Miksi kumppaninhaussa pitäisi alentaa rimaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riman alentaminen tarkoittaa sitä, että voi joskus juoda kahvit myös sellaisen henkilön kanssa, jonka kaikki ominaisuudet eivät ole ihan sillä tasolla, mitä tulevalta kumppanilta toivoisi. Voi joskus tavata henkilön, joka on vaikka pari vuotta vanhempi kuin ihanne tai tekee vaikka vuorotyötä, vaikka itse hakee kumppania, joka olisi illat kotona. Voi olla, että kemiaa löytyykin, ja epätäydellinen ihminen onkin juuri se oikea. Suhteeseen ei kannata alkaa, jos ihastusta ei ole tai on jotain sellaista, mikä on ehdoton este, kuten alkoholiongelma, peliriippuvuus, lapset, personaalisuushäiriöt tms.

Suhteen perusta pitäisi olla jotain ihan muuta, kuin kipinä ja kemia. Suhde ei ole mikään Disney-satu. Rimaa ei pitäisi missään olosuhteissa alentaa, vaan ainoastaan jatkaa itsensä kehittämistä ja pyrkiä kohti sellaista ulkonäköä, joka v

Totta. Kaikki muu katoaa, Ensihuuma, ulkonäkö, terveys, seksi, ihan kaikki. Mutta yhteinen kemia pysyy loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos rima on korkealla kumppania kohtaan, nostakaa se myös itseänne kohtaan. Jos kumppanilla pitää olla sixpäck niin parasta on myös itseltä löytyä. Jos kumppanin pitää olla hauska ja supliikki, oletko sinäkin? Jos hänen pitää olla varakas ja menestynyt, oletko sinäkin?

Tässäpä se. Eli ennemminkin puhuisin yhteensopivuuksista kuin rimoista. Koska otse olen fyysisesti rajoittunut, niin missään nimessä en ottaisi tyyppiä joka harrastaa intohimoisesti urheilua. En myöskään pid ulkomaanmatkailusta, joten 6 kertaa vuodessa matkusteleva tyyppi ei sovi minulle myöskään. Harrastusten ei tietenkän ole pakko olla täsmälleen samoja, mutta vaikea olisi minun pariutua sellaisen kanssa joka ei ymmärrä musiikintekemisestä mitään eikä nuottikorvaa tai rytmitajua ole nimeksikään. 

ulkonäöstä en osaa sanoa mitään koska

No mutta, pariudut tietenkin sitten sillä omalla perusteellasi, joka näyttäisi olevan paino. Joudut kuotenkin hyväksymään ettei paino ole muille noin fetissinomaisesti tärkeä asia, eivätkä he siksi halua sinua. On paljon vaikeampaa löytää noin kapealla kiinnostuksen aiheuttajalla kumppani, sillä normaalipainoiset eivät yleensä ole fiksoituneet omaan ja muiden painoon, saati että se olisi kriteeri parisuhteelle. Ennemminkin niin että kriteerinä on kumppanin fiksoimattomuus. Tälläin sinä olet pois laskuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riman alentaminen tarkoittaa sitä, että voi joskus juoda kahvit myös sellaisen henkilön kanssa, jonka kaikki ominaisuudet eivät ole ihan sillä tasolla, mitä tulevalta kumppanilta toivoisi. Voi joskus tavata henkilön, joka on vaikka pari vuotta vanhempi kuin ihanne tai tekee vaikka vuorotyötä, vaikka itse hakee kumppania, joka olisi illat kotona. Voi olla, että kemiaa löytyykin, ja epätäydellinen ihminen onkin juuri se oikea. Suhteeseen ei kannata alkaa, jos ihastusta ei ole tai on jotain sellaista, mikä on ehdoton este, kuten alkoholiongelma, peliriippuvuus, lapset, personaalisuushäiriöt tms.

Suhteen perusta pitäisi olla jotain ihan muuta, kuin kipinä ja kemia. Suhde ei ole mikään Disney-satu. Rimaa ei pitäisi missään olosuhteissa alentaa, vaan ainoastaan jatkaa itsensä kehittämistä ja pyrkiä kohti sellaista ulkonäköä, joka v

Olen eri mieltä. Molemminpuolinen kemia on ainoa asia mikä ei katoa koskaan. Ilman sitä voisi ihan yhtä hyvin olla järjestettyjä avioliittoja, jotka perustuu pelkkään hyötymiseen.

Kyllä se kemiakin  katoaa siinä vaiheessa kun se toinen alkaa kohtelemaan sinua huonosti tai tähän ei voi enää luottaa.

Eihän kukaan mitään rimaa laske, jokainen kelpaa parisuhteeseen sille omantasoiselleen. Jos parisuhdetta on vuosien ajan vaikea löytää jatkuvasta deittailusta huolimatta, silloin on yliarvioinut oman tasonsa.

