Miten pienellä paikkakunnalla asuvat onnistuvat löytämään sopivan kumppanin?
Kun vaihtoehtoja on vähän niin eikö ole todella vaikeaa löytää ihminen, jolla on yhteinen arvomaailma, kiinnostuksen kohteet, huumorin taju, tulevaisuuden suunnitelmat, jne.? Itse asun miljoonakaupungissa ja jopa täällä on vaikeuksia löytää sopiva kumppani, joka jakaa kanssani nämä asiat.
Kommentit (117)
Naapuri löysi vaimon Thaimaasta, kollega Venäjältä, oma mieheni löysi minut Helsingistä. Internetistä kumppanin löysivät edistyneimmät jo 20 vuotta sitten. Ennen täällä tosiaan mentiin naimisiin oman kunnan, jopa oman pienen sivukylän asukkaista valiten. Joku rohkea haki vaimon naapurikunnasta. Serkkukin oli käypä vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Tavis haluaa kumppanikseen toisen taviksen. Tavallinen ihminen haluaa elää tavallista elämää ja haluaa toisen tavallisen ihmisen jakamaan sen elämän hänen kanssaan.
Minusta Helsingissä asuvat ovat ihan tavallisia ihmisiä. Samoin Lontoossa asuvat. Tokiossakin asuu ihan tavallisia ihmisiä, samoin Shanghaissa. Tavallisia ihmisiä asuu myös Pihtiputaalla, Ryttylässä, Forssassa, Savitaipaleella, Ranualla ja Ruovedellä.
Vierailija kirjoitti:
Naapuri löysi vaimon Thaimaasta, kollega Venäjältä, oma mieheni löysi minut Helsingistä. Internetistä kumppanin löysivät edistyneimmät jo 20 vuotta sitten. Ennen täällä tosiaan mentiin naimisiin oman kunnan, jopa oman pienen sivukylän asukkaista valiten. Joku rohkea haki vaimon naapurikunnasta. Serkkukin oli käypä vaihtoehto.
Höpö höpö. Kyllä ihmiset ennenkin ovat kulkeneet. Eivät kaikki serkkujaan ja naapureitaan ole naineet. Omilla isovanhemmillanikin (1910 ja 1920-luvuilla syntyneet) 500 km välimatka. Mutta Helsingissä ilmeisesti on näin, että vain naapuri kelpaa. Onneksi teillä on kerrostalot, niin on vähän laajempi tarjonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo kysymys. Luuletko, ettei maaseudulla ihmisillä ole autoja? Luuletko etteivät he harrasta, opiskele, käy töissä tai matkustele? Luuletko, etteivät he tapaa ystäviään, järjestä juhlia jne. Ja sen puolison voi valita vaikka toiselta pikkupaikkakunnalta, kaupungista tai ihan vaikka ulkomailta. Missä tynnyrissä olet ap kasvanut?
Tämä koko aloitus oli outo. Miten nyt ihmiset kohtaavat pikkukaupungeissa tai isommissa, se sopiva voi löytyä joskus todella läheltä tai kaukaa, ilman että tarvitsee tyytyä mihinkään. En ymmärrä tuollaista asennetta, miksi olla kenenkään kanssa jos se on vain tyytymistä? Jotkut ei löydä ketään isoissakaan kaupungeissa tai vaikka asuisivat ulkomailla. Ja miksi kiinnostuksen kohteet tulisi olla yhteisiä? Esim. meillä on kyllä jotain yhteisiäkin, mutta toisaalta harrastukset ja mielenkiinnon kohteet on hyvin erilaiset. Yhteiset arvot ja tulevaisuuden toiveet kyllä löytyvät. Miksi kumppanin tulisi olla joku kopio itsestä?
Kyllä mielestäni ainakin osan kiinnostuksen kohteista tulee olla yhteisiä. Mitä sitten teette yhteisellä ajalla jos toisen kiinnostuksen kohteet ovat aivan päinvastaiset? Esim. toinen rakastaa matkustelua ja toinen haluaa olla aina kotona tai toinen haluaa viettää viikonloput luonnossa patikoimalla ja toinen vihaa tätä sydämensä pohjasta. Toki noita asioita voi tehdä erilläänkin, mutta mikä pointti siinä parisuhteessa sitten on jos ei ole mitään yhdessä koettavaa ja jaettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavis haluaa kumppanikseen toisen taviksen. Tavallinen ihminen haluaa elää tavallista elämää ja haluaa toisen tavallisen ihmisen jakamaan sen elämän hänen kanssaan.
