvotamme opiskelun ja ansaitun palkan ylemmäksi kuin päinvastoin, eihän sitä voi lainsäädännöllä estää. Normaalia yhteisön muodostusta jossa tulee taloudellisesti erilaisia luokkia, mikä ei ole sama kuin vanha luokkayhteiskunta.
Työläistausta näkyy ihmisestä, vaikka hänellä olisi tohtorin tutkinto. Mikään tutkinto tai varallisuus ei yksin tee kenestäkään porvaria.
Totta. Työläistausta havoinnoidaan vaikka sen päällä olisi mitä. Eli tietyt traditiot ulkoisessa olemisessa eivät täyty yläpuolelle asettuvan mielestä, vaan arviointi on aina taustan mukaan, juuri sen vanhan luokkayhteiskunnan. Luokat on sisällämme sisäistettynä noin vahvasti, vahvimmin entisen etuoiketetun luokan mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei ole yhteiskunta vaan monta eri yhteiskuntaa.
Milla tavalla? Ajatteletko, että esim. työväenluokalla on oma yhteiskuntansa ja keskiluokalla toinen?
Yhteis = yhteinen, jolla on rajat eli kunta (rajattu alue). Jos ihmiset eivät ole samassa luokkassa (samalla puolella rajaa), ei ole olemassa mitään yhteiskuntaakaan.
Mitä ihmettä, tietenkin on. Ja eri yhteiskuntaluokkien edustajat pitävät yhteistä yhteiskuntaamme koossa jokainen omalta kantiltaan. Työvenluokkainen kirvesmies voi rakentaa ylemmän keskiluokan lukion opettajalle uuden keittiön. Opettaja vastaavasti opettaa sen kirvesmiehenkin lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä vaan tosi vaikea mitään luokkia löytää. Jos nyt ei halua ilkeäksi heittäytyä. Käsitän luokan vähän isommaksi jutuksi kuin vain pelkän koulutuksen ja tulotason.
Kyllähän siihen kuuluu elämäntapoja, arvoja, makuakin. Se maku vaikka pukeutumisen suhteen vaan on erilainen eri yhteiskuntaluokissa.
Maku tekee luokan? Kyllä se on (opetettu) käsitys miten omaluokkaisen pitää pukeutua ja olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olekaan. Kellekään ei ole määrätty tiettyä asemaa tai kielletty mitään. Mutta jos arvotamme opiskelun ja ansaitun palkan ylemmäksi kuin päinvastoin, eihän sitä voi lainsäädännöllä estää. Normaalia yhteisön muodostusta jossa tulee taloudellisesti erilaisia luokkia, mikä ei ole sama kuin vanha luokkayhteiskunta.
Työläistausta näkyy ihmisestä, vaikka hänellä olisi tohtorin tutkinto. Mikään tutkinto tai varallisuus ei yksin tee kenestäkään porvaria.
Totta. Työläistausta havoinnoidaan vaikka sen päällä olisi mitä. Eli tietyt traditiot ulkoisessa olemisessa eivät täyty yläpuolelle asettuvan mielestä, vaan arviointi on aina taustan mukaan, juuri sen vanhan luokkayhteiskunnan. Luokat on sisällämme sisäistettynä noin vahvasti, vahvimmin entisen etuoiketetun luokan
Kyllä sillä luokkaretkenkin tehneellä päässä rakentuu moni asia sen syntymäluokan mukaisesti. Itse olen työväenluokasta kotoisin. Olen opiskellut ja luonut uraa ylemmässä keskiluokassa, olen sinne myös avioitunut. Ylemmän keskiluokan naiset pukeutuvat hillitysti, mutta vaatteet saavat toki maksaa paljonkin. Minä sorrun aina välillä ostamaan kaikkea muuta kuin hillittyä ja automaattisesti ostaisin halvalla, vaikka on varaakin nykyisin. Hiuksiin voi eksyä shokkivärejä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olekaan. Kellekään ei ole määrätty tiettyä asemaa tai kielletty mitään. Mutta jos arvotamme opiskelun ja ansaitun palkan ylemmäksi kuin päinvastoin, eihän sitä voi lainsäädännöllä estää. Normaalia yhteisön muodostusta jossa tulee taloudellisesti erilaisia luokkia, mikä ei ole sama kuin vanha luokkayhteiskunta.
Työläistausta näkyy ihmisestä, vaikka hänellä olisi tohtorin tutkinto. Mikään tutkinto tai varallisuus ei yksin tee kenestäkään porvaria.
Porvari on ilmeisen otettu mystisestä porvariudestaan. Eikä siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä vaan tosi vaikea mitään luokkia löytää. Jos nyt ei halua ilkeäksi heittäytyä. Käsitän luokan vähän isommaksi jutuksi kuin vain pelkän koulutuksen ja tulotason.
Kyllähän siihen kuuluu elämäntapoja, arvoja, makuakin. Se maku vaikka pukeutumisen suhteen vaan on erilainen eri yhteiskuntaluokissa.
Maku tekee luokan? Kyllä se on (opetettu) käsitys miten omaluokkaisen pitää pukeutua ja olla.
Se ja sama onko muna vai kana ensin, mutta kyllä se maku eroaa silti. Esim. kodeista voi sanoa heti mihin yhteiskuntaluokkaan sen asukkaat kuuluvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei ole yhteiskunta vaan monta eri yhteiskuntaa.
Milla tavalla? Ajatteletko, että esim. työväenluokalla on oma yhteiskuntansa ja keskiluokalla toinen?
Yhteis = yhteinen, jolla on rajat eli kunta (rajattu alue). Jos ihmiset eivät ole samassa luokkassa (samalla puolella rajaa), ei ole olemassa mitään yhteiskuntaakaan.
Mitä ihmettä, tietenkin on. Ja eri yhteiskuntaluokkien edustajat pitävät yhteistä yhteiskuntaamme koossa jokainen omalta kantiltaan. Työvenluokkainen kirvesmies voi rakentaa ylemmän keskiluokan lukion opettajalle uuden keittiön. Opettaja vastaavasti opettaa sen kirvesmiehenkin lapsia.
Ei silloin ole kysymys eri yhteiskuntaluokista.
Suomessa ihminen voi opiskella yliopistossa tutkinnon, mutta olla silti täysipäiväisesti työssäkäyvänä tulotasoltaan köyhä. Toisaalta moni ammattikoulun käynyt tienaa todella hyvin. Eli tänä päivänä edes korkea koulutus ja työssäkäynti eivät takaa hyvää toimeentuloa. Se on mielestäni vähän väärinkin. Jos yhteiskunta vaatii, että ammattipätevyyden saavuttamiseksi pitää olla yliopistotutkinto, niin saisi se näkyä palkassakin.
Suomi on demokraattinen tasavalta eikä mikään takapajuinen luokkayhteiskunta.
Ei olekaan. Kellekään ei ole määrätty tiettyä asemaa tai kielletty mitään. Mutta jos arvotamme opiskelun ja ansaitun palkan ylemmäksi kuin päinvastoin, eihän sitä voi lainsäädännöllä estää. Normaalia yhteisön muodostusta jossa tulee taloudellisesti erilaisia luokkia, mikä ei ole sama kuin vanha luokkayhteiskunta.