Ei nuo lainaukset toimi ollenkaan. Täytyy näköään vaan sovinnolla alkaa kopioimaan se lainattu teksti. Ei tässä enää saa selvää muuten kuka vastaa kenellekin.

No ite esim. tiedän ihmisiä, jotka tauotta vinkuu ja valittaa sinkkuudestaan samalla, kun niillä on päässään ihan ihme lista vaatimuksista puolisoa kohtaan. Näille tyypeille voi ihan hyvin sanoa, että oisko aika laskea rimaa (tai katsoa peiliin, että löytyykö sieltä samaa tasoa kuin toiselta vaaditaan...)

Toki jos pystyy elämään oman sinkkuutensa kanssa eikä jatkuvasti uhriudu aiheesta, niin sitten ei ole mitään syytä tyytyä vähempään.

Vierailija kirjoitti:

No ite esim. tiedän ihmisiä, jotka tauotta vinkuu ja valittaa sinkkuudestaan samalla, kun niillä on päässään ihan ihme lista vaatimuksista puolisoa kohtaan. Näille tyypeille voi ihan hyvin sanoa, että oisko aika laskea rimaa (tai katsoa peiliin, että löytyykö sieltä samaa tasoa kuin toiselta vaaditaan...)

Toki jos pystyy elämään oman sinkkuutensa kanssa eikä jatkuvasti uhriudu aiheesta, niin sitten ei ole mitään syytä tyytyä vähempään.

Ei tuossa ole kyse tasoisuuksista ja rimoista vaan ihan

muusta.

Vierailija kirjoitti:

No eihän pidä. Standardit pitäisi pitää mahdollisimman korkealla, sekä miesten että naisten. Toki valinta täytyy tehdä usein yksinolon ja parisuhteen välillä, mutta parisuhteeseen pitäisi olla hyvin korkeat standardit nykymaailmassa.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Nuorempana tuli tapailtua varmaan kymmeniä naisia, joista olin riittävästi kiinnostunut kahdesta-kolmesta. Kun he eivät olleet riittävän kiinnostuneita minusta, päätin, että jään sitten yksin. Viihdyn ihan hyvin sinkkuna enkä ole koskaan halunnut lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan mitään rimaa laske, jokainen kelpaa parisuhteeseen sille omantasoiselleen. Jos parisuhdetta on vuosien ajan vaikea löytää jatkuvasta deittailusta huolimatta, silloin on yliarvioinut oman tasonsa.

Itse olen miehenä ollut parissakin parisuhteessa, missä nainen on ollut minua paljon tasokkaampi.

Vierailija kirjoitti:

No ite esim. tiedän ihmisiä, jotka tauotta vinkuu ja valittaa sinkkuudestaan samalla, kun niillä on päässään ihan ihme lista vaatimuksista puolisoa kohtaan. Näille tyypeille voi ihan hyvin sanoa, että oisko aika laskea rimaa (tai katsoa peiliin, että löytyykö sieltä samaa tasoa kuin toiselta vaaditaan...)

Toki jos pystyy elämään oman sinkkuutensa kanssa eikä jatkuvasti uhriudu aiheesta, niin sitten ei ole mitään syytä tyytyä vähempään.

Tuollaiset on toki ihan oma lukunsa. He ovat juuri niitä ihmisiä, joilla jostain syystä ei ole normaalia itsekritiikkiä. Monesti nämä ihmiset ovat myös ihan uskomattoman sinnikkäitä. Minusta ei esimerkiksi ole ihan normaalia käydä jopa sadoilla treffeillä. Onko siinä enää tarkoitustakaan tutustua kehenkään? Vai onko se lähinnä jotain oman egon pönkittämistä? Normaali ihminen väsyisi nopeasti, eikä vaan hakkaisi päätään seinään uudestaan ja uudestaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos rima on korkealla kumppania kohtaan, nostakaa se myös itseänne kohtaan. Jos kumppanilla pitää olla sixpäck niin parasta on myös itseltä löytyä. Jos kumppanin pitää olla hauska ja supliikki, oletko sinäkin? Jos hänen pitää olla varakas ja menestynyt, oletko sinäkin?

Joskus, kun kirjoitin palstalle omia ihanteitani ja toiveita, niin joku mies kysyi, mitä minulla on naisena tarjota. Vastasin, että tasan samaa, kuin toiveeni. Ei riittänyt, koska naisiin pätee kuulemma eri vaatimukset. Eli jos nainen haluaa päihteettömän miehen, niin päihteettömällä miehen on saatava sekä kaunis että päihteetön nainen jne.