Minusta Helsingissä asuvat ovat ihan tavallisia ihmisiä. Samoin Lontoossa asuvat. Tokiossakin asuu ihan tavallisia ihmisiä, samoin Shanghaissa. Tavallisia ihmisiä asuu myös Pihtiputaalla, Ryttylässä, Forssassa, Savitaipaleella, Ranualla ja Ruovedellä.
Varmasti näinkin, mutta uskaltaisin veikata että sellaiset ihmiset, jotka etsivät hieman uniikiimpia elämäntyyliä asuvat yleensä suurissa kaupungeissa, koska siellä on enemmän mahdollisuuksia omanlaiseen elämään. Toki sitten on tämä toinen uniikkuuden ääripää, että muutetaan jonnekin korpeen.
Kumppani vain tupsahti eteeni, välimatkaa meillä oli n 5 km silloin, alueella n 15 000 asukasta. En etsinyt kumppania, siksi se kai löytyikin koska en ollut epätoivoinen. Tapailimme ja pidimme hauskaa kumpikaan ei odottanut mitään loppuelämän suhdetta, eli ei paineita. Ja vaikka hyvin erilaisista taustoista lähtöisin niin meillä vaan synkkäsi hyvin ja edelleen halutaan olla yhdessä, 29 vuosi menossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavis haluaa kumppanikseen toisen taviksen. Tavallinen ihminen haluaa elää tavallista elämää ja haluaa toisen tavallisen ihmisen jakamaan sen elämän hänen kanssaan.
Minusta Helsingissä asuvat ovat ihan tavallisia ihmisiä. Samoin Lontoossa asuvat. Tokiossakin asuu ihan tavallisia ihmisiä, samoin Shanghaissa. Tavallisia ihmisiä asuu myös Pihtiputaalla, Ryttylässä, Forssassa, Savitaipaleella, Ranualla ja Ruovedellä.
Varmasti näinkin, mutta uskaltaisin veikata että sellaiset ihmiset, jotka etsivät hieman uniikiimpia elämäntyyliä asuvat yleensä suurissa kaupungeissa, koska siellä on enemmän mahdollisuuksia omanlaiseen elämään. Toki sitten on tämä toinen uniikkuuden ääripää, että muutetaan jonnekin korpeen.
Monilla hyvätuloisilla on asunnot molemmissa sekä maaseudulla että kaupungissa. Uniikki elämäntapa? Mitä se on? Itse olen asunut molemmissa sekä maaseudella että kaupungissa. En näe kaupungissa asumisessa mitään uniikimpaa kuin maalla asumisessa. Enkä myöskään toisin päin. Kukin elää tavallaan.
Ensin katsotaan pikkuserkut läpi ja sitten vasta serkut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavis haluaa kumppanikseen toisen taviksen. Tavallinen ihminen haluaa elää tavallista elämää ja haluaa toisen tavallisen ihmisen jakamaan sen elämän hänen kanssaan.
Minusta Helsingissä asuvat ovat ihan tavallisia ihmisiä. Samoin Lontoossa asuvat. Tokiossakin asuu ihan tavallisia ihmisiä, samoin Shanghaissa. Tavallisia ihmisiä asuu myös Pihtiputaalla, Ryttylässä, Forssassa, Savitaipaleella, Ranualla ja Ruovedellä.
Monilla hyvätuloisilla on asunnot molemmissa sekä maaseudulla että kaupungissa. Uniikki elämäntapa? Mitä se on? Itse olen asunut molemmissa sekä maaseudella että kaupungissa. En näe kaupungissa asumisessa mitään uniikimpaa kuin maalla asumisessa. Enkä myöskään toisin päin. Kukin elää tavallaan.
Ihan vaikka joku hieman erikoisempi harrastus. Isosta kaupungista löydät harrastuspiirejä, pieniltä paikkakunnilta et.
