Sukulainen siivoaa kotiaan meidän nurkkiin
Miehen äiti on ottanut tavaksi tuoda meille aina tullessaan lahjaksi skeidaa, mitä ei omassa kodissaan tarvitse. Tätä kamaa tulee jouluisin, merkkipäivinä ja muuten vaan. Meille kannetaan kaikkea sukulaisen omista lapsuuden askarteluista kitsch-krääsään ja rikkinäisiin liimattuihin kahvikuppeihin, joilla on kuulemma kova tunnearvo.
Sanottu on hyvällä ja pahalla, kymmeniä kertoja. On kieltäydytty ottamasta vastaan. Kama löytyy silloin anopin lähdön jälkeen nokkelasti kirjahyllyyn aseteltuna kuin kuuluisi sinne.
Olen ilmoittanut heittäväni roskiin kaiken mitä vielä ilmestyy, mutta tässä ei enää miehen linja kestä vaan kokee että olen liian ilkeä hänen äidilleen joka tarkoittaa hyvää.
Onko anoppi keksinyt täydellisen tavan saada siisti koti? Sen kun tekee meidän kodista oman elämänsä museon ja sisustaa omansa miten haluaa.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Siis niin tyypillisä "äänensä löytäneille" (toinen keskustelu) naisille ettei suurin surminkaan alistuttaisi auttamaan äitiä tai anoppia nk kuolinsiivouksessa tai anneta edes sen puolison mennä tarkkomaan lapsuuskotinsa tavaroita.
Moni jostain kolmiostakin ( saati omakotitalosta) haaveksii pienemmästä asunnosta ja vähemmästä tavarasta jotra kauemmin pärjää ilman apua.
Mutta ei, hihhii, johan siinä menisi kynnetkin ja naarmuntuisi kädet pahvilaatikkoja kantaessa ja meditaatiotunti/tyttöhen ilta baarissa jäisi väliin.
Lopeta jo. Täällä ei ole yhtään joka "ei antaisi miehensä mennä auttamaan äitiään". Olet nyt toistellut tätä useaan viestiin. Ja selitä nyt se, että miten se äiti kykenee rahtaamaan sitä tavaraa lapsensa kotiin, mutta ei kierrätykseen tai omaan roskiin? Kun siitähän tässä keskustelussa on kyse.
Mä otan ne vastaan ja teen niille sitten mitä haluan (kierrätän, hävitän tai säästän). Itse ajattelen niin, että noi rojut jää mun hoidettavakseni jokatapauksessa sitten kun se anoppi kuolee, helpompaahan se on pikkuhiljaa näitä hävitellä kun kiireessä (tai maksaa seuraavien kuukausien vastikkeet -se olisi hullua) sitten kun aika koittaa.
Vierailija kirjoitti:
Minun kotiini ei tuoda tulitikkuaskiakaan, jos en halua.
Ap. pahoitteluni, että miehesi ja anoppisi eivät kunnioita sinun toiveitasi.
Asut varmaan yksin sitten? Muuten olet kotityranni.
Vierailija kirjoitti:
Minun kotiini ei tuoda tulitikkuaskiakaan, jos en halua.
Ap. pahoitteluni, että miehesi ja anoppisi eivät kunnioita sinun toiveitasi.
No ei ap voi yksin päättää mitä tavaroita sinne kotiin tuodaan. Kyllä miehelläkin on sanansa sanottavan omassa kodissaan.
Vierailija kirjoitti:
Yritän tyhjentää kotiani jotta pääsisin muuttamaan pienempään.
Kodissani on vielä aikuisten lasten tavaroita ja kirjoja ja heille aikoinaan tärkeitä tavaroita.
Kun kysyn, saako viedä kierrätykseen. Ei, ei, älä heitä pois, on se kiva olla tallella.
Heille ja heidän puolisoilleen varmaan sopii ottaa ne omaan kotiinsa jotta saan paikkojani tyhjiksi?