Ihan perus. Miehen on täysin hyväksyttyä irvailla naisten vaatimuksille, oli ne miten maltillisia tahansa (kuten esim. tuo päihtettömyys) Ja samalla on täysin ok, että mies vaatii kumppaniksi kaunista normaalipainoista ja nuorta naista riippumatta siitä, millainen junttiplösö itse on.

Vierailija kirjoitti:

Tämä juuri, tuossa on jo kyse ihan erilaisista arvomaailmoistakin. Toiselle terveys ja tavoitteellisuus ovat todennäköisesti tärkeitä arvoja ja sille sohvaperunalle nämä eivät ole tärkeitä. Samaten ei pystyisi edes harrastamaan yhdessä kun toinen haluaa tehdä jotain aktiivista ja toinen tykkäisi vain löhöillä

 

Kun elämänkokemusta tulee lisää niin huomaa että eipä se syöpä tai sydänkohtaus katsonutkaan kuka liikkui tavoitteellisesti ja kuka ei, vaan kohdalle tulee jos on tullakseen. 

Viime kesänä  tuupertui henkiltä tuntemani aina niin terveellisesti elänyt ja liikuntaa harrastanut nelikymppinen mies. Ja kesken juoksutapahtuman tämä. 

rautaisessa kunnossa olevan keski ikäisen miehen vei puolessa vuodessa aivokasvain, ja rintasyöpä tuli ja vei fitnessnaisen parissa vuodess.

 

parasta on vain nauttia siitä elämästä joka itsellä vielä on elettävänä ihan sillä tava

Toki koskaan ei voi olla varma mitä elämässä sattuu, mutta kyllä se nyt on tilastollisesti aika selkää, että ne, joilla on terveelliset elämän tavat sairastelevat vähemmin, etenkin kuin puhutaan vakavista sairauksista. Miksi terveellisesti elävä ihminen ei voisi nauttia elämästä? Terveenä eläminen on paljon nauttitavampaa kuin sairaana ja väsyneenä eläminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos rima on korkealla kumppania kohtaan, nostakaa se myös itseänne kohtaan. Jos kumppanilla pitää olla sixpäck niin parasta on myös itseltä löytyä. Jos kumppanin pitää olla hauska ja supliikki, oletko sinäkin? Jos hänen pitää olla varakas ja menestynyt, oletko sinäkin?

Joskus, kun kirjoitin palstalle omia ihanteitani ja toiveita, niin joku mies kysyi, mitä minulla on naisena tarjota. Vastasin, että tasan samaa, kuin toiveeni. Ei riittänyt, koska naisiin pätee kuulemma eri vaatimukset. Eli jos nainen haluaa päihteettömän miehen, niin päihteettömällä miehen on saatava sekä kaunis että päihteetön nainen jne.

 

Ihan perus. Miehen on täysin hyväksyttyä irvailla naisten vaatimuksille, oli ne miten maltillisia tahansa (kuten esim. tuo päihtettömyys) Ja samalla on täysin ok, että mies va

No liittyykö tuollainen junttiplösö sinun elämääsi jotenkin? Et ole kuitenkaan kiinnostunut tuollaisesta miehestä, joten eikö tuollainen mies saa vaatia mitä haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan mitään rimaa laske, jokainen kelpaa parisuhteeseen sille omantasoiselleen. Jos parisuhdetta on vuosien ajan vaikea löytää jatkuvasta deittailusta huolimatta, silloin on yliarvioinut oman tasonsa.

Itse olen miehenä ollut parissakin parisuhteessa, missä nainen on ollut minua paljon tasokkaampi.

Mitä tarkoitat tasokkuudella? Ulkonäköä vai luonnetta? Huonoissa suhteissa riippuvilla naisella on yleensä huono itsetunto tai läheisyysriippuvuusongelma. Jos taas mies on muuten todella mukava tyyppi niin se voi selittää miksi nainen viihtyy miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut se rima jo mt ongelmaisissa, rikollisissa, lihavissa, lyhyissä, kaljuuntuvissa, ikääntyvissä persoonallisuushäiriöisissä työttömissä , luottotiedottomissa juoppo narkeissa. Ja odotan koska joku mies tulee sanomaan mikä on sen alle laskettu taso , jotta löytyisi sieltä se asiallinen mies josta he puhuu mikä löytyy rimaa laskemalla. En halua kumppania mutta kiinnostaisi nähdä mitä sieltä löytyy.