Vierailija kirjoitti:
Ensin katsotaan pikkuserkut läpi ja sitten vasta serkut.
Tuntuu olevan helsinkiläisten ongelma. Muut eivät edes odota, että puolison pitäisi löytyä naapurista, saati sitten sukulaisista.
Se on jännä, että pääkaupunkiseudulla ei ole kuultu autoista, junista tai vaikkapa lentokoneista, joilla voi matkustaa niihin erikoisempiin harrastuksiin.
Kaikki miehet etsivät naapurintyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapuri löysi vaimon Thaimaasta, kollega Venäjältä, oma mieheni löysi minut Helsingistä. Internetistä kumppanin löysivät edistyneimmät jo 20 vuotta sitten. Ennen täällä tosiaan mentiin naimisiin oman kunnan, jopa oman pienen sivukylän asukkaista valiten. Joku rohkea haki vaimon naapurikunnasta. Serkkukin oli käypä vaihtoehto.
Höpö höpö. Kyllä ihmiset ennenkin ovat kulkeneet. Eivät kaikki serkkujaan ja naapureitaan ole naineet. Omilla isovanhemmillanikin (1910 ja 1920-luvuilla syntyneet) 500 km välimatka. Mutta Helsingissä ilmeisesti on näin, että vain naapuri kelpaa. Onneksi teillä on kerrostalot, niin on vähän laajempi tarjonta.
Asun kyllä ihan maalla nykyään, enkä ottanut Helsingissä asuessani miestä naapurista vaan täältä maalta, jossa nykyään asun. Ja kyllä täällä on naitu hyvin usein pääasiassa naapurista ja lähikylistä ja jopa niitä serkkuavioliittojakin on.
Serkkuavioliitot olivat ihan yleisiä mm. aatelisilla, niin maat ja mannut pysyivät suvussa. Ei siinä mitään ihmeellistä ollut. Ja niin maalla kuin kaupungissakin on naitu naapurista, mutta on myös ollut ns. puhemiesvälittäjiä ja aviokumppanit löydetty kaukaakin sopivasta perheestä. Vähän riippuu paikasta, ajasta, jne.
Helpompi kai se on valita mieleinen karkkipussi viiden mahdollisen joukosta kuin viidensadan. Liian suuri tarjonta luo harhan, että aina löytyy joku parempi.
Pienillä paikkakunnilla asuvilla on laajempi liikkumisympäristö, siellä ei ole liian pitkä matka lähteä käymään naapuripaikkakunnalla tai vähän kauempanakin.
Vierailija kirjoitti:
Tavis haluaa kumppanikseen toisen taviksen. Tavallinen ihminen haluaa elää tavallista elämää ja haluaa toisen tavallisen ihmisen jakamaan sen elämän hänen kanssaan.
Kai taviksillakin jotain eroa on esim. arvoissa, huumorintajussa, seksuaalisissa mieltymyksissä. elämäntavoissa, suhdetoiveissa, ajattelutavoissa, kommunikaatiotyyleissä, jne. Ei kai se nyt kuitenkaan tee ihmisistä yhteensopivia, että molemmat ovat "taviksia"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on vaikeuksia löytää kumppaniehdokkaita miljoonakaupungissa niin valitettavasti vika on sussa.
Enkä nyt tarkoita mitään muuta kun että olet hemmetin nirso.
Kyllä ne pienemmillä paikkakunnalla löytävät toisensa kun eivät oleta että jokainen hius on samassa suunnassa kuin sillä unelmien prinssillä mitä ei ole olemassakaan.
Det finns ingen miljonstad i Finland. Skriver du från St. Petersburg eller kanske Stockholm?
En sanonutkaan asuvani Suomessa, asun Lontoossa.
Vist, visst, givetvis, men du skrev "Jos sulla on vaikeuksia löytää kumppaniehdokkaita miljoonakaupungissa niin valitettavasti vika on sussa."
Då diskussionen är i Vauva utgår väl skribenterna från läget i Finland, inte utanför EU.
Mikä on taviksen vastakohta? Ketä ei lasketa tavikseksi?