Hyvä yritys. Näin toimi myös yksin 120-neliöisessä rivitalohuoneistossa asuva, joka "palautteli" lastensa kymmeniä vuosia sitten tekemät askartelut kun halusi ne pois nurkista.
Että mitä? Itse oli ne säästänyt. Ilmeisesti vain näön vuoksi. Miksi kukaan lapsi haluaisi muistella itseään? Olinpas minä sitten söpö kun kuusivuotiaana tein tämän kierosilmäisen lumiukon wc-paperirullasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän tyhjentää kotiani jotta pääsisin muuttamaan pienempään.
Kodissani on vielä aikuisten lasten tavaroita ja kirjoja ja heille aikoinaan tärkeitä tavaroita.
Kun kysyn, saako viedä kierrätykseen. Ei, ei, älä heitä pois, on se kiva olla tallella.
Heille ja heidän puolisoilleen varmaan sopii ottaa ne omaan kotiinsa jotta saan paikkojani tyhjiksi?
Hyvä yritys. Näin toimi myös yksin 120-neliöisessä rivitalohuoneistossa asuva, joka "palautteli" lastensa kymmeniä vuosia sitten tekemät askartelut kun halusi ne pois nurkista.
Että mitä? Itse oli ne säästänyt. Ilmeisesti vain näön vuoksi. Miksi kukaan lapsi haluaisi muistella itseään? Olinpas minä sitten söpö kun kuusivuotiaana tein tämän kierosilmäisen lumiukon wc-paperirullasta?
Miksi niitä ei sitten saa hävittää, kömpelöitä puulaatikoita, piirustuksia, satukirjoja joita kuitenkaan eivät ole ottaneet omille lapsillee?
Itselläni on 40-50- luvun koulukirjoja muutamia tallella. Olen niitä näyttänyt, älä nyt missään ihmeessä hävitä.
Todennäköisesti heidän puolisonsa eivät salli kuolemani jälkeenkään ottaa mitään tyylipuhtaaseen kotiinsa mutta minun kai ne on vielä muutettava tulevan yksiöni varastokellariin.
Meillä pulmaksi olen kokenut puukäsityöt.
Vievät melko tavalla tilaa.
Edellinen sukupolvi on kätevä käsistään ja kantaa kaikenlaista itse tehtyä lahjaksi.
Kuulostan varmasti kiittämättömältä.
Mutta milloin minä saan sisustaa kotia, jos se on ääriään myöden täynnä lahjaksi saatua puukiulua ja muuta.
Meille on kannettu muun ohella myös seinällä pidettäviä kaappeja. Koska ne on lahjanantajan mielestä erittäin käytännöllisiä. Sitä paitsi itse huolella ja aikaa säästämättä tehtyjä.
Tämä käsistään taitava on nykyään hoivakotikunnossa, mutta eikö silti tänäkin vuonna löytänyt meille lahjoitettavaa. On tehnyt puukäsitöitä varastoon, jotta voi niitä lahjoittaa aina tilaisuuden tullen.
Tiedän olevani äärettömän kiittämätön. Siitä seurannee minulle aikanaan yksinäinen vanhuus, jossa kukaan ei lahjoita minulle mitään, koska eivät edes muista olemassaoloani.
Haluan siitä huolimatta esittää kiitokseni, että sain avautua tässä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä pulmaksi olen kokenut puukäsityöt.
Vievät melko tavalla tilaa.
Edellinen sukupolvi on kätevä käsistään ja kantaa kaikenlaista itse tehtyä lahjaksi.
Kuulostan varmasti kiittämättömältä.
Mutta milloin minä saan sisustaa kotia, jos se on ääriään myöden täynnä lahjaksi saatua puukiulua ja muuta.
Meille on kannettu muun ohella myös seinällä pidettäviä kaappeja. Koska ne on lahjanantajan mielestä erittäin käytännöllisiä. Sitä paitsi itse huolella ja aikaa säästämättä tehtyjä.
Tämä käsistään taitava on nykyään hoivakotikunnossa, mutta eikö silti tänäkin vuonna löytänyt meille lahjoitettavaa. On tehnyt puukäsitöitä varastoon, jotta voi niitä lahjoittaa aina tilaisuuden tullen.