Miksi "lyhyys" ja "kaljuuntuva" ovat mukana listassa? eihän näille asioille voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä juuri, tuossa on jo kyse ihan erilaisista arvomaailmoistakin. Toiselle terveys ja tavoitteellisuus ovat todennäköisesti tärkeitä arvoja ja sille sohvaperunalle nämä eivät ole tärkeitä. Samaten ei pystyisi edes harrastamaan yhdessä kun toinen haluaa tehdä jotain aktiivista ja toinen tykkäisi vain löhöillä

 

Kun elämänkokemusta tulee lisää niin huomaa että eipä se syöpä tai sydänkohtaus katsonutkaan kuka liikkui tavoitteellisesti ja kuka ei, vaan kohdalle tulee jos on tullakseen. 

Viime kesänä  tuupertui henkiltä tuntemani aina niin terveellisesti elänyt ja liikuntaa harrastanut nelikymppinen mies. Ja kesken juoksutapahtuman tämä. 

rautaisessa kunnossa olevan keski ikäisen miehen vei puolessa vuodessa aivokasvain, ja rintasyöpä tuli ja vei fitnessnaisen parissa vuodess.

 

parasta on vain nauttia siitä elämästä jo

Eli vielä ei sinulla ole riittävästi elämänkokemusta ymmärtääksesi että voit sairastua ihan yhtälailla, vaikka nyt olisit terve😉 

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä laskea rimaa. Mä en ole laskenut enkä laske.

En minäkään aio laskea. Eikä se tarkoita, että luulen liikoja itsestäni. Päinvastoin, tiedostan tarkalleen kaikki huonot puoleni ja niitä on PALJON. Mutta se ei silti tarkoita, että mun pitää huolia joku vielä minuakin ongelmaisempi tapaus. En vaadi mieheltä yhtään enempää kuin itseltäni. Oman kokemukseni mukaan miehet ne vaatii liikoja.

Vaikka miehellä itsellään on täysin samoja ongelmia, mun pitäisi olla joku täydellisyys. Tai ainakin mun tulee pärjätä niiden samojen ongelmien kanssa selvästi paremmin kuin hän. Mun pitää olla se vahva. Se kaikesta huolehtija.

Tai sitten en vaan ole löytänyt sitä oikeaa. Ehkä sellaista ei koskaan löydykään? Se on kuitenkin aina parempi vaihtoehto, kuin olla huonossa suhteessa. 

"Kyllä se kemiakin  katoaa siinä vaiheessa kun se toinen alkaa kohtelemaan sinua huonosti tai tähän ei voi enää luottaa."

Onko se silloin ollutkaan koskaan molemminpuolista kemiaa? Sellainen on kuitenkin niin ainutkertaisen harvinaista elämässä, ettei silloin ala ihan helposti perseilemään. Sä nyt sekoitat kemian seksuaaliseen himoon, mitä voi tuntea vaikka satoja ihmistä kohtaan. Kemiassa on kyse paljon enemmästä kuin vain siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut se rima jo mt ongelmaisissa, rikollisissa, lihavissa, lyhyissä, kaljuuntuvissa, ikääntyvissä persoonallisuushäiriöisissä työttömissä , luottotiedottomissa juoppo narkeissa. Ja odotan koska joku mies tulee sanomaan mikä on sen alle laskettu taso , jotta löytyisi sieltä se asiallinen mies josta he puhuu mikä löytyy rimaa laskemalla. En halua kumppania mutta kiinnostaisi nähdä mitä sieltä löytyy.

Miksi "lyhyys" ja "kaljuuntuva" ovat mukana listassa? eihän näille asioille voi mitään.

Ei monelle muullekaan asialle voi mitään. 

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä se kemiakin  katoaa siinä vaiheessa kun se toinen alkaa kohtelemaan sinua huonosti tai tähän ei voi enää luottaa."

Onko se silloin ollutkaan koskaan molemminpuolista kemiaa? Sellainen on kuitenkin niin ainutkertaisen harvinaista elämässä, ettei silloin ala ihan helposti perseilemään. Sä nyt sekoitat kemian seksuaaliseen himoon, mitä voi tuntea vaikka satoja ihmistä kohtaan. Kemiassa on kyse paljon enemmästä kuin vain siitä. 

Pitää myös muistaa, että ero voi tulla vaikka olisikin sitä kemiaa ja rakkautta. Elämä muuttaa ihmisiä ja elämä vain tapahtuu. Sitä ei voi estää. Olen läheltä nähnyt, että ihmisen persoona voi muuttua esimerkiksi vakavan sairauden takia. Ihminen ei ole enää sama ihminen ollenkaan.

Esimerkiksi ihana lempeä isäni muuttui muistisairauden myötä väkivaltaiseksi ja äitini aivoinfarktien myötä "teinitytöksi". Oli siinä vanhemmissa vahtimista.. 

Mutta ei heidän rakkautensa koskaan loppunut. Eivät vaan voineet olla enää loppuvuosinaan yhdessä, kun kumpikin oli sekaisin kuin seinäkello.