Tiedän olevani äärettömän kiittämätön. Siitä seurannee minulle aikanaan yk
Kuulostaa hyvältä kokoelmalta. Vuokraa kesällä torilta pöytä, jossa myyt. Takuulla löytyy kiinnostuneita ostajia käsintehdyille kiuluille ja kaapeille. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä, että anopin kuolinpesän siivous on joka tapauksessa edessä, joten kannattaa jo nyt aloittaa se. Anoppi tekee itse kuolinsiivousta, se on hyvä asia ja auttaa teitä tulevaisuudessa.
Voitte laittaa tavarat suoraan roskiin, jos ette saa häntä muuten lopettamaan romujen tuomista.
Mutta tuollainen rajattomuus enteilee dementiaa 5-10 vuoden sisällä.
Kuolinsiivous ei tarkoita, että ylimääräinen romu raahataan muiden nurkkiin kyselemättä. Sen voi viedä myös kierrätykseen, josta sen joku tarvitseva voi ostaa tai ottaa itselleen tai sitten ihan roskikseen.
Kyllä se joidenkin kohdalla tarkoittaa. Paras ratkaisu se on jos muuten ei tavara nurkista hievahdakaan. Olkoon melkein miten narsistista touhua tahansa, jonain päivänä olet onnellinen ettei se juurtunut sinne. Terveisin hamsterin tytär
Meidän roudarimummulla on kyllä kotona Tynellejä ja kristallilasia, mutta ei se niitä meille roudaa, vaan sellaisia rumia ja hankalia esineitä, joilla ei voi tehdä mitään ja joita on vaikea säilyttää.
Itselleni esim. kirjat ja puukäsityöt olisi ihan ok tuomisia (vaikka kaikille ei todellakaan tarvitse olla). Kirja ei paljon vie tilaa ja kirjahylly löytyy valmiiksi. Hyvin tehtyä puukäsityötä katselen mieluummin kuin kaupasta ostettua versiota.
Mutta tämä mummeli tuo neonvärisiä torkkupeittoja, jotka on itse ostanut Rustan alennusmyynnistä eurolla, tai oman äitinsä joskus lahjaksi saamia rumia ohuita lasisia koriste-esineitä, jotka menevät tuhannen päreiksi jos ne pistää edes laatikossa jonkun toisen tavaran lähelle.
Pointti on nimenomaan että ei kukaan voi yksipuolisesti määrätä, että mitä tavaraa saa talossa olla. Nämä roudaajat ovat hyviä käyttämään sitä hyväkseen, näköjään yleensä äidit saavat poikansa hyväksymään että tarpeetonta kamaa tulee, ja miniä saa sitten olla se paha ihminen joka valittaa ja keksii turhaan pahaa sanomista toisen anteliaisuudesta.
No ehkä selviät roskiin/kierrätykseen viemisestä.
Minä tyhjensin kokonaan äidin talon rojuista, koska ostin kuolinpesän. Siinä oli todellinen urakka.
Sisätilat, varastot ja piha-alue sekä autotalli. Täynnä roinaa
Vierailija kirjoitti:
No ehkä selviät roskiin/kierrätykseen viemisestä.
Minä tyhjensin kokonaan äidin talon rojuista, koska ostin kuolinpesän. Siinä oli todellinen urakka.
Sisätilat, varastot ja piha-alue sekä autotalli. Täynnä roinaa
No tuohan on siitä helppo työ, että sen kun tekee vaan. Koko kuolinpesän voi myös myydä sellaisenaan, tai tuoda roskalavan pihaan ja lappaa kaiken siihen.
Tämän ketjun ongelmassa ei ole mahdollista, jos kerran mammanpoikamies ei anna pistää äitinsä aarteita pois.
Trolli!
Mutta pidäthän huolen, ettet itse älä koskaan käyttäytyä rajattomasti äitinä tai anoppina? Se ois sitä syyn hoitamista, ei oireen.